kadut

Tilaa aihepiirin kadut RSS-syöte
51 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voisitko suositella (tieto)kirjallisuutta Helsingin Kalevankadusta ja sen historiasta? Kiitos! 504 Varsinaisesti Kalevankadun historiasta on aika niukasti kirjallisuutta. Siitä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, toisin kuin vaikkapa Mannerheiminkadusta, josta kertoo kirja ”Aikamatka Mannerheimintiellä” (Helsinki-seura, 2012). Paras lähde Kalevankadusta lienee Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teos ”Puhvelista Punatulkkuun” (Helsingin sanomat, 1977), joka kertoo Helsingin vanhoista kortteleista ja toki myös Kalevankadun varrella olevista kortteleista. Teoksessa ”Helsingin kadunnimet” (Helsingin kaupunki, 1970) on lyhyt selostus kadun nimihistoriasta. Paljolti samoihin lähteisiin tukeutuu Wikipedian osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevankatu oleva artikkeli Kalevankadusta.
Tour de Francessa oli hurjia ylämäkiä. Vertailun vuoksi olisi kiva tietää monenko prosentin nousu on Porthaninkatu? 569 Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Nykyään Hakaniemen torikatu, Helsingin Hakaniemessä. Minkä niminen se oli 1950-luvulla? 1028 Hakaniemen torikatu oli 1950-luvun puhelinluetteloiden mukaan alkuosaltaan nykyisen niminen, mutta Hakaniemenrannan puoleisen osan kohdalla tiet kulkivat silloin niin, että loppupätkä oli nimeltään Viherniemenkatu. Helsingin vanhoja puhelinluetteloita on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa, Pasilan kirjastossa. Niitä voi tutkiskella Pasilan kirjastossa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Mistä saisin tietää minä vuonna Markulantie Turussa sai nimensä? 803 Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946. Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen. Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä. Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki. Lähteet: Turun kaupungin nimistöhakupalvelu http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont… Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
Kysymykseni koskee Turun Luolavuoressa sijaitsevan Virvoituksentien nimen etymologiaa. Tie johtaa Luolavuoren vanhainkodille. Kuka on antanut tielle tämän… 1798 Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si… Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Turussa (20610) on katu nimeltä Talvitie, minkä ruotsinkielinen nimi on Fimbulvägen. Ruotsinnos ihmetyttää, koska mikään sanakirja ei kerro, mitä sana(t)… 2232 Turun kaupungin nimistöhaku verkossa kertoo, että Turun nimistössä oli jo ennestään vinter-alkuinen paikannimi Vintersplan (Vinterinaukio), joten Pääskyvuoren Talvipuistikolle ja Talvitielle haluttiin antaa toisenlainen ruotsinkielinen vastine. Nimistöhaun mukaan Fimbul -niminen jättiläinen esiintyy islantilaisissa saduissa sekä fimbul merkitsee myös erittäin kylmää talvea. Svenska Akademienin verkkosanakirjasta löytyykin samaa merkitsevä käsite "fimbulvinter". Islantilaisessa tarustossa kolmivuotisen fimbulvinterin sanottiin edeltävän maailmanloppua. Etuliitteenä fimbul merkitsee myös samaa kuin "jätte". Kirjastonhoitaja todella kirjoitetaan yhteen kuten monet muutkin ammattinimikkeet, joilla on vakiintunut merkitys. Lähteet: Nimistöhaku...
Asumme Helsingissä Muukalaiskadulla. Olen kiinnostunut kadun historiasta ja siitä, mistä kadun nimi (sv. Främlingsgatan) mahtaa juontaa juurensa? 2430 Hei Kirjassa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki 1981) kerrotaan Muukalaiskadun - Främlingsgatan nimestä seuraavaa: "1842 muodossa Fremlingsgatan, läheisen Ullanlinnan (Kaivopuiston) kylpylän ulkomaisia (enimmäkseen venäl.) vieraita tarkoittaen. Suom. vastineena karttaliitteessä 1866 Wieraskatu. Nyk. nimiasut vahvistettiin 1909."
