| Mitä sanonta "valmiina kuin Turkin sotaan" tarkoittaa ja mistä se on peräisin? Vai onko sellaista sanontaa yleisesti edes olemassa? |
343 |
|
|
|
En onnistunut löytämään tällaista sanontaa sananlaskuja ja sanontoja tai Turkin sotaa 1877-1878 käsittelevistä kirjoista. Oletan, että sanonta voisi liittyä tähän Turkin ja Venäjän välillä käytyyn sotaan, johon osallistui myös suomalaisia Suomen kaartin sotilaita.
Torsten Ekmanin kirjassa Suomen kaarti 1812-1905 (Schildts 2006) kerrotaan, että Suomen kaartin rauhanaikainen vahvuus oli kuusisataa miestä ja ennen sotaa se nostettiin nopeasti kahdeksaansataan värväämällä lisää sotilaita. Värväystoimintaa tehtiin eri puolilla Suomea. Innostus sotaan lähtöön oli suurta ja värväys onnistui yli odotusten. Voisivatko sanonnat juuret juontaa tähän? |
| Mistä tulee sanonta, että jos tykkää kyttyrää, panee pahakseen? |
1124 |
|
|
|
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:Englanti-suomi idiomisanakirja |
| Mitä tarkoittaa sana vittiat ja mistä se on peräisin? usein vanhempi sukupolvi ilmaisee tuohtumustaan sanomalla: voi vittiat! |
268 |
|
|
|
Tässä lienee kyse lievästä kirosanasta "(voi) vitjat", jota Jari Tammen Suuri kirosanakirja luonnehtii seuraavasti: "Sen alkutavun muistutus törkeydestä, mutta korvaavan lopputavun helpottava kuittaus ovat todiste ammattitaidolla suunnitellusta kirosanasta, jonka arvo vain kasvaa vuodesta toiseen."
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja ajoittaa kirjakielessä 'ketjuja' tarkoittavan vitjat-sanan sadattelukäytön alun 1940-luvulle. |
| Mikä on leikinlaskun etymologia? Laskea leikkiä? |
717 |
|
|
|
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja |
| Mistä tulee sanonta istu ja pala? Se esiintyy esimerkiksi A. Kiven teoksessa Seitsemän veljestä useita kertoja. |
1796 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset tarjoaa sanonnan taustaksi kielellistä väärinkäsitystä: "joku ruotsinkielinen on kehottanut vierasta istumaan ja polttamaan savukkeen mutta vahingossa onkin kehottanut häntä istumaan ja palamaan". |
| Miten kääntyy suomeksi latinankielinen fraasi "Aut caesar aut nullus"? |
664 |
|
|
|
Kirjaimellisesti fraasi "aut Caesar aut nullus" tarkoittaa "joko keisari tai ei kukaan".
1400-luvun lopulla vaikuttaneen vallanhimoisen Cesare Borgian tunnuslause oli Aut Caesar aut nihil, "joko keisarina tai ei minään". Tämä Gaius Julius Caesaria ihaillut kardinaali ja paavi Aleksanteri VI:n poika halusi olla Italian keisari, olla "Caesar sekä nimeltään että teoiltaan". Nuoren Caesarin itsensä väitetään käyttäneen tätä lausetta erään tärkeän äänestyksen alla; hänen suuhunsa on sovitettu sanonnasta sekä nihil- että nullus-muotoa. Niin tai näin, kumpaakin käytetään merkityksessä "kaikki tai ei mitään", "vain ensimmäinen sija kelpaa".
Sarjakuvassa Asterix gallialainen sadanpäämies Caius Bonus käyttää lausetta "Aut Caesar aut nihil"... |
| Mistä on peräisin sanonta "maassa, meressä/merellä ja ilmassa"? |
481 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999) |
| Isäni isoisä ja isoäiti vihittiin vuonna 1859. Vihkimistiedon lopussa "Hiskissä" on: "hemma i skrud". Mitä tämä tarkoittaa? |
308 |
|
|
|
"Hemma i skrud" on suomeksi "(vihitty) kotona juhla-asussa". (Sinikka Karskela, Sukututkijan tietokirja) |
| Miksi sivistynyttä miestä kuvataan sanalla maailmanmies? Mitä tuo maailma siinä tarkoittaa? |
293 |
|
|
|
Maailmanmies tarkoittaa kokenutta, maailmaa nähnyttä miestä; "maailma" viittaa hänen kokemuspohjansa laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Toista sanontaa hyödyntääkseni, maailmanmies on niin sanotusti mies, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/maailmanmies |
| Mistä tulee sanonta ”suutun ja mustaksi muutun”? |
1195 |
|
|
|
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-… |
| Mitä tarkoitetaan mustaksi muuttumisella sanonnassa "Suutun ja mustaksi muutun"? Onko sanonta rasistinen? Muuttuuko sanoja tummaihoiseksi henkilöksi vai… |
3317 |
|
|
|
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista", mielen... |
| Mistä on peräisin sanonta "ruoka oli hyvää, ja sitä oli riittävästi" ja mitä sanonnalla tarkoitetaan? |
1059 |
|
|
|
Sanonta vaikuttaisi olevan peräisin armeijan ruokahuollon "sotapäiväkirjoista", joihin tällä fraasilla on ollut tapana merkitä se, että sotilaille tarjottu ravinto on ollut "ehtottomasti vaatimukset täyttävää" ja että sitä on ollut tarpeeksi.
