Suurin osa Norjan valasretkistä tehdään Pohjois-Norjasta. Kesän retkistä n. puolet alkavat Andenesista ja sen pienestä naapurikaupungista Stöstä.
Bergenin ja Kirkkoniemen välillä risteilevät Hurtigruten-laivat, joiden risteilyihin on mahdollista yhdistää valasretkiä. Lisää tietoa asiasta löydät Risteilykeskuksen (http://risteilykeskus.fi/risteilyvarustamot/hurtigruten/) ja Saga Matkojen (http://sagamatkat.fi/hurtigruten/norjan-rannikko/) sivuilta.
Valasretkistä löytyy tietoa englanninkielellä mm. Visit Bergenin (https://en.visitbergen.com/things-to-do/tours/fjord-tours) ja Whaletripsin (http://whaletrips.org/en/places/norway/) sivuilta.
Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
Helsingin Oulunkylän kaupunginosaan ja sen historiaan voit tutustua esimerkiksi seuraavien teosten parissa.
Anja Kervanto Nevanlinna: Vanhan Oulunkylän kerrostumat (2014)
Maunu Harmo: Vihreä idylli : Oulunkylä – Åggelby (1987)
Vireä idylli : Oulunkylää ja oulunkyläläisiä (toimittaja Heikki J. Eskelinen, 2005)
Pauli Saloranta: Oulunkylän kotikaupunkipolut: Kantakylä, Mäkitorppa, Veräjämäki (2014)
Tito Colliander: Lapsuuteni huvilat (kirjailijan muistelmasarjan ensimmäinen osa, 1973)
Ainoa Oulunkylään sijoittuva kaunokirjallinen teos Helmet-kirjastojen kokoelmissa näyttäisi olevan Katariina Sourin Polku (2012)
Suosittelen käyntiä Oulunkylän kirjastossa. Voit tutustua siellä olevaan Oulunkylä-...
Kaivattu kummituskirja saattaisi olla Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (WSOY, 1979). Sen keskeisiin henkilöihiin kuuluu Hubert Hirveä, joka kuitenkin oli hyvin kaukana hirveästä.
"Hubertin ektoplasma oli väriltään persikanpunainen ja toi mieleen karitsan villan tai poutapilven. Eivätkä hänen silmäkuoppansa pälyilleet eivätkä kiiluneet, ne tuikkivat. Ja kun hänen sormiluunsa kalahtivat toisiinsa, niistä lähti helähdys kuin kulkusesta. - Hubertin vanhemmat toivoivat tietysti, että hän olisi kamala ja hirmuinen ja pelottava niin kuin kaikki kunnon kummitukset, ja he olivat pojasta hyvin huolissaan."
Yleensä Turun sisäisissä kuljetuksissa varaukset saapuvat muutamassa päivässä, Turun ulkopuolelta voi kestää hiukan kauemmin. Jos teos ei ole saapunut viikon kuluessa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon.
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
WHO:n ja OECD:n kansainvälisten kriteerien mukaan ennenaikainen kuolema määritellään ennen 70 ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin, joten ennenaikainen kuolema olisi mahdollista suhteuttaa esimerkiksi elinajanodotteeseen - joko syntymävuoden ja sukupuolen mukaiseen tai koko väestön keskimääräiseen elinajanodotteeseen - ja tulkita kuolema ennenaikaiseksi, mikäli se tapahtuu valittua elinajanodotetta nuorempana.
Lähteet ja lisätietoa:
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13
Vastasyntyneiden elinajanodote 1971-2016
Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2016 (tietokanta)
Runo on Kaarlo Sarkian Taiottu. Muistamasi säe on keskeltä runoa. Runo on ilmestynyt vuonna 1943 ilmestyneessä kokoelmassa Kohtalon vaaka, joka löytyy myös mm. kokoelmasta Runot. Se on luettavissa myös Google-kirjat palvelun kautta:
https://books.google.fi/books?id=i6J4DAAAQBAJ&pg=PA331&dq=Olet+i%C3%A4ti+minun+sarkia&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwinvtCDoaDaAhUlxKYKHalbCoMQ6AEIJTAA#v=onepage&q=Olet%20i%C3%A4ti%20minun%20sarkia&f=false
Seelan lähtökohtana saattaa olla heprean kalliota merkitsevästä sanasta juontuva nimi Sela, joka Vanhassa testamentissa on sekä miehen- että paikannimi. Suomessa Seela on vanhastaan ollut käytössä miehennimen Selim lempinimenä. Näyttelijätär Seela Sella lienee vaikuttanut siihen, että miehisestä alkuperästään huolimatta Seela on Suomessa vakiintunut naisennimeksi.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Lauri Pohjanpään tuotannosta ei löytynyt runoa, jonka nimi on Psalmi aamusta.