Turun Itäharjulla on lyhyt (alle 100 m) kadunpätkä, jonka nimi on Törtöskatu. Ruotsiksi Kottgatan. Mikä voisi olla selitys moiselle kadunnimelle? 2278 Mahdollinen selitys Törtöskadun nimelle löytyy Turun murteen sanasto II:sta (1985), josta löytyy Turun murteen sana ”törtöne”, joka tarkoittaa käpyä. Lisäksi sanastossa löytyy verbi ”törtöstä”, joka on yhtä kuin ”poimia käpyjä”. Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja (1984) vahvistaa käpyselityksen myös ruotsinkieliselle kadunnimelle Kottgatan. Sana ”kott” on yhtäkuin ”kävyt”. Näin ollen Törtöskadun selitys liittyy käpyihin tai käpyyn.
Mitkä ovat näiden kolmen Viipurin kadun nykyiset nimet? Miten numeroinnit ovat muuttuneet? Pyöräsuon kaupunginosa: Lähderinne 1 ja Kannaksenkatu 57 Papula … 3398 Viipurin katujen numerointi on monella tapaa muuttunut, eivätkä numerot vastaa entisiä. Taloja on purettu, ja kokonaisia alueitakin tuhoutunut sodan aikana, joten numerointi on monin paikoin täysin entisestä muuttunut. Viipuri-keskuksen sivuilta löytyy luettelo, jossa on Viipurin katujen nykyisiä ja entisiä nimiä. Kannaksenkadun nykyinen nimi löytyy sitä kautta. Se on Leningradskoe šosse. Viipuri-keskuksesta löytyi tietoa myös muista nimistä. Naistenkaivontie Papulassa on nykyään Svetogorski pereulok. Keskuksesta kerrottiin myös, että Lähderinne sijaitsi Lepolan ja Ristimäen hautausmaiden lähellä, mutta sieltä ei löytynyt vastaavaa nykyisen kadun nimeä. Lähdekatu on ilmeisesti nykyään prospekt Povedy. Viipurikeskuksen sivuja ei ainakaan...
Mistä saisin Viipurin katuluettelon ennen sotaa? 1937 kartta minulla on jo. 1275 Lahden kaupunginkirjastosta löytyy näköispainos Viipurin kartasta vuodelta 1935. Tässä kartassa on mukana kadunnimiluettelo. Wiipuri : 1935. ISBN 951-593-462-1 Kartta kuuluu kirjaston käsikirjastokokoelmaan. Kirjassa Sellainen on Viipuri : Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin (47.14) on historiallisten katujen ja paikannimien luettelo ja kartasto.
Mistä Ratakatu Helsingissä on saanut nimensä? Kiinnostaa yleisemminkin Helsingin katujen/paikkojen nimihistoria, vinkkejä tiedonsaantiin? 2829 Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista): Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010 Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…). Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa. Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu Kyseisellä...
Kehruukoulunkadun tarina? Postinumeroluettelo tuntee Tampereelta Kehruukoulunkadun. Kartoilta sitä ei kuitenkaan löytynyt. 2502 Pinninkadun eteläosa, joka siirtyy yliopiston kohdalla rautatien varteen eikä jatku enää muun Pinninkadun linjassa, on nimetty Kehruukoulunkaduksi vuonna 1992. Pinninkadun nimiaihe on Viinikanojan varressa sijainnut Otavalan pellavankehruukoulu eli "spinni". Tämän vuoksi otettiin käyttöön sama aihe nimettäessä Pinninkadun jatketta. Toukokuussa 2001 Kehruukoulunkadun liikenne siirtyi uudelle Ratapihankadun osuudelle ja Kanslerinrinteeseen. Vaikka Kehruukoulunkatu on edelleen olemassa postiosoitteena, tämän jälkeen julkaistuissa kartoissa Kalevantien ja Viinikankadun välillä näkyvät vain Kanslerinrinne ja Ratapihankatu. Lähteet: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999 "Kehruukoulunkadun liikenne uudelle...
Tampereella 1960-luvullakin asunut tuttu muisti omistaneensa joskus Tampereen kartan, jossa kadunnimet olivat ruotsiksi. Onko sellainen lainattavana… 2419 Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
"1957 valtiovalta kehoitti kaupunkeja nimeämään yhden keskeisistä kaduista Itsenäisyydenkaduksi". Mikä valtion instanssi antoi kehotuksen, milloin, missä se… 1723 “Kehotuksen” takana oli valtioneuvoston asettama Itsenäisyyden 40-vuotisjuhlatoimikunta, joka Suomen Kaupunkiliitolle lähettämässään kirjeessä esitti, että ”Kaupunkiliitto kirjeessä tahi muulla tavoin kehottaisi Suomen kaupunkeja ja kauppaloita tulevien itsenäisyyden 40-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä esim. periaatepäätöksin ryhtymään toimenpiteisiin jonkin keskeisen torin tai kadun nimeämiseksi Itsenäisyydentoriksi tahi Vapaudenkaduksi”. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Puolimatkankadun nimimuutoksen Itsenäisyydenkaduksi marraskuussa. Lähteet: Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1957. I : Valtuuston kertomus ; Talousarvio. Tampereen kaupunki, 1957 Viljo Rasila, Tampereen historia. IV : vuodesta 1944 vuoteen...
