Cajander Paavo

60 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Runo, mun huonehessain seinäl on yks kuva halpa, koruton Kenen kirjoittama 2100 Kyseessä on Paavo Cajanderin runo nimeltä Kuva. Runo löytyy mm. Tämän runon haluaisin kuulla -teoksen ensimmäisestä osasta sekä Juhla on runojen aikaa -teoksesta.
Miten Shakespearen orvokista käyttämä nimitys "love in idleness" on suomennettu? (Kesäyön unelma, 2. näytös, 1. kohtaus, Oberonin repliikki) 1773 Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.” Melko...
Miten on suomennettu Shakespeare-sitaatti näytelmästä Henrik IV, osa 1 / 5. näytös / 4. kohtaus: "The better part of valor is discretion, ..."? 1515 Paavo Cajander on suomentanut kyseisen katkelman ja koko virkkeen seuraavasti: ”Urhoollisuuden parempi puoli on varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni.” Suomennoskatkelma on otettu ”William Shakespearen koottujen draamojen” osasta VI (WSOY, 1958). Koska Cajanderin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sitä voi käyttää vapaasti. ”Henrik IV” (WSOY, 2004) löytyy myös Matti Rossin suomentamana, jos haluat muuta kuin Cajanderia.
Z. Topeliuksen Maamme kirjan on kääntänyt J. Bäckwall ensimmäisen kerran 1876. Myöhemmin kääntäjäksi valittiin Paavo Cajander. Minä vuonna on ilmestynyt… 1609 Meillä kirjastossa ei ole vanhempia ”Maamme kirjan” painoksia, mutta Fennica-tietokanta kertoo, että vuonna 1894 ilmestynyt 12. painos on laitettu osittain Cajanderin nimiin, koska siinä on teksti ”suomennoksen korjannut ja runot suom. Paavo Cajander”. Tosin ”Suomennoskirjallisuuden historia” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007) kertoo, että suomennosta kohtaan esitetyn kritiikin vuoksi Cajander korjaili jo Bäckwallin käännöksen toista painosta, joka ilmestyi 1878. Vuonna 1905 ilmestynyt 17. painos on sitten laitettu kokonaan Cajanderin suomentamaksi: ”kymmenennen, tekijän kuoleman jälkeen korjatun painoksen mukaan suom. P. Cajander”. Sen pohjana on siis jo itsessään ruotsinkielinen korjattu laitos. Vuonna 1908 ilmestynyt 19....
Kenen sävellys ja sanat : Kuva : Mun huonehessain seinäl on yks kuva halpa ja koruton. Se siinä ollut jne 1824 Sanat ovat Paavo Cajanderin runosta Kuva. Laulusovitus runosta löytyy ainakin Aksel Törnuddin kokoamasta Koulun laulukirjasta (WSOY, 1923). Melodiana tässä sovituksessa on käytetty nimeltämainitsematonta suomalaista kansanlaulua. Nimenomaisesti tähän runoon tehtyjä sävellyksiä en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään.
Sitaatti Shakespearen näytelmästä Life and Death of Julius Ceasar: "Into what dangers would you lead me, Cassius?" Löytyykö tälle Paavo Cajanderin suomennosta? 1430 Paavo Cajanderin suomentamana siteerattu kohta Julius Caesarin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu seuraavasti: "Mua mihin vaaraan vietteletkään, Cassius, [Kun tahdot saada minut etsimään Sit' itsestäni, mit' ei minuss' ole?]"
Kysyisin kahta lyhyttä Shakespeare-sitaatin suomennosta. Tarvitsisin niitä erään amerikkalaisen romaanin suomennostyössä. 1. Näytelmä Julius Caesar, 4. näytös,… 3244 Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta. Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti: ”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa: Jos vaarin otat nousun, vie se onneen, Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic] Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.” Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti: ”On kaunis tämä linnan paikka; ilma Suloinen, vieno...
Pitäisi tietää, miten kuuluu Cajanderin suomennos Shakespearen Hamletista. Käsittääkseni Act I, scene II. How weary, stale, flat and unprofitable, 134 Seem… 1364 Cajanderin suomennos löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Kysymäsi kohta kuuluu tuossa Cajanderin suomennoksessa näin: Kuin tylsää, kurjaa, tympeää ja tyhjää Tään mailman kaikki toimi minust’ on! Hyi! hyi! Se ruokoton on kasvitarha, Mi siementyyppi; runsaat rikkaruohot Sen höystäin peittää. Niiksikö on tullut!
