| Mikä tai kuka on Mikko Vilkastus? |
2745 |
|
|
|
Mikko Vilkastus on henkilöhahmo Aleksis Kiven näytelmässä Nummisuutarit. Hän toimii Eskon puhemiehenä ja hääretkellä matkakassan hoitajana. Hän on alun alkaen tietoinen siitä, että naimakauppa on puhdasta pilaa, mutta ei paljasta sitä Eskolle. Muutenkin Mikko tietoisesti tuottaa Eskolle vaikeuksia - kotimatkalla hän esimerkiksi juottaa tämän humalaan.
|
| Teen tutkimusta Aleksis Kiven ruotsin kielestä. Tätä tutkimusta varten tarvitsen tietoja Helsingin kielioloista vuosilta 1846-1872. Onko teillä… |
899 |
|
|
|
Tutkimuksissa suositaan monesti alkuperäislähteitä, joiden säilytyspaikkoja ovat arkistot, yliopistokirjastot ja tieteelliset seurat. Kaupunginkirjaston kokoelmista et löydä päiväkirjoja ja kirjeitä alkuperäisaineistona, mutta tutkimuksista editoituja teoksia löytyy kyllä.
Aleksis Kiven aikalaisia olivat esim. Bergbom, Topelius ja Nervander. Heidän teoksiaan ja kirjoja heidän tuotannostaan löydät helposti kirjastosta. Ongelmaksi muodostuu vain valinta. Kenen kirjoitustyylin sanoisit edustavan Helsingin kielioloja 1850-luvulla? Miten perustelisit edustavuuden? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat kielioloilla?
Lähettämästäsi kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tutkimusmenetelmää aiot käyttää. Jos olet aikeissa laskea sanontojen tai sanojen... |
| Mikä on kromeli? |
1327 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kromeli on nomini, jota käytetään puhuttaessa isokokoisesta tai laihasta:
"Kylläpäs on aikas kromeli." (Muurla) [isokokoisesta, laihasta hevosesta]
"Noi huanekalut on ihan kauheet kromelit mihinkä ne pannaan." (Karkku)
"niitä on ihmisiäki semmosia laihoja kromeleita." (Himanka)
Toisaalta E. A. Saarimaan Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin määrittelee kromelin (laivan) rungoksi.
"Laiva, jolla seilasimme, maailman hirvein oli; sen kromeli, tervaa täynnä, kuin puinen jättiläislinna meressä uiskenteli ja maston kärjet pilviä piirsit." (Aleksis Kivi, Nummisuutarit)
|
| Tervehdys, löytyykö sellaista kirjaa, jossa on Alesis Kiven ruotsiksi käännettyjä runoja? |
1158 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
|
| Kerro seitsemän veljeksen Laurista? |
3163 |
|
|
|
Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Lehtiartikkeleita aiheesta mm.:
Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60
Takoja 2/2006, s. 41-47
|
| Kuka oli Charlotta Lönnqvist? |
2779 |
|
|
|
Maria Charlotta Lönnqvist (s. 4.2.1815) oli Aleksis Kiven hyväntekijä, joka antoi kirjailijalle merkittävää taloudellista tukea. Lönnqvist asui isältään Jonas Lönnqvistiltä perimässään torpassa, joka sijaitsi Adlercreutzien omistaman Sjundbyn kartanon mailla Siuntiossa, ja hänet tunnettiin taitavana pitokokkina ja ompelijana. Hän majoitti asuinpaikka vailla olleen Kiven luokseen vuonna 1864 ja kustansi tälle täysihoidon. Kirjailijaa tukiessaan Lönnqvist joutui kuitenkin itse taloudelliseen ahdinkoon. Hän hoiti Kiveä tämän sairastellessa ja kävi tapaamassa tätä vielä kesällä 1872 Kiven Albert-veljen luona. Huhuttiin myös, että Lönnqvistillä ja Kivellä olisi ollut intiimi suhde ja että he olisivat olleet aikeissa avioitua, mutta tästä ei ole... |
| Runo nimeltä Taistelija, joka kertoisi Aleksis Kiven elämästä, luettu 1948. |
1828 |
|
|
|
Hei,
emme ikävä kyllä ole onnistuneet löytämään Taistelija-nimistä runoa, joka kertoisi Aleksis Kivestä. Olisiko mahdollista, että runo olisi ohjaajanne itse kirjoittama? Tutkimme Kivi-aiheisia runoja, niitä ovat kirjoittaneet mm. Eino Leino, Uuno Kailas ja Otto Manninen, mutta mikään ei ole nimeltään Taistelija. Nämä runot löytyvät Aleksis Kivi - kansalliskirjailija -nettisivulta: http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
(Klikkaa runot esille vasemmasta laidasta)
Myöskään vanhoista työväenaiheisista valikoimista ei löytynyt runoa.
Taistelija-nimisiä runoja on ainakin Ilmari Kiannolla (Ks. Valitut teokset IV, s. 563), mutta siinä ei taida olla kyse Aleksis Kivestä.
