| Tomas Tranströmerin runo, missä mainitaan metsä, löytäminen, aukko tai aukio |
291 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979 |
| Janssonin etsivähahmo |
287 |
|
|
|
Ruotsalainen Anna Jansson on kirjoittanut 21 osaa Maria Wern -dekkarisarjaa.
Vuonna 2021 ilmestyi ensimmäinen osa sarjasta, jossa syyllisiä etsii rikoskomisario Kristoffer Bark.
Tornion kirjaston DekkariNetistä voi löytyä myös paljon muuta kiinnostavaa tietoa jännityskirjallisuuden ystäville.
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=JanssonAnna
https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php |
| Liza Marklundin Annika Bengtson sarja julkaisujärjestyksessa |
1939 |
|
|
|
Liza Marklundin Annika Bengtson-sarjan teokset on julkaistu seuraavassa järjestyksessä.
Sprängaren,1998 (suom. Uutispommi, Otava 2000)
Studio Sex, 1999 (suom. Studio sex, 2000)
Paradiset, 2000 (suom. Paratiisi, 2001)
Prime Time, 2002 (suom. Prime time, 2002)
Röda vargen, 2003 (suom. Punainen susi, 2003)
Nobels testamente, 2006 (suom. Nobelin testamentti, 2006)
Livstid, 2007(suom. Elinkautinen, 2007)
En plats i solen, 2008 (suom. Paikka auringossa, 2008)
Du gamla, du fria, 2011 (suom. Panttivanki, 2011)
Lyckliga gatan, 2013 (suom. Ajojahti, 2013)
Järnblod, 2015 (suom. Rautaveri, 2015)
https://dekkarinetti.tornio.fi/
Mord i ordning : deckar- och thrillerserier (2021, BTJ)... |
| Tranströmerin runossa Flygblad on "ett lidandets parkering". Miten sanat on käännetty Polttilan suomennoksessa? |
129 |
|
|
|
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
|
| Etsin Claes Anderssonin yhtä runoa / runoteosta. |
236 |
|
|
|
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19). |
| Onko ruotsinkielisiä Arne Norlinin kirjoittamia Halvan-kirjoja suomennettu? |
140 |
|
|
|
Valitettavasti Arne Norlinin laajasta tuotannosta ei ole suomennettu mitään, ei siis myöskään Halvan-kirjoja.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au031aa104-a17f-4efc-b4b7-3…
https://forfattarformedling.se/forfattare/arne-norlin/
|
| Onkohan Pär Lagerkvistin teoksesta "Onda sagor" olemassa suomennosta? |
307 |
|
|
|
Pär Lagerkvistin novellikokoelmaa Onda sagor (1924) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Osa teoksen yhdestätoista novellista on suomennettu ja julkaistu jossakin kokoomateoksessa.
Novellin Källarvåningen suomennos on julkaistu teoksissa Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa (Kellarikerroksessa, suom. Ester Koskelainen, 1935) ja Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (Kellarissa, suom. Eila Pennanen, 1961). Teos Kuolleet etsivät Jumalaa sisältää myös novellien Far och jag (Isäni ja minä), Hissen som gick ner i helvete (Hissi, joka meni alas helvettiin) ja Frälsar-Johan (Vapahtaja-Juha) suomennokset.
Näyttää siltä, että novellikokoelma Kuolleet, jotka etsivät Jumalaa ei kuulu kirjastoverkkoalueesi... |
| Iäkäs isäni lausui: "Hautausmaan puistossa näin kerran kävelevän Adelcreutzin, nuoren herran..." Hauta ja Suomen multakin runossa vilahti, ja: "hän on… |
191 |
|
|
|
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta.... |
| Onko kyseinen runo suomennettu? Jos on, kuka se on suomentanut? |
414 |
|
|
|
Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Minä vuonna ALUN PERIN Camilla Läckbergin "Kvinnor utan nåd" ilmestyi? Tosi hankala löytää oikeaa tietoa. Suomennos ilmestyi 2021. |
217 |
|
|
|
Camilla Läckbergin Kvinnor utan nåd ilmestyi vuonna 2021 yhteisniteenä Gå i fängelse -teoksen kanssa. Kustantaja oli Forum.
