| Mitä tarkoittaa Kalevalassa vetopetä? Kullervosta kerrotaan vietyä vetoperänsä, maajyväset maksettua... |
38 |
|
|
|
Avoin Kalevala -verkkosivulta löytyy Kalevalan vuoden 1849 näköispainoksen sananselityksiä. Vetoperä mainitaan 35. runossa ja se tarkoittaa vero-osaa. Kolmaskymmenesviides runo · Avoin Kalevala (finlit.fi) |
| Löytyykö Kalevala kirjallisuudesta tekstiä esim. hauen suolen suolukka pirun pitkä perä |
32 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämään Avoin Kalevala -sivustoon. Siellä on mm. hakutoiminto, jolla voit hakea Kalevalan tekstistä haluamillasi sanoilla. |
| Onko lasten Kalevalaa käännetty saksaksi? |
35 |
|
|
|
Käännöstietokannan mukaan Suomen lasten Kalevala on käännetty englanniksi, turkiksi, japaniksi ja serbiaksi. Sitä ei siis ole käännetty saksaksi.Lähde:SKS: Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN |
| Onko mitään erityistä syytä minkä vuoksi Elias Lönnrot on antanut Suomen kansalliseepokselle nimen Kalevala? |
114 |
|
|
|
Lönnrot mietti pitkään, minkä nimen työstämälleen teokselle antaisi. Hänen kerrotaan työvaiheessa usein puhuneen "Väinämöisen runoista", mutta lopulta hän päätyi "Kalevalaan". Nimi juontuu myyttisestä Kaleva -hahmosta, jonka jälkeläisinä Lönnrot piti Kalevalan tärkeitä hahmoja, kuten Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo. Kun "Kalevaan" lisätään -la-pääte ja saadaan näin "Kalevala", viittaa nimi Kalevan jälkeläisiin ja heidän asuinseutuihinsa, joita Lönnrot halusi korostaa suomalaisuuden alkuperänä ja teoksen keskipisteenä.Lähde:Häkkinen, Kaisa (2020): Jättiläisten maasta Kalevalan kankahille. Pirta 59(4), s. 18-19. |
| Mistä tämä Karhun synty -runo kalevalainen versio on tarkaan peräisin? |
166 |
|
|
|
Karhun syntytarun alkuperää on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin, tällöin on vastattu seuraavasti:
"Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat. Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
'Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien.'"
Yksittäisten... |
| Löytyykö Kalevalan linnuista kattavaa teosta? Kalevalan sanakirjoissa on paljon viitteitä, mutta ei kaikkia. |
82 |
|
|
|
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
|
| Muistinvaraisesti ehkä Kalevalasta tai Kantelettaresta. Löytyykö jommasta kummasta jotain tällaista: "Enpä nyt tuota tiijäkkänä, miten olla ja eleä, olisipa… |
62 |
|
|
|
Kyseinen kohta näyttää löytyvän Kalevalan viidennestä runosta, säkeestä 208 eteenpäin:
"Enkä nyt tuota tieäkänä,
Miten olla, kuin eleä,
Tällä ilmalla asua,
Näillä mailla matkaella;
Oisiko emo elossa,
Vanhempani valvehella,
Sepä saattaisi sanoa,
Miten pystössä pysyä,Murehisin murtumatta,
Huolihin katoamatta,
Näissä päivissä pahoissa,
Apeissa mielaloissa!"
Lähde: Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen, Juhana ja Sykäri, Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://kalevala.finlit.fi |
| Mihin ajanjaksoon suomen historiassa Kalevala aiheet sijoittautuvat? Varhaiseen keskiaikaan vai myöhempään aikakauteen? |
171 |
|
|
|
Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla:
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
|
| Mainitseekin Kalevala runot kissasta JS koirasta? |
239 |
|
|
|
Kalevalassa ei ole omistettu kokonaisia runoja koirille tai kissoille. Molemmat mainitaan ohimennen siellä täällä, usein vertauskuvallisesti.
Koira mainitaan ainakin runoissa 8, 12, 17, 18 ja 27. Vuoden 1835 Vanhassa Kalevalassa runossa 7 oli mukana koira-aiheita, joita ei ole vuoden 1849 Kalevalassa.
Kissa mainitaan runoissa 23, 39 ja 43.
Runoja voi lukea ja niistä tehdä sanahakuja Avoimessa Kalevalassa.
|
| Onko Kalevalasta tehty oopperaa? |
237 |
|
|
|
Kalevalasta on tehty ooppera, useampikin. Niitä löytyy Suomen Kansallisdiskografiasta. Vanhin Kalevala-aiheinen ooppera Karl Müller-Berghausin Die Kalewainen in Pochjola löytyi arkistoista ja esitettiin Turussa vuonna 2017.
Huomattavasti tunnetumpia ovat Einojuhani Rautavaaran ooppera Sammon ryöstö, myös teokset Marjatta, matala neiti ja Thomas, Aulis Sallisen Kullervo, Oskar Merikannon Pohjan neiti.
Lapsillekin on sävelletty Kalevala-aiheisia ooperoita, Jaakko Kuusiston Koirien Kalevala -ooppera ja Anna Noran Maaginen Kalevala.
Paavo Haavikon ja Tapio Tuomelan Äidit ja tyttäret teksteissä on Kalevalan tekstejä.
Kalevalaseurassa on tallessa lisäksi Martti Wuoren ja tuntemattoman henkilön Aino-aiheiset oopperalibretot.
|
| Kuka on kääntänyt Kalevalan vietnamiksi? Mitä muita suomalaisia teoksia hän on kääntänyt vietnamiksi? |
242 |
|
|
|
Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n käännöstietokannasta tulee hakusanalla Kalevala ja käännöskielellä vietnam kolme tulosta. Näistä Bùi Viêt Hoan käännös vuodelta 1994 on koko Kalevalan käännös.