Mistä löytäisin runon, jossa on säkeet joten kin näin "Mun huoneessain seinäl on, yks kuva halpa ja koruton. se siinä ollut on monta vuotta ja aina ihailen ma… 1399 Etsitty runo on Paavo Cajanderin Kuva. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Kuva on mukana myös useassa runoantologiassa - esimerkiksi Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980) sisältävät tämän runon.
Kuinka kuuluu Cajanderin suomennos Shakespearen Macbeth-sitaatista: “Life's but a walking shadow, a poor player, that struts and frets his hour upon the stage… 2969 Elämä vaan on varjo kulkevainen, Näyttelijä-raukka, joka näyttämöllä Rajuupi aikansa ja katoo sitten; Tarina on se, hupsun tarinoima, Täynn' ilmaa, tulta, mutta mieltä vailla. Lähteet: TEKIJÄ Shakespeare, William TEOS Draamoja. 2 / William Shakespeare ; [suomentanut Paavo Cajander] PAINOS 3. p. JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1994 http://manybooks.net/support/s/shakespe/shakespe1689316893-8.exp.html
Etsin Paavo Cajanderin suomennosta William Shakespearen Henry V:lle, kuningas Henrik V. Haussa on kohta, joka löytyy näytöksestä 4, kohtauksesta 3 ja se kuuluu… 1844 Cajanderin suomennoksessa kysymäsi kohta menee näin: ”Tarinan ukko kertoo pojalleen, Ja tästä päiväst’ alkain aikain loppuun Ei päivä Crispianuksen niin pääty, Ett’emme tulis puheeksi me, me harvat, Me onnellisen harvat, veljet kaikki.” Lähteenä olen käyttänyt ”William Shakespearen kootut draamat” -sarjan osaa seitsemän (WSOY, 1950).
Mikä on Hamletin 1.näytöksen 2. kohtauksen suomennos tälle lauseelle: "I shall not look upon his like again" (Hamletin ja Horatiuksen vuoropuhelu) 3202 Shakespearen teoksesta ”Hamlet” on olemassa useita eri suomennoksia. Paavo Cajanderin suomennos on sellainen klassikko, että poimin suomennoksen siitä, se kun on helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojastakin jo vapautunut, koska Cajanderin kuolemasta on jo yli 70 vuotta. Cajander suomentaa kysymäsi lauseen seuraavasti: ”En milloinkaan näe hänen vertaistansa.”. Cajanderin suomennos löytyy kokonaisuudessaan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Jos tarvitset ”Hamletista” tai muista teoksista suomenkielisiä katkelmia, on helppo vilkaista Gutenberg-projektin suomenkielisten teosten listasta osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi, löytyisikö sieltä sopivaa suomennosta. Cajanderin...
Miten on suomennettu Shakespearen Henrik IV :n 2-osan 5:n näytöksen 5:ssä kohtauksessa: Presume not that I am the thing I was, For I have turn’d away my former… 1022 Kuningas Henrik IV.n vuorosanoihin kuuluvat säkeet kuuluvat alkutekstissä näin: "Reply not to me with a fool-born jest: Presume not that I am the thing I was; For God doth know, so shall the world perceive, That I have turn'd away my former self; So will I those that kept me company." Paavo Cajanderin käännöksessä (1. painos v. 1898) kohta kuuluu näin: "Minua narrinsutkall' älä vastaa; Äl' usko, että olen mikä olin; Jumala tietää ja sen maailma nähköön, Ett', entis-olostani luopuneena, Myös entisestä seurastani luovun." Matti Rossin käännös vuodelta 2004: "Älä vastaa narrin sutkauksillasi, älä kuvittele, että minä olen entiseni. Luoja tietää sen, ja kaikki saavat nähdä, miten entisestä itsestäni käännyn pois ja entisestä seurastani."...
Miten on suomennettu Shakespearen Rikhard III:n 1.näytöksen 3. kohtauksen sitaatti: Why strew’st thou sugar on that bottled spider, Whose deadly web ensnareth… 2163 Paavo Cajanderin suomennos (ensimmäinen painos vuodelta 1897): Miks sokeroitset tuota lukin jolkkaa, Jok´on sun surmaseittiinsä jo saanut? Hupakko! tappoveistäs itse hiot; Mut kerran vierä kiroomaan mua kaipaat Mujuista tuota kyssää, rupikonnaa. Suomennos julkaistiin William Shakespearen Koottujen draamojen V osassa 1958; suomennos on muuttamaton - lukuun ottamatta sanaa tappoveitsi, joka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Matti Rossi suomennos (2004): [Kuvakuningatar, vallan kuvitelma minun tuolillani,] miksi sokeroit tuon myrkyn pullistaman lukin puheet, olet joutunut sen verkkoon, ja sen myrkky tappaa; hullu, hiot veistä joka surmaa sinut. Koittaa päivä, jolloin huudat MargareetaA avuksesi kiroamaan tuota kyssäselkää rupikonnaa....
