kielet

Tilaa aihepiirin kielet RSS-syöte
91 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi tässä keskustelussa sanotaan, että suomi on vanhempi ja kehittyneempi kieli kuin englanti? Kaikenlaistahan tuolla tietysti voi väittää, mutta voisiko… 394 Mtv-uutiset uutisoi 13.6.2016, että suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä, joita edelleen puhutaan maailmalla. Artikkelissa myös kerrotaan, että suomen kielen kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.7b41ti Löytyy myös listoja, joissa suomen kieli ei ole vanhimpien joukossa, esim. tämä: https://www.k-international.com/blog/oldest-living-languages/ Kielten kehittyneisyyttä emme kykene arvioimaan.    
Mitä yhtäläisyyksiä indoeurooppalaisilla kielillä on toistensa kanssa? 1292 Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on...
Ymmärtävätkö venäjän-, ukrainan- ja valkovenäjänkieliset toisiaan ongelmitta? 3968 Kaikki kolme kieltä kuuluvat slaavilaisten kielten itäslaavilaiseen ryhmään. Näiden kielten puhujat ymmärtävät toisiaan jokseenkin vaivatta. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 79)
Miten sanotaan lakotaintiaanien ja aboriginaalien kielellä hyvää päivää? 984 Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá. Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana. Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Miksi joissakin kielissä käytetään eri sanaa kun sanotaan sana "hän" naisesta ja miehestä, mutta Suomen kielessä näin ei ole? Esimerkiksi Englannin ja Ruotsin… 1060 Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet https://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet https://...
Olisiko Onnenpyörä-ohjelma mahdollinen Kiinassa tai Japanissa? 432 Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
Voisiko olla mahdollista, että englanti tai jokin muu vastaavanlainen muuttuisi jossain vaiheessa sellaiseksi, että ei tarvittaisi artikkeleita a, an ja the?… 312 Englannin kielessä ja suurimmassa osassa Euroopan kieliä lauseissa käytetään artikkeleja. Niiden tehtävänä on täsmentää ilmaisua. Artikkelittomia ovat slaavilaiset kielet ja suomalais-ugrilaiset kielet. Niissä vastaava täsmentäminen tapahtuu mm. sanajärjestyksen ja sanapäätteiden avulla. Artikkelin tehtäviä on havainnollistettu Wikipediassa. Englannin tai muun suuren kielen muuttuminen rakenteeltaan kysytyllä tavalla tuntuu erittäin epätodennäköiseltä. Kielten sanavarasto täydentyy ja muuttuu varsin nopeasti uusien ilmiöiden takia, mutta perusrakenteet muuttuvat hitaasti. Englannin asema maailman yleiskielenä Internet-aikana on niin vahva, että sen malli vaikuttaa muihin kieliin. Syntyperäiselle englannin puhujalle lause "I saw cat"...
Miksi suomeksi sanotaan esim. puoli kahdeksan, mutta englanniksi puoli yli seitsemän? 453 Eri kielten rakenne ei noudata mitään erityistä logiikkaa, koska kielen kehitys on pitkälle sattumanvarainen prosessi. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi asia, joka voidaan ilmaista monella eri tavalla, täytyisi ilmaista jollain tietyllä tavalla. Usein samankaltaiset sanat ja käyttötavat johtuvat siitä, että ne on suoraan lainattu toisesta kielestä. Yleensä kuitenkin myös lainasanoihin liittyy omaa kehitystä, joka ilmenee pienenä vaihteluna esikuvaan verrattuna. Kysymyksessä olevan kaltainen erilaisuus ei kielissä itse asiassa ole ollenkaan harvinaista. Esimerkiksi ranskan kielessä kirjoitetaan lukusanat tavalla, joka on muunkielisten mielestä täysin omituista (70 on kuusikymmentä-kymmenen, 80 on neljä-kaksikymmentä ja 90 on neljä-...
