kellot

Tilaa aihepiirin kellot RSS-syöte
28 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–28.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin lukea kirjan Sonnenuhren. Sen tekjät ovat Gerald Jenkins ja Magdalen Bear. Kysyn, miten sen voisin lainata. Kiitos. 854 Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
Miksi seinäkello, jossa on heiluri, sanoo aina "tik tak"? Ei koskaan esim. "tik tik" tai "tak tak" 1053 Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa pulmaan: Heilurikellot. Osa 1 : Käynnit, heilurin ripustus ja voimansiirto käynniltä heilurille, kalenterikellot / Leo Koivisto, [Espoo] : [Kellosepäntaidon edistämissäätiö], 2002. Kello-oppi. 1-2 / Hannu Ruokola / [julkaisija:] Opetushallitus, Helsinki : VAPK-kustannus, 1992-1993. Voisit myös kysellä apua Suomen kelloseppäliitosta, http://www.kelloseppaliitto.fi/ . Heidän sivuillaan on myös yhteydenottolomake, http://www.kelloseppaliitto.fi/yhteydenotto/.
Miksi kellomainoksissa, siis lehtimainoksissa, kellojen viisarit ovat lähes aina asennossa 10.10? 889 Suomen Kelloseppäliiton mukaan mainoksissa ym. vastaavissa kellojen viisarit ovat todella lähes poikkeuksetta asennossa 10.10. Tämä johtuu siitä, että sen katsotaan tuovan positiivisen vaikutelman - kello ikäänkuin hymyilee! Ja lisäksi kellotaulussa oleva kellon merkki tms. näkyy selvemmin.
Mistä voisin löytää tietoa 1800-luvun loppupuolen venäläisistä puisten seinäkellojen (koristemaalattujen) tekijöistä? 1720 Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt teosta, joka käsittelisi venäläisiä seinäkellojen koristemaalareita. Khokhloma folk painting (1974 ja 1980) -teoksesta löytyy kuvaus kyseisestä tekniikasta ja vähän tietoa koristemaalareista, mikäli kyseessä olisi juuri tällä tekniikalla tehty koristelu.Teoksessa ei kuitenkaan ole kuvia kelloista, vaan astioista ja koriste-esineistä. Oheisella sivulla esimerkki Khokloma-kellosta (sivun alalaita vasemmalla): http://www.russianlegacy.com/en/go_to/shopping/img/clocks_01.htm Mikäli teillä itsellänne on seinäkello, josta haluaisitte tietoa, on myös mahdollisuus turvata asiantuntijoihin. Avotakka -lehdessä on Antiikki ja vanhat tavarat -palsta lehden lopussa, jolle voi lähettää vanhoja esineitä ja...
Haluaisin rakentaa könnikellon. Löytyisikö aiheesta kirjaa suomeksi tai ruotsiksi. 3060 Könnin kelloista löytyy tietoa erityisesti Könnin suvun sivuilta , http://www.konninsuku.net/ , erityisesti kohdasta Könnin kellot http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html ja Kirjallisuus ja artikkeleita. Teos pohjalaisesta kelloseppien suvusta: Könnin suku, sukuhistoria ja sukuluettelo, toinen laitos ensimmäisen v. 1949 julkaistun laitoksen pohjalta toimittanut Leena Rajala, o.s. Vähä-Koivisto julkaisija Könnin suvun Oltermannikunta, Vaasa Oy 1988 Opinnäytetyö könninkelloista: Räihä Jorma, Könnin valmistamat pöytä- ja taskukellot Taidehistorian pro-gradu työ, Helsinki 1995 sekä kelloihin tai niiden valmistajiin liittyvät artikkelit: Ahoniemi Veikko, Könnin mestarit, kellojen tuhattaiturit, A & K. Antiikki, keräily ja Taide 1/2005...
Miksi kellotaulu on jaettu kahteentoista tuntiin? 2339 David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999...
En löytänyt teidän haullanne kirjaa Watchmakers and Clockmakers of the World by G. H. Baillie. Löytyyköhän sitä mistään? Omistan kronometrin, jonka iän… 646 Kysymäsi kirja löytyy Lindan (Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) mukaan Museoviraston kirjastosta. Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla, lukusali- ja käsikirjastolainoissa on rajoituksia. Osoite on Nervanderinkatu 13, 00101 HKI ja puh. 09-4050213. Jos et löydä etsimääsi, niin ehkäpä voisit kysyä myös Suomen kellomuseosta, joka sijaitsee Espoossa osoitteessa Opinkuja 2, puh. 09-4520688. Koska knonometria on käytetty myös merenkulussa paikanmääritykseen, saattaisi Suomen merimuseon kokoelmastakin olla hyötyä, osoite on Hylkysaari, 00570 HKI ja puh. 09-40509051 (URL-osoite on http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm ).
Onko julkaisua, josta löytyisi tietoa uudesta kellotekniikasta (rannekellot), kun nykyisin on ekokelloja, kronometrejä, kronografeja jne. 749 Lehtiartikkelien viitetietokanta Aleksista löytyi seuraavanlaiset viitteet hakusanalla rannekellot: Iisalo, Seppo Tarkkuus ei ole tärkeintä : vinkki kellon ostajalle Kuluttaja 1999 ; (33) ; 1 ; 18-21 Sahiluoma, Veijo Kymppitonni ranteeseen : Kalliit rannekellot Fakta 1986 ; (6) ; 8 ; 59-62 Ruokola, Hannu Rannekellojen aatelia Tekniikan maailma ; 52 1996 ; 10 ; 42-47 Helos, Pekka Arvokellojen materiaalit Tekniikan maailma ; 51 1995 ; 18 ; 113-115 Ruokola, Hannu Kuka haastaa Swatchin? Tekniikan maailma ; 51 1995 ; 16 ; 80-81 Kellojen kello Tekniikan maailma ; 49 1993 ; 5 ; 106-107 Seiko Intelligent Calendar: Älyä aikarautaan Vauhdin maailma 1991 ; 7 ; 91 Moniprosessorijärjestelmät, optiset levyt ja rannekello-tv Elektroniikkauutiset ; 15...