Miten kuuluu Cajanderin (ja myös Jylhän?) suomennoksessa Ferdinandin lausuma säe Shakespearen Myrsky-näytelmän lopusta (2 - 3 sivua ennen loppua, edellä… 1220 Kysymänne säe kuuluu Paavo Cajanderin suomentamana näin: "Vaikk' uhkaa meri, se tok' on laupias". (Myrsky, 5. näytös, 1. kohtaus) Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://fennica.linneanet.fi/) mukaan Yrjö Jylhän lukuisiin Shakespeare-suomennoksiin ei kuulu Myrskyä.
Eikö Shakespearen "Troilus and Cressidaa" ole suomennettu? 742 On suomennettu: näytelmän suomensi Paavo Cajander ja se ilmestyi ensimmäisen kerran 1911. Näytelmä sisältyy myös William Shakespearen Koottujen draamojen neljänteen osaan (WSOY, 1950) ja William Shakespearen draamojen 9 osaan (1944).
Pitäisi tietää kuinka Cajanderin suomennoksessa menee Macbethin rivi "By the pricking of my thumbs, something wicked this way comes." Muistaakseni neljäs… 1164 Kysymäsi Macbethin säkeet kuuluvat Paavo Cajanderin käännöksessä näin: "Mun kihelmöipi peukalon': Jotakin pahaa tuloss' on." (Shakespeare: William Shakespearen kootut draamat VIII, WSOY 1950)
Mikä runo ja kenen: Mun huonehessain seinäll on, yks vanha taulu koruton. Se siin on ollut monta vuotta ja usein ihailen mä tuota. En tiedä, mikä siinä… 8126 Runo on Paavo Cajanderin ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: Mun huonehessain seinäll' on yks kuva halpa ja koruton, se siinä ollut on monta vuotta, ja aina ihailen ma tuota. En tiedä,mi siinä niin viehättää, lumenko peittämä harmaa pä, vai suruin uurtamat vaot nuoko, vai silmän lempeä tuike tuoko. En tiedä;mutta niin lämmin on sen läheisyyn kuin auringon, ja onpa kuin hänen katsannastaan heloittais taivahan rauha vastaan. Ma tuntikausia ihaillen kuvaa tuot'yhä katselen, ei sulho kultoaan punastuvaa, niin tyystin katso kuin minä kuvaa. Ja kun katson niin vähittäin herääpi muistoja mielessäin, niin armahaita,niin ihanoita ja kaivatessani katkeroita. Ma poies mennehen polvekseen näen lapsuusmaailman riemuineen, näen kynttilöitä ja joulupuita...
Etsin Paavo Cajanderin suomennosta Shakespearen Kesäyön unelman viidennen näytöksen ensimmäisen kohtauksen kohdalle, joka kuuluu englanniksi " And this weak… 1380 1950 painetun Shakespearen Koottujen mukaan Puckin repliikki on viidennen näytöksen lyhyen toisen kohtauksen lopussa ja kuuluu kokonaisuudessaan Cajanderin suomentamana näin: Puck: " Jos me haamut loukkaamme, Meille anteeks' suokaatte; Luulkaa, että nukahtain Näkyjä nyt näitte vain, Että tämä heikko ilvi On vaan tyhjä unipilvi. Soimata meit' ette saa. Toiset näätte parempaa. Jos nyt moitteest' ansiotta Pääsemme, niin toden totta Vasta teemme paremmin, - Kunnon Puck sen lupaakin, Eikä mieli sanaans' syödä. Hyvää yötä, hyvää yötä! Kätten pauketta nyt vaan! Puck hän pysyy sanassaan.
Löytyisikö vanhasta painetusta runohakemistosta tai jostain muualta sellainen suomenkielinen runo (melko pitkä) jossa kerrotaan Karthagon hävityksestä,… 727 Runo "Scipio Africanus" löytyy mm. teoksesta: Cajander, Paavo: Runoelmia. SKS 1914 Helsinki. Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.