| Onko Seitsemää veljestä ostettavista mistään enää englanniksu? |
51 |
|
|
|
Kotimaisissa nettikaupoissa ei näytä olevan kirjaa saatavilla. Paitsi www.tessi.fi -nettiantikvariaatissa tällä hetkellä (150 euroa). Mutta uusin käännös nimellä The Brothers Seven on julkaistu vuonna 2017, joten ainakin sitä on saatavilla ulkomaisissa verkkokaupoissa.Löytyy myös sivu, jossa voi kääntää ainakin otteita kirjasta eri kielille:https://digital.lib.hkbu.edu.hk/translate/ |
| Mille kielille V. Linnan Täällä Pohjantähden alla on käännetty? |
112 |
|
|
|
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/.... |
| Löytyisikö tietoa säveltäjä Erkki Salmenhaaran kappaleesta Onnellisten saari (jos nyt oikein muistan nimen), ts. mihin suurempaan teokseen se mahtaakaan… |
94 |
|
|
|
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
|
| Kaipaan tietoa / sopivaa lähdettä romaanin taustaksi: Aleksis Kivi oleili tiettävästi joitakin aikoja Kirkkonummella Jorvaksen Masalan tienoilla. Se ilmeisesti… |
196 |
|
|
|
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun... |
| Nummisuutarit-näytelmä. Nummisuutarin Esko luulee menevänsä naimisiin Karrin Kreetan kanssa vaikka kyseessä on vain Karrin isännän ja Eskon isän, Topiaksen… |
372 |
|
|
|
Seikkaperäinen analyysi Nummisuutareista sisältyy Aarne Kinnusen kirjaan Aleksis Kiven näytelmät : analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa. Ehkäpä tähän tutustuminen voisi tuoda selkoa näytelmän tapahtumiin.
Martan tapauksessa kyse näyttäisi Kinnusen mukaan olevan rahan sokaisevassa voimassa: "Muuan korpraali oli testamentannut melkoisen rahasumman, 500 riksiä, annettavaksi joko Eskolle tai Jaanalle riippuen siitä, kumpi ensin avioituu. Ilmeisesti korpraali oli toivonut Eskon ja Jaanan avioliittoa, mutta Jaana ei huoli Eskoa, vaan rakastaa seppä Kristoa. Alkaa kilpailu rahasta. Topias ja Martta yrittävät naittaa Eskon naapurikylän Kreetalle, Karrin kasvatille." (s. 113)
Sepeteuksesta puhuttaessa vaikuttaa siltä, että... |
| Onko jossain Aleksis Kiven teoksista lause ”Aika vierii, Eskoseni.” |
161 |
|
|
|
Aleksis Kiven Nummisuutarit -teoksesta löytyy ainakin jokseenkin samaa tarkoittava lause "Niin muuttuu maailma, Eskoni".
Kyseinen Kiven teos löytyy myös Kirkes-kirjastojen kokoelmista, saatavuustiedot voi tarkistaa verkkokirjastosta: https://kirkes.finna.fi/ |
| Nakna och brännheta gick de från bastun till stugan; och deras kroppar glödde av solstekt björknäver. Mistä kohtaa Seitsemästä veljeksestä tämä on? Mistä… |
107 |
|
|
|
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
|
| Olen aina kummastellut Seitsemän veljeksen kohtaa (8. luku, jossa veljet ovat hiidenkivellä, kyseessä on lähinnä Laurin ja Timon sanailu) jossa sanotaan: … |
159 |
|
|
|
Mihinkään kirkolliseen menoon ei Timon kommentti liity, vaan sanailussa on kyse saman asian sanomisesta moneen kertaan. Timo sanoo kaksi kertaa "Vuohen-maito on hyvääkin", mitä Lauri ei täysin ymmärrä, vaikka on juuri nimittänyt veljeään "Jukolan hallavasilmäiseksi vuohipukiksi", ja vastaa kummallakin kerralla "Häh?" Tätä Timo kommentoi sanomalla "Pappi praakaa kolme kertaa, mutta hän saa makson." Ajatuksena tässä on siis yksinkertaisesti se, että pappi – jolle puhumisesta maksetaan – voi kyllä sanomisiaan toistella, mutta muiden ei maksa vaivaa, jos sana ei mene perille.
