Karjala

Tilaa aihepiirin Karjala RSS-syöte
50 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä voisin saada Muolaan Ylä-Hotokan kartan 1939 tietämillä? Olemme menossa matkalle mummoni kotipaikkaan ja halaumme selvittää missä talo on sijainnut… 627 Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa osoitteessa http://www.karjalankartat.fi pääsee selailemaan kohtalaisen tarkkoja karttoja. Pitäjänkarttaan ja Topografiseen karttaan (1:20 000) on nimetty yksittäisiä talojakin, joskin voi olla ehkä haastavaa silti yhdistää niitä nykykarttaan ja löytää vielä tarkka paikka. Sivustolta voi tulostaa karttoja.
Tarvitsisin faktatietoa karjan evakuoinnista ja evakkokarjan kuljetuksista Karjalan kannakselta Sisä-Suomeen kesäkuussa 1944. Oliko järjestetty tukea, laitumia… 699 Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat. Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä. Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto...
Löytyykö sukukirja Hyytiäisten sukua, Muolaasta tai Heinjoeta. Hýytiäisistä tehty useampiakin teoksia. Onko kirjastossa ylipäätään sukukirjoja? Toinen… 524 Kirjastosta löytyy sukukirjoja luokasta 99.31 ja Karjalan historiaa luokasta 92.87. Hyytiäisten sukukirjoja ei valitettavasti ole Vanamo-kirjastoissa, mutta niitä voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainan tilauslomake löytyy kotisivuiltamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 8 euroa. Rämön suvusta löytyy Lassi Rämön kirjoittama Takaisin Karjalaan vuodelta 2013. Sitä näyttäisi olevan Hämeenlinnan pääkirjastossa, lähikirjastoissa sekä Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa tällä hetkellä hyllyssäkin.
Tiedosta kiitollinen. Olen kerennyt syntyä 1944 Antreassa tulin äidin ja vanhemman veljen kanssa Mikkeliin. Milloin viimeinen juna lähti Antreasta. Mistä tätä… 1119 Yksin Antreasta on kirjoitettu useita historiakuvauksia, ja jos mukaan lasketaan myös erilaiset kyläkirjat ja muistelmat, Antrea-aiheista kirjallisuutta löytyy kosolti - kirjastoistakin. Antrean evakuointikäsky annettiin sunnuntaina 18.6.1944. Sen pohjoisia osia tyhjennettiin vielä seuraavanakin päivänä, mutta jo tiistaina 20. päivänä oli siviililiikenne Antrean teillä kokonaan loppunut. Kaikille ilmoitettiin, että suuntana ovat pohjoiseen johtavat tiet ja että mitään kuljetuksia ei järjestetä sotatoimialueella. Saman päivän ja seuraavan yön aikana antrealaiset liittyivät maantietä vaeltavaan Kannaksen evakkojen virtaan. Osa kulki koko evakkotien hevosella, jotkut jopa kävellen; suurin osa lastattiin juniin jollain Savon asemalla. Junaa...
Missä kirjoissa voi löytää tietoja ns "sielulinnuista", Wikipedia kirjoittaa, että niitä muka "käytettiin Karjalassa vielä 1900-luvulla". 1066 Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna." Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...
Mistähän löytäisin tiedot kirjoittajasta ja alkuosan runoon, jonka viimeinen säkeistö on: "Ehkäpä kerran lastemme lapset tuntevat kodin ja kotoisen maan… 477 Siteerattu katkelma on Juho Kurjen runosta Kadonnut Karjalani, joka löytyy ainakin Karjalan liiton vuonna 1950 julkaisemasta karjalaisrunoilijoiden antologiasta Runon kultaista Karjalaa.
Silloin kun Suomi vielä ulottui Laatokalle, oliko koko Laatokan vesialue jaettu kuntiin? 719 Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin. Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/ Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Kuinka jatkuu laulu: Käki kukkuu kuusikossa? Mistähän löytyisi laulu sävelineen? 4303 Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita. Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset. Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset. Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Mistä sukunimi Mahkonen on peräisin? 1822 Sirkka Paikkalan ja Pirjo Mikkosen Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Mahkosten ”pesäpaikka” on ollut Viipurissa ja sen maalaiskunnassa sekä muualla Karjalassa, mm. Johanneksessa, Lumivaarassa ja Kuolemajärvellä. Mahkosia on tavattu myös esim. Savosta, jossa kuitenkin muoto Makkonen on vienyt voiton Mahkosesta. 1500-luvulta peräisin olevassa verokirjassa mainitaan nimi Mahkuev; 1800-luvun alkupuolella Viipurissa tavatut esiintymät ovat muotoa Mackoin ja Mahkoin. Mahkonen ja Makkonen ovat samaa kielellistä juurta. Makkonen juontuu sukunimistöömme karjalaisista ristimänimistä Makari, Makkara, Makko(i), Makku, jotka puolestaan pohjautuvat venäjän Makarij-nimeen ja kreikan Makariokseen. 1500–1600-luvuilla kyseisistä nimistä juontuvia sukunimiä...
Mistä saisi tietoja Stalinin vainojen uhreista, jotka olivat tulleet siirtolaisina Karjalaan USA:sta ja/tai Kanadasta 1930-luvulla. 4395 Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä) Sevander, Mayme Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000. Kero, Reinio Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983. Boucht, Christer Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983. [1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään] Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997. Lahti-Argutina, Eila Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001. Ruusunen, Aimo (toim.) Suomalaisia...