Olemme välittäneet kysymyksen... |
| Hyvin tunnettu Oskar Merikannon kansanlaulu, jonka nimeä en tiedä. Mikä kirjaston laulukirja/nuottijulkaisu sisältää kaikki säkeistöt/sanat ja mielellään… |
2198 |
|
|
|
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme... |
| Löytyykö kirjastosta diasarjaa Aleksis Kiven teoksista (Seitsemän veljestä olisi paras)? |
764 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
|
| Hän tiesi missä on se maa, se kallis maailmankulma, jossa Suomen kansa rakentelee ja taistelee... Mikä ja kenen runo |
1046 |
|
|
|
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
|
| En mistään löydä runoa, jota äitini lausui kun olin pieni. Voisinko sen saada sähköpostilla. Muistan siitä vain seur; ei nähnyt kevättä ei kesää, hän eli vain… |
2903 |
|
|
|
Runo on Eino Leinon tekemä runo Aleksis Kivestä ja nimeltään Aleksis Kivi. Runossa on kaikkiaan 14 säkeistöä, joista kaksi ensimmäistä menee seuraavasti:
Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vinhasti vinkui-
tuult oli koko elämä,
nähnyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.
Syksyn lapsilla kiire on-
päre pihdissä sammuu-
aatos lentävi, aivot takoo,
veri paksuna päähän sakoo,
ovella Sylvester uottaa.
Eino Leino: Sulle laulan, Karisto Oy 1979
|
| Mikä on äidin nimi Aleksis Kiven "Seitsemässä veljeksessä"? |
3975 |
|
|
|
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en... |
| Mistä löytyy tietoa Aleksis Kivestä? Siis hänestä itsestään, ei vain kirjoistaan... |
1020 |
|
|
|
Aleksis Kivestä on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja myös verkosta löytyy tietoja hänen elämästään:
Kirjallisuutta:
Achté, Kalle, Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin, Otava, 1982.
Meri, Veijo, Aleksis Stenvallin elämä, Otava 2002.
Rahikainen, Esko, Metsän poika : Aleksis Kiven elämä, Ajatus kirjat, 2004.
Tarkiainen, Viljo, Aleksis Kivi : elämä ja teokset, WSOY, 1984.
Linkkejä:
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi
http://www.finlit.fi/kivi
|
| Onko Aleksis Kiven runoa Lapsi käännetty englanniksi, ruotsiksi, tai ranskaksi? |
1656 |
|
|
|
Aleksis Kiven runo Lapsi; myös nimellä Pieni matkamies, Edellisen toisinto; on käännetty englanniksi nimellä The Little Traveller. Runo löytyy kirjasta Kivi, Aleksis: Odes; selected and translated with an introduction by Keith Bosley (Finnish Literature Society 1994).
|
| Saako Aleksis Kiven Seitsemää Veljestä imuroitua jostain digitoidussa muodossa. |
773 |
|
|
|
Seitsemän veljestä löytyy useampanakin julkaisuna. SKS:n Seitsemän veljestä, https://7veljesta.finlit.fi/, Gutenbergin Seitsemän veljestä, https://www.gutenberg.org/ebooks/11940
|
| Onko kirjaa nimeltä seitsämän veliestä ja jos on niiin millä hyllyllä |
954 |
|
|
|
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on luokassa 84.2 (suomenkielinen kertomakirjallisuus). Pääkirjastossa kirjaa on sekä aikuisten että lasten- ja nuortenosastolla. Seitsemän veljestä löytyy myös kirjastoautosta sekä sivukirjastoista.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
|
| Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen romaanin? Voisitko auttaa? |
3566 |
|
|
|
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
|
| Haluaisin tietoa Aleksis Kivestä,esim. henkilökuva, teokset yms!! |
1094 |
|
|
|
Nurmijärven kunnan sivuilta löydät aivan upeasti tietoa Aleksis Kivestä. Sivujen osoite on:
http://www.nurmijarvi.fi/aleksis/kivi.htm
Tietysti Aleksis Kivestä löytyy paljon muutakin tietoa, esim. kirjallisuudenhistoria-teoksissa tai ihan varta vasten hänestä tehdyissä elämäkerroissa, joista voisi mainita vaikka:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi
Meri, Veijo : Aleksis Stenvallin elämä
Teokset löytyvät varmasti lähes kaikista Suomen yleisistä kirjastoista
|
| Löytyykö kirjasta Seitsemän Veljestä myös tekstikokonaisuus "Tässä ompi veljeskansa.... voimalla seitsemän miehen jne.." Tarvitsen tuon koko pätkän kaikkien… |
2075 |
|
|
|
Kyllä kysymäsi tekstinpätkä sisältyy Seitsemään veljekseen, se löytyy kirjan alkupäästä. Laitan tuon "Seitsemän miehen voima" -tekstinpätkän tähän mukaan, jos sinulla ei satu olemaan Seitsemää veljestä kotikirjastossasi.
Kiljukoon nyt kaikkein kaula,
Koska mielin virren laulaa
Voimasta seitsemän miehen.
Tähtiä kuin otavassa,
Poikia on Jukolassa,
Laiskanpulskeja jallii.
Juho pauhaa, pirtti roikkaa;
Hän on talon aika poika,
Ankara »Poika-Jussi».
Tuomas seisoo niinkuin tammi,
Koska saarnaa Aaprahammi,
Jukolan Salomon suuri.
Simeoni, liuhuparta,
Valittaa se »ihmisparka,
Syntinen, saatana, kurja».
Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
Patahan kuohuvaan sylkee
Lauri-poika metsäss' häärii,
Katselevi puita väärii,
Mäyränä nummia... |
| Seitsemän veljestä näytelmänä. |
831 |
|
|
|
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
|
Kysy kirjastonhoitajalta