Kirjoitetaanko ketsuan kieli ja kansa hattu-ässällä? 591 Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta. https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Mikä on sanan 'nimi' etymologia? 1681 Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin. Indoeurooppalaisissa kielissä nimi-sanalla onkin vastaavuuksia, esimerkiksi muinaisintian ”naman”, gootin ”namo”, saksan ”Name”, ruotsin ”namn” ja latinan ”nomen”. Suomen kirjakielessä sana nimi on esiintynyt jo Agricolan ajalta. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Nizza sijaitsee Ranskan Rivieralla ja sen nimi on ranskaksi Nice. Miksiköhän Suomessa kaupunkia kutsutaan sen italialaisella nimellä Nizza? 1699 Vaikka Nizzan kaupunki nykyään kuuluukin Ranskaan, näin ei suinkaan ole ollut aina. Kaupungin mittavaan historiaan suhteutettuna kyse on oikeastaan aika lyhyestä ajanjaksosta, sillä se on perustettu noin 350 vuotta eaa. ja liitetty Ranskaan vasta vuonna 1860. Nizza oli alun perin kreikkalainen siirtokunta nimeltään Νίκαια (Nikaia), joka tulee voittoa tarkoittavasti sanasta nike. Sittemmin alueen valtasivat roomalaiset, ja heidän jälkeensä se on kuulunut Provencen kreiveille, Savoijin ruhtinaskuntaan ja Sardinian kuningaskuntaan. Monivaiheisen historian vuoksi kaupungin nimi vaihtelee edelleen eri kielissä. Monissa maissa se tunnetaan ranskalaisella nimellä Nice, mutta esimerkiksi espanjaksi se on Niza, puolaksi Nicea ja venäjäksi Ницца (...
Onko Tampereen kaupunginkirjastossa albaniankielisiä lastenkirjoja? Mitä muita kieliä? 333 Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaan kuuluu satakunta albaniankielistä lastenkirjaa, sekä kuvakirjoja että lasten romaaneja. Osassa kuvakirjoja on toisena kielenä englanti. Lisäksi löytyy muutama albaniankielinen aapinen. Kirjoja on tällä hetkellä hyllyssä lähinnä pääkirjasto Metsossa ja Hervannan kirjastossa, mutta varaamalla niitä saa maksutta haluamaansa toimipisteeseen. Albanian lisäksi löytyy lastenkirjallisuutta seuraavilla kielillä: amhara, arabia, bengali, bosnia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, farsi, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kalaallisut, karjala, katalaani, kiina, korea, kreikka, kroatia, kurdi, latina, liettua, makedonia, norja, pastu, portugali, puola, ranska, romania (moldavia), ruotsi,...
Milloin suomea alettiin kutsua suomeksi. 2399 Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...
Saisinko uudempaa tietoa kielten määrästä maailmassa? Kuinka paljon niitä on tällä hetkellä? 459 The Ethnologue-kirjaan perustuvan sivuston mukaan kieliä on tällä hetkellä (vuonna 2017) 7099 https://www.ethnologue.com/faq#node_287681 Kielten määrä kuitenkin vaihtelee koko ajan kun uusia kieliä löydetään ja vanhoja katoaa.
Onko olemassa suomen kielen lisäksi muita jossakin maassa yleisesti käytettyjä (miel. latinalaisin kirjaimin kirjoitettavia) kieliä, jossa ei ole eri sukuja (?… 728 Länsimaakeskeisestä perspektiivistämme kielet, joissa yksikön kolmannen persoonan pronomini ei määräydy sukupuolen mukaan, ovat eittämättä harvinaisia. Tämä piirre onkin huomattavasti yleisempi länsimaiden ulkopuolelle jäävillä alueilla puhuttavissa kielissä. Jos kuitenkin pitäydytään länsimaisessa näkökulmassamme (ja latinalaisissa aakkosissa), suomen kanssa harvalukuisessa sukupuolineutraaleja pronomineja käyttävien kielten joukossa ei taida olla paljon muita kuin suomalais-ugrilaiset sukulaiskielemme viro ja unkari. Substantiivien artikkelittomuus on länsimaisten kielten keskuudessa niin ikään hyvin epätavallista. Viro kelpaa suomen seuraksi tähänkin joukkoon - unkari sitä vastoin on pakko diskvalifioida. Kolmanneksi pyöräksi voimme sen...
Mitä tarkoittaa Espoon kirjaston luokan perässä olevat kolme kirjainta?Esim. 46.2 ULL 46.2 KAM 46.2 VEN (ei kai tarkoita venäjän kielistä?) Ei viitsisi mennä… 587 Espoossa (sekä Kauniaisissa ja Vantaalla) luokan perässä olevat kirjaimet ovat yleensä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Eli yleensä tekijän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Kirjan kielen voi varmistaa klikkaamalla Helmet-haun vasemmasta palkista hakurajoitteeksi suomi tai katsomalla kirjan tietoja niteiden alla. Tervetuloa seikkailemaan Espooseen.