Löytyykö mistään J. A. Balashovin kirjaa Karjalan kannas, tuntematon maa? Osa 1. En tiedä, onko teosta edes suomennettu. 773 Hei! Tuota Jevgeni Balasovin kirjaa ei ole suomennettu, venäjän kielisenä se löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjastosta. Sen sijaan Balasovin tuotannosta on suomennettu teokset Karjalan Kannas sotien jälkeen v. 1940-1941, 1944-1950 ja Sellainen on Viipuri: Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin. Nämä molemmat kirjat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta.
Haluaisin tutkia Kormano- nimen taustaa. Mistä se tulee jne. ? Kuinka lähtisin etenemään? 3161 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan laatimassa aakkosellisessa hakuteoksessa Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että Kormano on karjalainen Jaakkimasta ja Lumivaarasta lähtöisin oleva sukunimi. Sen katsotaan perustuvan venäläiseen taskua merkitsevään sanaan karman, karjalan kielessä kormáni. Sukunimi on mainittu myös Viljo Nissilän tutkimuksessa Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sivulla 208. Karjalan kielen sanakirja (Suomalais-ugrilainen seura 1974) antaa sanalle kormano (siis o myös lopussa) merkityksen tasku. Sitä on käytetty useilla karjalankielisillä paikkakunnilla.
Mistä luovutetussa Karjalassa (Vuoksela) syntynyt henkilö saa syntymätodistuksen, josta ilmenee myös kellonaika? 2336 Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen: "Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä. Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika. Syntymätodistus voidaan tehdä...
Hyvää päivää! Sain mustavalkoisen kuvan Karjalan Jaakkiman knaapien vaakunasta. Isoäitini suku, Patrakka, oli osallinen. Mistä saisin tietoa asiasta? 1809 Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi). Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen. Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Haluaisin tutustua karjalaiseen kulttuuriin kaunokirjallisuuden pohjalta. Mitkä olisivat tunnetuimpia/kattavimpia teoksia? 2181 Tunnetuimpia Karjala-aiheisia kirjoja lienevät Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) romaanit. Tietysti myös sotakirjallisuudesta löytyy hyvin paljon Karjalaan sijoittuvia kirjoja. Tässä lisäksi joitakin Karjala-aiheisia kirjoja, joukossa sekä suomalaista että karjalaistakin kirjallisuutta: Timonen, Antti: Me karjalaiset Jaakkola, Nikolai: Pirttijärven rantamilla Araviita, Pertti: Minun Karjalani - ja muita tarinoita Seppä, Tauno: Kannaksella syntynyt : "no sanotoa nuonikkäsie jot..." Kielkakkaraa : Karjalan heimon kaskuja Panteleimon: Iloitse Karjalan maa Lauttamus, Niilo: Kannaksen lapsia Parland, Oscar: Lumottu tie Mäntylä, Kyllikki: Laatokan ajaja : valitut karjalaisnovellit Seppänen, Unto: Iloisten ukkojen kylä : kuvaus Kannaksen...
Mistähän voisi löytää tietoa luovutetun Karjalan Vuokselan pitäjän lautta-/lossiliikenteestä, erityisesti Oravaniemen lossista, jota isoisäni kuljetti? 1086 Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä: KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955 VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970 Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Onko venäjällä korpela niminen kylä? 1210 Löysimme kyllä kyseisen paikan http://encarta.msn.com/ palvelun avulla. Kuva kartasta liitteenä. Kylä sijaitsee Paanajärven kansallispuistossa Karjalan tasavallan pohjoisosassa. Koordinaatit ovat Latitude 66.2500 Longitude 30.0167 Altitude (feet) 705 Lat (DMS) 66° 15' 0N Long (DMS) 30° 1' 0E Altitude (meters) 214 Korpela -nimisiä kyliä on ollut ennen sotia useitakin nyt Venäjän rajan taakse jääneellä alueella ja näitä löytyi esin kirjasta Kielletyt kartat [Kartta-aineisto] : Karjala 1928-1944 / [kartaston suunnittelu ja toimitus: Risto Pekkanen ja Pentti Martimo], ovat nyttemmin autioituneet tai vaihtaneet nimensä.
Mitä sukunimi Rapo tarkoittaa. Rapoja on ollut Suojärvellä ja Lumivaarassa josta lienevät lähtöisin, rajantakaisessa Karjalassa. Löytyy myös Rapolan harju ja… 2608 Sanasta "rapo" ei löytynyt tietoja, sana "rapos" juontuu sanasta "rääpys" joka on tarkoittanut Karjalan lähialueilla muikkua.
Etsin Itä-Karjalan, Petsamon ja Kuolan niemimaan karttaa, jossa näkyvät ennen vuotta 1920 vallinneet kuntarajat. 8160 2000-luvulla on julkaistu kaksiosainen kirja Kielletyt kartat: osa 1: Kielletyt kartat, Karjala 1928-1944, Atlasart, 2006 osa 2: Kielletyt kartat, luovutetun Karjalan kylät ja tilat,Atlasart, 2007 Lisäksi on olemassa esim. - Suomen, Kaukokarjalan ja Kuolan niemimaan kartta. Kirja, 1918. - Laatokan Karjala 1938 : Pohjois-Karjala ja Savo. Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä no 8, 1991 - Karjalankannas 1938. Karttakeskus, 1991 - Karjalan kartta, julk. Karjalan liitto (noin 180 sivua) jonka karttapohjana on 1:100 000 mittakaavainen taloudellinen kartta, 1997 Osoitteita internetissä: - luovutetun Karjalan kartta http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/Karjala.jpg . Hämeenlinnan...
Tarvitsen tietoa äänellä itkemisen perinteestä. Itkijänaisista esim. Martta Kuikka, Lyyli Arhipov. Löytyykö mitään äänitteitä em. aiheesta. Itkulaulujen… 1737 Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka. Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös: RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989. KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985. Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva: AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001. Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta: ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä. ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,...