Aleksi Milonoffin suomennos teoksesta ilmestyi vielä samana vuonna nimellä Naiset vailla armoa.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/ |
| Kysyn vielä tätäkin: minä vuonna Henning Mankellin "Den orolige mannen" ilmestyi alun perin, alkukielellä siis? Onko jo tuolloin nimittäin suomennettu samana… |
172 |
|
|
|
Henning Mankellin teos Den orolige mannen ilmestyi vuonna 2009 Leopard-kustantamolta.
Päivi Kivelän suomennos Rauhaton mies ilmestyi vielä samana vuonna.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4111666
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
|
| Saako kirjaa Dit drömmar färdas för att dö suomenkielisenä? |
156 |
|
|
|
Mattias Edvardssonin teosta Dit drömmar färdas för att dö (2012) ei valitettavasti ole suomennettu.
Fennica - Suomen kansallisbibliografia
|
| Haluaisin tietää, minä vuonna/minä vuosina J. L. Runebergin runo "Flickan kom ifrån sin älsklings möte" on julkaistu suomeksi ja kenen/keiden kääntämänä?… |
368 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b... |
| En löytänyt googlella tietoa Topeliuksen Pikku Matti -tarinasta. Missä se on julkaistu ensimmäisen kerran ja milloin? Oliko se jossain lehdessä kuten muistelen… |
554 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170 |
| Olisiko mahdollista saada lukuvinkkejä? Olisin kiinnostunut ruotsinkielisistä romaaneista, joissa ruotsin kieli ei olisi kovin vaikeaa. Pidän suomalaisista… |
204 |
|
|
|
Välitän pyyntösi Keski-kirjastojen lukuneuvojille. Pyyntöösi vastataan parin viikon kuluessa.
Tässä linkki Keski-kirjastojen Lukuneuvontaan: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Sinun ei tarvitse täyttää uutta pyyntöä, jos et halua tarkentaa pyyntöäsi.
|
| Ovatko Emelie Scheppin Jana Berzelius sarjan teokset itsenäisiä osia? Eli voinko lukea ne sekalaisessa järjestyksessä tai vaikka pelkästään vain lainaamani… |
797 |
|
|
|
Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
|
| Haluaisin vinkkejä helppokielisistä ruotsinkielellä kirjoitetuista kirjoista, joiden avulla olisi helppo lähteä kehittämään omaa kielitaitoa. Voivat olla myös… |
431 |
|
|
|
Tässä muutama ehdotus ruotsinkielisistä lasten ja nuorten kirjoista, jotka ovat helppolukuisia ja sopivat myös kielitaidon kehittämiseen.
Fantasiaa ja seikkailua:
Michael Dahl: Drakblod-sarja (1. osa: Drakduellen)
Kazu Kibuishi: Amulett-sarja (1. osa: Stenväktaren)
Jan Kjær: Häxboken
Niklas Krog: Draksvärdet
Jo Salmson: Drakriddare-sarja (1. osa: Tam tiggarpojken)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Jolin Slotten selkokielinen versio)
Rakkautta:
Cecilia Borgkvist: Kattvinter
Kerstin Lundberg Hahn: Pank och kär
Eva Salqvist: MSN - Maja söker Noa
Alla englanninkielisiä lasten ja nuorten kirjoja, jotka ovat helposti lähestyttäviä joko lyhyiden lauseidensa tai sanavarastonsa puolesta.
Joe Todd-Stanton: Brownstone... |
| Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennoksista: onko O Manninen tehnyt kaksi käännöstä? Esimerkiksi vuonna 1922 (WSOY) ilmestyneen kirjan Sven Tuuvan alku: Sven… |
1151 |
|
|
|
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html |
| Osaisiko kukaan auttaa? Mikähän kirja voisi olla kyseessä tällaisilla tuntomerkeillä: Dekkari joka on ilmestynyt tässä viime vuosina. Ei tänä vuonna mutta ehkä… |
322 |
|
|
|
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä... |
| Mistä Koskenniemen tuotannossa löytyy suomeksi seuraava: Var inte rädd för mörkret, ty ljuset vilar där vi ser inga stjärnor, där intet mörker är? Kiitos |
429 |
|
|
|
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/ |
Kysy kirjastonhoitajalta