| Onko suomenkielessa positiivisia adjektiiveja jotka alkaa x- tai q-kirjaimilla? |
38 |
|
|
|
Koska kumpaakaan kirjainta ei käytetä suomen kielen kotoperäisissä sanoissa, on olemassa lähinnä joitain harvoja vierasperäisiä sanoja, joissa kirjaimet x tai q ylipäätään esiintyvät. Nykysuomen sanakirja tunnistaa kuusi q-kirjaimella ja viisi x-kirjaimella alkavaa sanaa, eikä niistä yksikään ole adjektiivi.Äänteellisesti X vastaa yleensä ks-konsonanttiyhtymää, ja suomen kirjakielen luoja, Mikael Agricola, käytti x-kirjainta ks:n sijaan. Agricola käytti myös q-kirjainta ja vieläpä sanojen alussa - esim. Agricolan quiua on nykysuomen kuiva - mutta merkintätyyli on jäänyt kauas historiaan.Kysymys on hyvä, mutta nykyisessä suomen kielessä ei vain ole ko. kirjaimilla alkavia adjektiiveja. 500 vuotta sitten kysyttäessä olisi ollut. Ehkä lasten... |
| Mikä ero on sanoilla Yhteiskuntapoliittinen ja yhteiskunnallis-poliittinen |
32 |
|
|
|
Sanojen eroa on tosiaan vaikea hahmottaa, mutta yritetään. Netistä löytyy molemmista esimerkkejä, jotka eivät anna täysin loogista ja yksiselitteistä kuvaa sanojen käytöstä.Adjektiivi yhteiskuntapoliittinen löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, jossa esimerkkinä on käytetty sanoja yhteiskuntapoliittinen lainsäädäntö. Substantiivina yhteiskuntapolitiikka viittaa Kotuksen sanakirjan mukaan "toimiin, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja." Lisäksi sanalla yhteiskuntapolitiikka näyttäisi olevan vielä täsmällisempi merkitys, sillä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan mukaan se on "soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten ja ympäristöllisten riskien – kuten... |
| Kahvia tarjoillessa sanotaan usein, että saa santsata tai, että santsikuppi kuuluu hintaan, mutta mkä oikeastaan on santsi ja mistä sana on peräisin? |
94 |
|
|
|
LIsäannosta merkitsevä santsi juontuu sotilasslangista. Sana on alkuaan viitannut rangaistukseksi määrättyyn lisätyöhön.Santsi tulee saksan sanasta Schanze, joka on alunperin tarkoittanut vallitustyötä. Sittemmin sana on saanut raskaan ylimääräisen työn merkityksen. Ylimääräisiin vallitustustöihin joutuminen on ollut rangaistuskeino.Santsata-sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä 1900-alkupuolelta.Lisää santsi-sanan ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e5ff451a729382cd9aa09ae4ec68ab57&list_id=1&keyword=santsi&word=santsihttps://kaino.kotus.fi/ses/Kaisa Häkkinen: Nykysuomen... |
| Mitä tarkoittaa törtös? |
64 |
|
|
|
Saattaa olla Turun murretta.Turun murteessa esiintyy sana "törtöne", jonka merkitys on "käpy". Turun murteen verbi "törtöstä" tarkoittaa "poimia käpyjä". Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulta on aiemmin kysytty Turussa sijaitsevan Törtöskadun nimen merkitystä/alkuperää.Tässä vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/turun-itaharjulla-on-lyhyt-alle?language_content_entity=fi Halutessasi voit tiedustella sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnalta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Lähteet:TURUN MURTEEN SANASTO 2 (1985). |
| Kummankin iltapäivälehden urheilutoimittajat ovat viime vuosina alkaneet käyttää outoja termejä, joita he eivät koskaan selitä. Niitä ei ole takavuosina… |
119 |
|
|
|
Urheilutoimittajat ja -selostajat tosiaan käyttävät välillä hyvinkin värikästä kieltä. Tässä vastauksia kysymiisi termeihin:"Helmarit" (eli "Helmipöllöt") on lempinimi Suomen naisten jalkapallojoukkueelle. Sen merkityksestä ja alkuperästä löytyy aiempi vastaus palstaltamme täältä."Himmailla" puolestaan tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan tässä yhteydessä hidastelua, hidastamista tai pidättelyä. "Mennä vihkoon" tarkoittaa suunnilleen samaa kuin mennä pieleen, mönkään tai metsään - jokin ei siis onnistu. Ilmauksen alkuperä ei sen sijaan ole yksiselitteinen. Sitä on pohdittu tässä Kotimaisten kielten keskuksen blogikirjoituksessa. |
| Mistä tulee saksalaisten kutsumanimi "niksmanni" ? Varsinkin sota-aikana oli paljon käytössä. |
157 |
|
|
|
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=… |
| Eikö ole näin, että jos vaikka vertaamme suomen ja englannin kieltä, englantilaisia sanoja on enemmän? Mutta jos otetaan mukaan suomalaiset murresanat,… |
65 |
|
|
|