Esimerkkejä:
"Armeijassa ollessani päivystäjä kirjoitti aina ruokalan päiväkirjaan, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi." (Timo Airaksinen, Parasta kaikille! : onnen ja hyvinvoinnin ehdot)
"Keittiön 'sotapäiväkirjaan' merkittiin perinteisesti 'ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi', -- ." (Voitto Kiviharju, Teppo Suikkari, Jussi Tuominen, Alhaalla. Osa 1, UNEF I - UNIFIL)
"Siitä upseerit päättelivät, että muona oli kelvollista ja vihkoissa oli sitten merkintöjä: Ruoka oli hyvää ja sitä... |
| Onko sanonta; "Tutkimattomat ovat herran tiet", raamatusta? Olen kuullut että englanniksi sen kääntyy: "Lord works in mysterious ways". Löytyykö ilmaisulle… |
3028 |
|
|
|
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/what-does-it-... |
| Mistä tulee sanonta pitkin hampain? |
2459 |
|
|
|
Pitkin hampain on suomen kielen fraasi eikä fraasien alkuperää useinkaan pystytä selvittämään. Fraasisanakirjoissa ei anneta fraasin alkuperää, vain merkitys "vastahakoisesti, töin tuskin" tai "vastenmielisesti, vastentahtoen"
Sakari Virkkunen Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Pirkko Muikku-Werner: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008)
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/pitkin%20hampain?order=entry&field=&baseforms=false
Henrietta Lastusen opinnäytteessä Pitkin hampain vertaillaan kiinnostavasti suomen ja ranskan hammas-idiomeja.Suomen kielen vastentahtoisuutta ilmaisevalle idiomille pitkin hampain löytyy myös ranskankielinen dent-sanan sisältävä... |
| Mistä on tullut sanonta "olla näreissään"? Näre ilmeisesti tarkoittaa kuusta. |
2394 |
|
|
|
Sanontaa "olla näreissään" ei ole johdettu (nuorta) kuusta merkitsevästä sanasta näre, vaan sen taustalla ovat sellaiset keskenään samaa kantaa olevat sanat kuin näreä ('äreä, nyrpeä'), näristä ('marista, kiukutella') ja närä ('kauna, viha; äkäinen, kiukkuinen'). "Olla näreissään" on siis yksinkertaisesti 'olla närkästynyt, kiukkuinen'.
Lähde:Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P |
| Sanonta ”on tullut jäädäkseen” vaikuttaa kohtalokkaalta ja lopulliselta. Kuitenkin sitä käytetään toisinaan hyvinkin ajattelemattomasti. Oli hyvin leuto talvi… |
542 |
|
|
|
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene ollutkaan vielä... |
| Mistä on lähtöisin sanonta:Viisas ymmärtää vähemmälläkin. |
463 |
|
|
|
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä) |
| Miten on syntynyt sanonta:Siinä paha missä mainitaan. |
787 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kiteyttää asian oivallisesti: "'Siinä paha missä mainitaan' kuvaa hyvin meissä syvällä olevaa pelkoa sanoa vaarallisiksi koettuja asioita ääneen." Tässä on taustalla arvatenkin taikauskoinen ajatus siitä, että jostakin asiasta puhuminen saattaa saada sen toteutumaan, niin kuin englannin kielen vastaavassa sanonnassa "Speak of the devil and he shall appear" ('Puhu paholaisesta niin hän ilmaantuu'). |
| Mitä tarkoittaa oikeasti sailor moon - ennen tätä anima-mangavillitystä? |
190 |
|
|
|
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
|
| Mistä tulee sana isokenkäinen? |
641 |
|
|
|
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja) |
Kysy kirjastonhoitajalta