Lähde:
E. A. Saarimaa, Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin" |
| Miten seitsemän veljeksen äiti kuoli? |
498 |
|
|
|
Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta... |
| Seitsemän veljestä -kirja: onko olemassa arvioita siitä, kuinka suuren maa-alueen veljekset omistivat, montako hehtaaria? Lukiessa saa käsityksen, että… |
320 |
|
|
|
Seitsemän veljestä alkaa kuvauksella Jukolan isännän maaomistuksesta:
Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison-jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta... |
| Mikä on tähtiteltti Aleksis Kiven Metsämiehen laulussa? |
295 |
|
|
|
Taivaankantta on nimitetty runollisesti "taivaan teltaksi". "Teltti" taas on kansanomainen muoto sanasta teltta. Tähtiteltti tarkoittaa siis tähtistä taivaankantta.
Lähde: Nykysuomen sanakirja |
| Etsin tiettyä Aleksis Kivestä kertovaa kirjaa. Olen ottanut kirjasta kopioita, mutta kadottanut kirjan nimen ja muut tiedot. Sivulta 30 alkaa luku "Aleksiksen… |
122 |
|
|
|
Kirja on Liisa Lauerman Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita : lasten museo-opas (Edita, 2000). Kirjassa esitellään 20 pääkaupunkiseudun museota ja niihin liittyviä henkilöitä. Aleksis Kiveä käsittelevä osuus Aleksiksen pitkä vaellus on sivuilla 30–35 ja kirjan lopun Pieni henkilö- ja museotieto -osiossa on mukana neljä Kivi-aiheista museota: Aleksis Kiven syntymäkoti, Aleksis Kiven tupa, Fanjunkarsin torppa ja Siuntion kotiseutumuseo sekä Aleksis Kiven kuolinmökki. |
| Missä sijaitsee Aleksis Kiven hauta? |
631 |
|
|
|
Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan vanhalle hautausmaalle. Hänet haudattiin sinne 4.1.1873.
https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/elama-ja-persoona/
https://kirjailijaliitto.fi/uutiset/aleksis-kiven-hautamuistomerkki-kun… |
| Mistä Aleksis Kiven teoksesta löytyy lause "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, voit mennä vaikka perkeleitten kanssa polskaa tanssimaan"? Tätä… |
161 |
|
|
|
Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa".
Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa... |
| Katsoin Kirjastokinosta elokuvan Aleksis Kiven "Kihlauksesta" vuodelta 1955. Siinä lauletaan virttä, joka alkaa "Saatanan juonet kauas poista". Mistä se on… |
177 |
|
|
|
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven... |
| Mitä kasvia Esko keräsi metsästä äitiään käyttääkseen kotimatkalta palatessaan? Käytti sanaa "riisi:. |
367 |
|
|
|
E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3).
Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä tarkoitetaan -- liuosta, joka... |
| Tällainen muistovärssynä käytetty säe mainitaan Aleksis Kiven kirjoittamaksi: ”Onnellinen hän, joka painaa pään iankaikkisen isän syliin”. |
596 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin virke, joka sisältyy Aleksis Kiven kertomukseen Koto ja kahleet (1851/1852). Alkuperäisessä muodossa virke kuuluu näin: "Onnellinen hän, joka päänsä taitaa painaa ijankaikkisen isän helmaan; hän viimein kaikki kantaa voi."
Kertomus on julkaistu useissa Kiven kertomusten ja runojen kokoelmissa. Voit lukea kertomuksen digitoituna Project Gutenbergista.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12907/pg12907-images.html
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1986670?term=Koto&term=k… |
| Vilukselan Vitka -runo Seitsemässä veljeksessä |
417 |
|
|
|
Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128. |
| "Seitsemän veljestä" kiinnostaa monelta kantilta. Kuinka pitkän matkan veljekset joutuivat jouluyönä juoksemaan Impivaarasta Jukolaan heidän pirttinsä… |
408 |
|
|
|
Viljo Tarkiainen, joka on Kivi-elämäkerrassaan sijoittanut Seitsemän veljeksen maantieteellisiä paikkoja Nurmijärven kylien ympäristöön, määrittää kirjan tapahtumapaikaksi Palojoen kylän ja sen lähiseudut. Seuratessaan valitsemiensa kiintopisteiden avulla veljesten retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, hän sijoittaa Impivaaran noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti. (V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset)
Veljesten rohto vaikuttaa olevan sekoitus perinteisiä kansanlääkinnällisiä haavanhoitomenetelmiä. Seoksen osasilla on uskottu olevan verentuloa pysäyttäviä ja haavoja parantavia ominaisuuksia. SKS:n Kansanomainen lääkintätietous -kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia neuvoja haavojen hoitoon: "Väkevä... |
| Kirja jossa on selityksiä Kiven Seitsemästä veljeksestä |
505 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas... |
Kysy kirjastonhoitajalta