Sanojen määrää kielissä on vaikea arvioida. Vastaukseen vaikuttaa jo kysymys siitä, mikä lasketaan sanaksi ja mikä lasketaan sanaksi juuri kyseiseen kieleen. Lähteiden mukaan suomen kielen virallisessa sanakirjassa on noin 100 000 sanaa, murresanakirjasta mukaan tulee noin 350 000, mutta sijamuotoineen päästään jo 1,5 miljoonaan. Englannin kielessä on arviolta miljoona sanaa, mutta sekään ei ole tarkasti vedetty raja, vaan yhtä venyvä kuin suomen kielen sanojenkin rajat. Siispä tähän ei oikeastaan voi sanoa näin nopealla tiedonhaulla juuta eikä jaata. Kieli on niin muovautuva ja alati laajeneva ja muuttuva, ettei suoranaista vastausta voi antaa. Lähteenä käytetty Ylen artikkeli uskaltaa ehdottaa, että suomen kielessä sijamuodot mukaan... |
| Mitä tarkoittaa sana fatuiteetti? |
75 |
|
|
|
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä haku verkostakaan tuota tuloksia. Valitettavasti sen merkitys ei siis selvinnyt. |
| Tärpästikkeli on käsittääkseni toimissaan ripeä tai rauhaton ihminen. Olen yrittänyt löytää sanan etymologiaa. Selityksiä löytyy ranskankielisistä kellon… |
137 |
|
|
|
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on vielä... |
| Laulussa Muhoksen Mimmi sanotaan sana supisuviaika. Mitä se tarkoittaa ? |
70 |
|
|
|
Supisuviaika tarkoittaa keskikesää. Löysin Kielitoimiston sanakirjasta sanan supisuomalainen, jonka merkitys on aito, täysin suomalainen. LInkki sanakirjaanSupisuvi on sillä perusteella aito, täysi kesä. |
| Käytän työvälinettä jonka nimi on raakkeli. Kiinnostaa että mistä noin outo sana...? |
72 |
|
|
|
Ei löydy tietoa kyseisestä sanasta painetuista suomenkielen sanakirjoista.Voitte tiedustella sanan aluperästä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämältä sana-palvelulta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta |
| Mistä suomalaisten ammattitutkintojen nimemämiskäytäntö erilaisiksi -nomeiksi on peräisin? Mistä lähtien tutkintoja on nimetty näin ja mitä tuo liite -nomi… |
29 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi).... |
| Kysymys on tekstinkäsittelyohjelmasta LibreOffice Writer. Miten kytken pois hankalan täydennyksen? |
64 |
|
|
|
Kuulostaa siltä, että ohjelmassa on päällä automaattinen sanojen täydennys. "Sanojen täydennyksen kytkeminen poisValitse Työkalut - Automaattisen korjauksen asetukset - Sanan täydennys -välilehti.Uncheck Enable word completion." Linkki ohjesivustoon. |
| Agricolan keksimä sana ALASASTUA kiinnostaa oppilaita. Mitähän tarkoittaa?? |
98 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
|
| Kiiruna on sekä lintu että kaupunki Ruosissa. Kysyisin onko sana suomea, saamea vai ruotsia? |
210 |
|
|
|
Kiiruna on saameksi gīrun ja ruotsiksi kiruna. Etymologisen sanakirjan mukaan sana on lainaantunut suomeen saamen kielestä, mutta ruotsin osalta en löytänyt vastausta.
Lähde
Etymologinen sanakirja: kiiruna https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_b0627304ba0f44b4e… |
| Mitä tarkoittaa liveksiä-verbi? Sana esiintyy esimerkiksi Merlin Sheldraken teoksessa Näkymätön valtakunta: ”- - ja muurahaiskarhut liveksivät.” |
116 |
|
|
|
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt. |
| Onko tälle olemassa mitään termiä kun käytetään lauseessa ihmisen nimeä viittaamassa samanlaisiin tapauksiin kuin joku tämänniminen on? Eli kun esimerkiksi… |
72 |
|
|
|
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello: Erisnimen ja... |
| Luin, että sana ”taide” oli ennen 1800-luvun puoliväliä ”konsti”, joka tuli ruotsista. Nykyään ”konsti” on kuitenkin puhekielessä keino, kikka, jne. ja rupesin… |
117 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. |
| Mikä on kyyppari-sanan etymologia? Kyyppari tarkoittaa kouvin juomanlaskijaa tai baarimikkoa. Voisiko sana tulla saksan kielestä? TV-sarjassa "Charité"… |
392 |
|
|
|
Tarjoilijaa tai viinuria tarkoittava sana kyyppari on tullut ruotsin kielen sanasta kypare ’viinikellarin esimies’. Sana juontaa juurensa keskialasaksan (1200 – 1600) sanaan kuper ’tynnyrintekijä’. Myös nykysaksassa on sana Küfer, Küper.
Sama etymologia on myös englannin sanalla cooper ’tynnyrintekijä’.
Kyyppari Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cooper |
| Sanan "nepa" (serkku) etymologia? Voi olla myös muodossa "nepukka". |
81 |
|
|
|
Serkkua tai serkunlasta merkitsevä nepa (tai nepaa) on itämerensuomalasten kielten kautta omaksuttu sana, joka on indoeurooppalaista perua.
Indoeurooppalaisessa kantakielessä nepōt- takoitti lapsenlasta tai veljen t. sisaren poikaa. Samoin esimerkiksi muinaisliettuassa sana nepotis, nepuotis, nepatis sana lapsenlapsi; veljen t. sisaren poika, serkunpoika’.
Samaa kantaa on esimerkiksi viron nõbu ’serkku’ ja pohjoissaamen næppe ’ ’sisaren lapsi, miehen veljen t. sisaren lapsi’.
Kielitoimiston etymologisesta sanakirjasta voit lukea lisää aiheesta:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5f8afaec216fc1c16…
|
Kysy kirjastonhoitajalta