Kalevalaseuran Kalevala maailmalla -sivulla mainitaan myös Hoàng Thái Anhin käännös vuodelta 1991. Se on tosin käännetty Kalevalan italiankielisestä käännöksestä.
FILI:n käännöstietokannan mukaan Bùi Viêt Hoa on kääntynyt yksin tai yhdessä 14 teosta. Muumeja hän on kääntänyt yhdessä Xuan Que Von kanssa. Näiden lisäksi Bùi Viêt Hoa on kääntänyt muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilön. |
| Kalevalassa mehiläinen esiintyy useammassa kuin yhdessä kohdassa. Wikipedia kertoo kuitenkin: "Suomeen ensimmäisen mehiläispesän toi vuonna 1760 Turun piispa… |
591 |
|
|
|
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat... |
| Haluaisin kuunnella Kalevalan luettuna, joko verkosta tai cd-ltä. |
158 |
|
|
|
Kalevala on saatavilla cd-äänikirjana PIKI-kirjastojen kokoelmassa.
YouTube-videopalvelusta löytyy myös osa Kalevalan runoista laulettuna: https://www.youtube.com/@kalevalalaulettuna4031/videos
|
| Miten kuuluu englanniksi Kalevalan runon kohta "vesi vanhin voitehista, kosken kuohu katsehista"? |
432 |
|
|
|
Keith Bosleyn (1989) tulkitsemana kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Water is the oldest of ointments / rapid-foam of remedies".
John Martin Crawford (1888) [perustuu saksalaiseen käännökseen]: "Remedy the oldest, water; / Magic is the child of sea foam"
Eino Friberg (1988): "Water is the oldest lotion, / Foam of falls most ancient nostrum"
W. F. Kirby (1907): "Water is the oldest medicine, / Cataract's foam a magic potion"
Francis Peabody Magoun (1963) [proosakäännös]: "Water is the oldest of ointments, / foam of a rapids oldest of magic nostrums"
Kategoria: Englanti | Kalevala maailmallaKalevala maailmalla (kalevalaseura.fi) |
| Minä etsin opinnäytetyön tietoperustaan lähdettä, josta saisin seuraavaan aiheeseen vastauksia: Kalevalan runot vs. kansanrunot - mikä on niiden paikka… |
120 |
|
|
|
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971) |
| Haluaisin itselleni Kalevalan, ihan kirjana siis. Onko kaikki Kalevalat alkuperäisiä, vai voiko niitä olla jotenkin muokattujakin? Haluaisin mahdollisimman… |
136 |
|
|
|
Kalevalasta on tehty hyvin monenlaisia painoksia. Edellisen kerran Kalevalaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa pari vuotta sitten ja vastauksessa käydään läpi Kalevalan historiaa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta sekä mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna. |
| Kalevalan pidennetyt etunimet, kuten Väinämöinen, Ilmarinen ja Joukahainen. Näille pitäisi löytyä tausta. Ovatko ne 1. diminutiiveja Väinöstä, Ilmarista ja… |
486 |
|
|
|
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen,... |
| Onko Kalevalan antama kuva sudesta tulkittavissa positiiviseksi vai negatiiviseksi? Montako kertaa susi esiintyy Kalevalassa? |
375 |
|
|
|
Kalevalan susikuvasta kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Erkki Pulliaisen kirja Petoja ja ihmisiä, jonka petovihaa käsittelevä jakso sisältää erinomaisen selvityksen 'Mitä ja miten Kalevala kertoo pedoista' (s. 30-46). Pulliainen poimii Kalevalasta sen petokuvauksia sisältävät jaksot ja yrittää niiden pohjalta hahmotella sitä, millaisen mielikuvan pedoista kirjaa lukiessaan saa.
Kalevala ilmestyi aikaan, jona sudet Pulliaisen mukaan olivat rintamaiden uhkana Suomessa. Hän muistuttaa myös siitä, että Lönnrot keräsi runot alueilta, joilla suurpetoja oli esiintynyt vaihtelevassa määrin jatkuvasti ja joilla ne "varmastikin aina silloin tällöin aiheuttivat myös kotieläinvahinkoja paikallisille asukkaille". Pulliaisen analyysin mukaan... |
| Kalevalassa esiintyy Annikki. Onko hän Ilmarisen vai Lemminkäisen sisko? Kahdennessatoista runossa hänet esitetään Lemminkäisen sisarena. ”Hämääkö” sisar-sana?… |
811 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin.
12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):
Ainikki sisar Ahilla;
sep' on saattavi sanoman,
sepä kielen kantelevi
Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet )
18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):
Sanoi seppo Ilmarinen:
"Annikki sisarueni!
Taon sulle sukkulaisen,
taon sormukset soreat,
kahet, kolmet korvaskullat,
viiet, kuuet vyöllisvitjat:
Annikki tulkitaan Ilmarisen sisareksi. (Lähde: https://... |
| Mistä kohtaa suomenkielisestä Kalevalasta löytää runon joka alkaa ruotsiksi: "Vilka är då mina tankar, hurdant är mitt sorgsna sinne? Som den grunda tjärnens… |
196 |
|
|
|
Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.
Mitenpä minunki mieli,
Minun synkeä sisuni?
On kuin laaka lammin ranta,
Kuin pimeä pilven ranta...
https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm
|
Kysy kirjastonhoitajalta