Kysymys liittyyy Kalevalan saksalaisiin käännöksiin. Nuori saksalainen ystäväni haluaisi käännöksen Kalevalan ensimmäisestä runosta (lauluna tunnetusta)… |
786 |
|
|
|
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://... |
Meillä on täällä Luulajassa suomenkielinen lukupiiri ja haluaisimme tutustua Kalevalaan. Emme halua lukea koko pitkää Kalevalaa vaan jonkun edustavan otoksen… |
609 |
|
|
|
”Kalevalasta” löytyy lyhennettyjä ja modernisoituja versioita, joihin on otettu ainakin toimittajien mielestä olennaisimmat asiat mukaan. Jo Elias Lönnrot itse teki ”Kalevalasta” kouluja varten lyhennetyn laitoksen, joka on ilmestynyt uudelleen nimellä ”Kalevala 1862 : lyhennetty laitos” (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005). Siinäkin tosin on yli 350 sivua runoja, joten ei se kovin lyhyt ole.
Pikaisesti selailtuna löytyi seuraavia lyhennelmiä tai modernisointeja:
Kalevala kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1950; 160 sivua)
Kalevala lyhennettynä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998; 192 sivua)
Kalevala nykysuomeksi (Pilot-kustannus, 2006; 247 sivua)
Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009; 328 sivua)
Kalevalan tarinat (Otava... |
Löytyisikö jostakin sivut, josta voisi tekstihaulla löyttää kohdan Kalevalasta. Lausuin kansakoulussa runon, mutta en muista enään mistä kohdasta Kalevalaa se… |
1061 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä.
http://neba.finlit.fi/kalevala/
|
Olisiko jotakin kirjaa jossa kerrottaisiin Kalevalan vaikutuksesta suomalaiseen nimistöön (yritykset, ihmistennimet, linnut yms.)? Jos on niin löytyisikö tätä… |
858 |
|
|
|
Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
|
Mistä tämä on peräisin alunperin: "Tuolla on synnytty luona kuun, tykönä tähden, Otavaisten olkapäillä. jne..." Kyseessä on karhun syntytaru, mutta onko sen… |
4306 |
|
|
|
Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat.
Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
"Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien."
Sanatarkasti kysyjän esittämässä muodossa teksti löytyy Suomen lasten eläinsadut -kokoelmasta (Otava 2001, s. 18) sadusta Karhun ja suden synty... |
Mikä mahtaa olla Kalevalassa esiintyvä sampo? |
5317 |
|
|
|
Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa:
Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi sampo,
kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa:
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä,
kolmannen kotipitoja.
Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422.
Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen... |
Tuttavani Teksasissa oli kuullut radiosta ohjelmaa, jossa oli mainittu, että Suomessa on tehty murhaballadi, jossa on 23.000 säkeistöä. Hän kysyi minulta, onko… |
1071 |
|
|
|
Voisikohan kyse olla pienestä väärinkäsityksestä? Yhdysvaltalainen radioverkko NPR (http://www.npr.org/) haastatteli tämän vuoden syksyllä harmonikansoittaja Kimmo Pohjosta, joka on yhdessä professori Heikki Laitisen kanssa julkaissut levyllisen murhaballadeja: Murhaballadeja = Murder ballads / Heikki Laitinen & Kimmo Pohjonen.
Haastattelussa Kimmo Pohjonen kertoo, että Kalevalassa on noin 23 000 säettä tai säkeistöä, ja että entisaikaan Suomessa laulettiin paljon, ja siksi laulutkin ovat pitkiä. Hän kertoo, että alkuperäisissä balladeissa saattoi olla satoja säkeitä. Haastattelu löytyy kirjoitettuna täältä:
http://m.npr.org/news/NPR+Music+Mobile/164801005
|
Nandor Mikolan unkarilainen Kalevala myytti |
1126 |
|
|
|
Neuvoisin ottamaan yhteyttä Nándor Mikolan Taidesäätiöön:
Professori Nándor Mikolan Taidesäätiö
Raastuvankatu 21, sisäpiha (PL 278)
65100 VAASA
gsm 050 438 1391
sähköposti info [ät] nandormikola.fi
www.nandormikola.fi
|
Kuka on kääntänyt "Kullervos Klage" saksaksi? |
1353 |
|
|
|
Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892.
Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276.
Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että... |
Mikä on lautsa? Olen laulamassa ystävälleni Kuuskymppisillä Väinö Hannikaisen laulua Marja-Liisa. Sanat ovat L.Onervan. Siinä sanotaan ..."kelle joudut lautsan… |
4170 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan (WSOY 1978) mukaan lautsa on runollinen tai murteellinen ilmaisu ja tarkoittaa lavitsaa, siis istuin- tai makuulavaa. Ilmaisu "kelle joudut lautsan laulajaksi" viitannee tulevaan puolisoon, ainakin Väinämöinen kosii Kalevalassa Pohjolan neitoa pyytämällä häntä tulemaan "joka lautsan laulajaksi". Ks. Kalevalan 8. runo Suomalaisen kirjallisuuden seuran www-sivuilla http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&l=1
"Kanssa kukkakuinen" on ilmeisesti painovirhe, ainakin nuottikokoelmassa Kotimaisia yksinlauluja 1 kyseinen laulun kohta kuuluu "Kaikki seisoi kumminasi kansa kukkakuinen". Mahdollisesti ilmauksella tarkoitetaan kukkaista kansaa eli kukkivaa luontoa. Ainakin laulun ruotsinnoksen sama kohta "Landet i sin blom... |
Muistan lukeneeni tarinasta, jossa mies tappaa hirven (tai karhun) ja asettuu eläimen sisälle suojaan nukkumaan tai ainakin lepäämään. Arvelin tarinan olevan… |
3601 |
|
|
|
Kalle Holmbergin ohjaamassa, Paavo Haavikon Kalevala-aiheiseen romaaniin perustuvassa Rauta-aika -elokuvassa on kohtaus, jossa Lemminkäinen suojautuu hirven sisään.
Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-romaanisarjasta tehdyssä tv-elokuvassa on myös kohtaus, jossa isä pelastaa poikansa paleltumasta laittamalla lapsen ison eläimen avattuun vatsaan.
Pentti Haanpään kertomuksessa Makuusäkki päähenkilö (Rimppi) menee hirven kaadettuaan ja nyljettyään väsyneenä talvipakkasessa nukkumaan kaatamansa hirvennahan sisään. Kertomuksen mukaan lappalainen nukkuu tarvittaessa nahkapussissa, makuusäkissä. Aamulla päähenkilö onkin pulassa kovaksi jäätyneen hirvennahan sisällä. Kertomus löytyy ainakin Erno Paasilinnan toimittamasta, Haanpään kertomuksia... |
Olisiko jossain listaa tai luetteloa Suomen mytologiassa ja kansanperinteessä esiintyneistä olennoista? Esim tontuista, virvatulista ym. Kalevalasta ja… |
17870 |
|
|
|
Voi että, kaipaamaasi ihan kaikki taruolennot kerralla kattavaa luetteloa ei taida olla olemassa, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.
Olet varmaankin selannut juuri nämä Wikipedian luettelot suomalaisista taruolennoista ja Kalevalan henkilöhahmoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_taruolennot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4
Nuo luettelot tarjoavat kyllä mainion lähtöpisteen, lukumääräisesti ne nimittäin ovat suhteellisen kattavat. Esimerkiksi suomalaisten taruolentojen listassa mainitut hahmot eivät varsinaisesti ole yksittäisiä ilmiöitä, eivät edes niitä kuuluisimpia. Pikemminkin ne ovat yhteisiä nimiä olennoille, jotka... |
Löytyyköhän Kalevalaan keskittyvää suomi-ranska-suomi -sanakirjaa tai Kalevalan ranska-ranska -sanakirjaa? Haluaisin myös tietää löytyykö Kalevalan suomi-suomi… |
1266 |
|
|
|
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;... |
Mihin kirjallisuuden lajiin kuuluuvat Kalevala ja Raamattu? |
1205 |
|
|
|
Kalevala kuuluu kansanrunouteen ja on Suomen kansalliseepos.
Raamattu puolestaan edustaa pyhiä tekstejä ja on kristinuskon perusteos.
|
Mikko Karpilta ilmestyi muutama vuosi sitten teos Väinämöisen vyö. Tiedän, että melkein samoihin aikoihin ilmestyi toinenkin Kalevalaan liittyvä nykyaikainen… |
1831 |
|
|
|
Tässä listassa on Kalevalaa hyödyntäviä romaaneja, sarjakuvia ja nuorten kirjoja 1980-luvulta eteenpäin. Olisikohan kyse jostakin näistä?