Kuinka paljon Tampereen kaupungin kirjastoista, esimerkiksi Metsosta, löytyy muun kuin suomenkielistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta? 616 Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu lasten- ja nuortenkirjallisuutta seuraavilla kielillä: albania, amhara, arabia, bengali, bosnia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, farsi, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kalaallisut, karjala, katalaani, kiina, korea, kreikka, kroatia, kurdi, latina, liettua, makedonia, norja, pastu, portugali, puola, ranska, romania (moldavia), ruotsi, saamelaiskielet, saksa, serbia, skotti, slovakki, sloveeni, somali, swahili, syyria, tanska, thai, tigre, tigrinja, tsekki, turkki, udmurtti, unkari, urdu, venäjä, vepsä, vietnam ja viro. Valikoiman koko eri kielillä vaihtelee luonnollisesti paljon. Englanniksi löytyy yli 2000 eri nimekettä, ruotsiksi yli 1000, venäjäksi yli 300 ja esim....
Lumikin seitsemän kääpiön nimet venäjäksi, viroksi ja japaniksi? On kova halu tietää. 4214 Lumikki-sadun seitsemän kääpiötä ovat japaniksi Sensei (Viisas), Okorinbo tai nNgamushi (Jörö), Nobosuke tai Nemuriya (Unelias), Teresuke (Ujo), Gokigen tai Nonkiya (Lystikäs), Kushami (Nuhanenä) ja Otoboke tai Nukesaku (Vilkas). Joillakin kääpiöillä on siis Japanissa kaksikin nimeä. Venäläiset seitsemän kääpiön nimet ovat Professor, Vorčun, Zasonja, Skromnik, Vesel´chak, Čixun ja Prostak. Nimet on translitteroitu englannin kielen käytännön mukaan. Kääpiöiden nimet ovat viroksi Doktor (Viisas), Toriseja (Jörö), Ninatark (Lystikäs), Unimuts (Unelias), Häbelik (Ujo), Aevastaja (Nuhanenä) ja Onneseen (Vilkas). Alla olevasta linkistä löydät nimien japanin- ja venäjänkieliset kirjoitusasut sekä kääpiöiden nimet myös 22 muulla kielellä. http://...
Mikä kirjain on ë ja miten se lausutaan? Esimerkiksi sukunimi Brontë 2840 Ë-kirjain, joka on siis diakriittisellä merkillä, tremalla, varustettu e, esiintyy useissa kielissä. Euroopassa sitä käytetään esimerkiksi ranskan, hollannin ja albanian kielissä. Kirjaimellä on hiukan erilainen tehtävä eri kielissä. Yleensä treemalla merkitty kirjain tarkoittaa, että ääntiöllä on oma arvonsa, eikä se tavalliseen tapaan sulaudu toiseen äänteeseen Mainitsemasi englannin kielen ë voi merkitä e:tä, joka muuten jäisi ääntymättä. Näin tapahtuu juuri esimerkiksi nimessä Brontë. Se voi myös merkitä vokaalien jakautumista eri tavuihin (esim. reëntry). Ranskan kielessä ë merkitsee sitä, että e lausutaan erikseen edeltävästä vokaalista (Noël=No-el), ei siis diftongina. http://public.oed.com/how-to-use-the-oed/key-to-pronunciation/...
Onko pakkosuomen tunteja viikoittain yhtä paljon kuin pakkoruotsin ja alkaako sen opiskelu yhtä varhain kuin suomea äidinkielenään puhuvilla? Olen kotoisin… 1988 Perusopetuslain mukaan toinen kotimainen kieli on kaikille pakollinen oppiaine. Termillä tarkoitetaan siis joko suomea tai ruotsia sen mukaan, mitä kieltä suomalainen puhuu äidinkielenään. Toista kotimaista kieltä täytyy opiskella joko A1-kielenä peruskoulun 3. luokalta, A2-kielenä peruskoulun 4. tai 5. luokalta tai viimeistään B1-kielenä 7. luokalta alkaen. Näistä A1- ja B1-kielet ovat pakollisia ja A2-kieli valinnainen. Näin ollen kaikki oppilaat opiskelevat toista kotimaista kieltä joko peruskoulun 3. tai 7. luokalta lähtien, ja osa saattaa valita sen näiden kahden lisäksi peruskoulun 4. tai 5. luokalla. Ylioppilastutkinnossa toisen kotimaisen kielen koe on nykyään vapaaehtoinen. Opetushallituksen vuonna 1999 julkaiseman tutkimuksen...