Mikä oli entinen nimi kadulle joka nykyjään on mannerheimintie helsinkissä eli mansku nimi ? Milloin tämä vaihtu nimi ja oliko se noin pitkä tiedä kuten… 12328 Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä. Nykyisen kadun tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie). Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden...
Milloin Helsingin Mikaelinkadun nimi muuttui Mikonkaduksi? 1539 Helsingin kadunnimet -kirja (Helsingin kaupunki, 1970) kertoo, että keisari Aleksanteri I:n veljen suuriruhtinas Mikaelin (1798-1849) mukaan nimetyn Mikonkadun jo 1880-luvulla käytössä ollut nykyinen suomenkielinen nimi vahvistettiin virallisesti vuonna 1928. Katu sai nykyisen pituutensa ja muotonsa 1830. Vuonna 1820 kadun nimi oli muodossa Michaels Gatan. Vuoden 1866 kartassa ruotsinkielinen nimi oli asussa Mikaelsgatan ja kartan liitteessä suomenkielisenä vastineena oli Mikkelinkatu. Nimiasut Mikaels gatan - Mikaelinkatu vahvistettiin virallisesti 1909.
Pitkänkadun ja Hovioikeudenpuistikon kulmatalossa Vaasassa (Jääskeläisen herrainvaatehtimo) osui silmään kahdet samansisältöiset mutta erityyliset… 2203 Margit Rantamäki kaupunginkeskusarkistosta etsi vastausta kysymykseesi ja tämän verran tietoja hän on löytänyt tähän mennessä: "Rakennuksen osoite on tällä hetkellä Hovioikeudenpuistikko 19 tai Pitkäkatu 34. Rakennuslupaa sille on haettu vuosina 1912 – 1917. Rakennuksen nimi on ollut Oy Liiketalo Ab, rakennus myöskin Lassila Tikanoja nimellä. Sitten nämä kilpiasiat ja kadun nimet. Oli Venäjän vallan aika, jolloin kilvet olivat venäjäksi ja sitten Ruotsin vallan aika, jolloin nimikilvet kaduissa oli ruotsiksi. 24.4.1945 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimet muutettiin kaksikielisiksi, eli ruotsin ja suomen. Nyt minulla on vielä kesken asia joka koskee tekstin fontteja ja mistä aineesta kilvet on tehty, vanhemmat ovat varmaankin...
Tampereella on alue (kaupunginosa?) Janka ja katu Jankanraitti. Eikö janka mukaudu astevaihteluun - miksi (kuten jänkä : jängän)? Tarkoittaako nimi jotakin,… 2817 Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi. Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä). Lähteet: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999 Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008 Iso Suomen...
Mikä on Helsingin eteläisin katu? 1180 Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä. Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua. Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
Mitä tarkoittaa kolsari? En tarkoita paikkaa Kirkkonummella, vaan Kolsarintietä Konalassa. Eli mikä se semmoinen kolsari on? 3529 Kolsarintie on saanut nimensä vuonna 1962 vanhasta talonpoikaistalosta Kolsar, ruotsiksi Kållssar. Rosaksen tila jaettiin vuonna 1761. Silloin syntyi Rosas eli Ylä-Rosas tai Lillstu sekä Kållssar eli Ala-Rosas. Jako vahvistettiin 1782. Vuodesta 1837 lähtien Kolsar oli Anders Edvard Ramsayn omistaman Munkkiniemen kartanon ulkotilana. Kolsarin tilalla ei ollut päärakennusta, vaan puusta rakennettu tilanhoitajan asunto. Rakennus purettiin 1950-luvulla ja paikalle rakennettiin tiilinen huvila, joka sekin purettiin 1960-luvun alussa. Ramsayn suku myi tiluksensa. Paikalla oli neljä vaahteraa, jotka muodostivat sisääntuloportin Kolsarin tilanhoitajan talolle. Yksi näistä puista oli ainakin vielä 1980-luvun alussa jäljellä Tähkätien ja...