Parvela, Timo: Tiera
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2008
Nuorten fantasia
Karppi, Mikko: Väinämöisen vyö
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2007
Jännitys
Parvela, Timo: Tuliterä
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2007
Nuorten fantasia
Kanto, Anneli: Hirmuinen vedenpaisumus ja muita myyttisiä tarinoita
Kirja, kieli: suomi, Karisto, 2007
Nuoret
Lius, Tuomas: Jadesoturi Sangfu
Kirja, kieli: suomi, Like, 2006
Sarjakuva
Kalevala nykysuomeksi / [muokannut] Aulis Rintala ; [kuvitus: P. A. Manninen]
Kirja, kieli: suomi, Pilot-kustannus, 2006
Hakkarainen, Petteri: Väinämöinen, vanhana syntynyt : romaani Kalevalasta
Kirja, kieli... |
Olen kiinnostunut Kalevalan tarinasta mutta en jaksa lukea enkä oikein ymmärräkään sen runomittaa vaikeine sanoineen (hurme=veri jne.) vaikka olenkin ihan… |
2881 |
|
|
|
Kalevalasta löytyy onneksi suorasanaisia versioita, esimekiksi nämä:
Nieminen, Kai: Kalevala 1999. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.
Pertti Rajala on kirjoittanut Kalevalan selkokielelle (BTJ Kirjastopalvelu, 2.p. 2008).
Myös Martti Haavio on tehnyt Kalevalasta suorasanaisen version Kalevalan tarinat (WSOY 2.p. 1985)
Kirsti Mäkisen versio Kalevalasta: Suomen lasten Kalevala (Otava, 6.p. 2003).
Kalevala nykysuomeksi / [muokannut] Aulis Rintala. Pilot-kustannus, 2006
Hauska kuulla, että olet tyytyväinen palveluumme!
|
Mitä mahdetaan tarkoittaa munalla tässä kalevalan runon pätkässä? Neiti taiten vastaeli, sanan virkkoi, noin nimesi: "Sitte sun mieheksi sanoisin, urohoksi… |
3180 |
|
|
|
Kyseinen pätkä on Kalevalan kahdeksannesta runosta, jossa Väinämöinen tapaa Pohjan neidon ja koettaa houkutella tätä vaimokseen Kalevalaan. Neito ei kuitenkaan tahdo suostua, vaan määrää Väinämöiselle kolme mahdotonta tehtävää, joista munan solmuun vetäminen solmun tuntumatta on yksi. Kaksi ensimmäistä tehtävää Väinämöinen yllättäen kykenee suorittamaan, mutta kolmannessa hän kohtaa suurempia vaikeuksia. Koko runon selityksineen voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden Seuran sivuilta http://neba.finlit.fi/kalevala/.
Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia Kalevala-kirjoja pääsee selaamaan esim. Turun kaupunginkirjaston sivujen kautta osoitteesta https://vaski.finna.fi/. Asiasanana kannattaa käyttää yksinkertaisesti Kalevala.
Käytetyimpiä... |
Kalevalassa (tai Kantelettaressa) puhutaan jossain kohdin pellavan synnystä. Mistä sen kohdan löytää? Se menee jotenkin niin että "kuun tyttären kutomaa..." |
2359 |
|
|
|
Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista.
Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä".
Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä,... |
Tarvitsisin runon, olettaisin että teksti on kantelettaresta, mutta en ole löytänyt. Ja tilanne josta kerrotaan, on varmaan se kun taloon tulee nuorin miniä ja… |
1981 |
|
|
|
Tämä on Kalevalasta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."
Koko runo löytyy myös Internetistä mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/KOLMASKOLMATTA.html
http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=51&l=1
|
Tiedätkö jonkun hyvän netti sivun josta voin löytää tietoja Kalevalasta? Siis ei niitä runoja vaan faktaa Kalevalasta |
1114 |
|
|
|
Katsopa Makupalat.fi -osoitteessa http://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala ja hakuakin voit kokeilla sanalla Kalevala. Täältä löytyy jos jonkinmoista Kalevalalinkkiä...
|