Olisikohan kyseessä Uuno Kailaan runosta Psalmi aamusta, joka on alun perin julkaistu kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runo on luettavissa myös Kailaan kootuissa runoissa Runot 1922 - 1931 (SKS, 2002). Uni ja kuolema -kokoelman pääsee lukemaan digitoituna versiona Kansalliskirjaston sivuilta (ks. linkki alla).
https://finna.fi/
http://www.doria.fi/handle/10024/100649
Kirjastot.fi sivustolta selvisi, että "Viddla elokuvia ovat toistaiseksi hankkineet asiakkaidensa käyttöön Kuopion verkkokirjasto ja Rantasalmen kirjasto."
Palvelu vaikuttaa kätevältä. Toivottavasti kokeilun tulokset ovat myönteisiä ja palvelu leviää muuallekin.
https://www.viddla.fi/
Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne...
Joissakin kirjoissa tuo on mahdollista. Tarvittava laitteisto löytyy esimerkiksi Helsingistä Kirjasto10:stä ja Lahden pääkirjastosta, mutta kattavaa listausta ei ole tarjolla. Lisää tietoa näistä palveluista löytyy osoitteista http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Kympin_omat/Lempialpparit_cdlevylle(6751) ja http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa.
Kirjaan Sherlock Holmesin seikkailut sisältyvässä Beryllikruunu-tarinassa O. E. Juurikorven uudistettu suomennos vuodelta 1957 (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1933) kuuluu seuraavasti:
"[Vanha sääntöni on, että] kun asiasta erotetaan pois kaikki se, mikä on sinänsä mahdotonta, on jäljelle jäänyt asianosa totta, tuntuipa se miten uskomattomalta tahansa."
Sherlock Holmes : kootut kertomukset -kirjassa vuonna 2010 julkaistussa Jaakko Anhavan Beryllikruunu-suomennoksessa vastaava kohta on tällainen:
"[Vanha oppilauseeni kuuluu, että] kun kaikki mahdoton on karsittu pois, niin se mitä jää jäljelle, kuinka uskomatonta se lieneekään, on väistämättä totuus."
Jorma Pulkkisen koulutuksesta ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa tutkimistani lähteistä. Hänen tietojaan ei ole selailemissani Kuka kukin on -kirjoissa, ja ainoa löytämäni matrikkelitieto hänestä on teoksessa Suomen moottoriurheilu 1 (Tekninen kustannusliike, 1973). Siinä kerrotaan Pulkkisen työskennelleen osastopäällikkönä, mutta koulutuksesta ei mainita mitään.
Monet yhdysvaltalaiset henkilöt ovat oikealta nimeltään tosiaan William-nimisiä, esimerkiksi Bill Clinton, Bill Cosby tai Bill Gates. Heilläkin etunimen käyttö on kyllä niin vakiintunut, että harva tulee ajatelleeksi, että se juontuu Williamista. Yhdysvalloista löytyy ainakin valokuvaaja nimellä Bill Owens, josta ei ikävä kyllä löytynyt tietoa, onko Bill lyhennelmä Williamista. Bill on kyllä virallinen etunimi esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. Esimerkkeinä tästä on ruotsalainen näyttelijä Bill Skarsgård tai saksalainen laulaja Bill Kaulitz.
Kysyjän tarkoittama Aili Somersalon kirja Vaarojen polku on julkaistu vuonna 1930 (Gummerus). Lainattava kappale Helsingin Pasilan kirjavarastosta, HelMet (http://luettelo.helmet.fi/record=b1521721~S9*fin), Tampereella se on kotiseutukokoelmassa, jota ei lainata. HelMetin kappaleen voi kaukolainata Turun kaupunginkirjaston kautta.
Heikki Poroila
Löysin varmaan saman vastauksen. Kopioin sen tuohon alas. Varmaan prosenttitulkinta heittää hieman, jos kirjoitustaitokin lasketaan osaksi lukutaitoa.
Kaunokirjallisen teoksen faktat ovat aina osin kirjailijan tulkintaa. Lukion kurssikirja netissä kertoo näin: "Kaunokirjallisuudesta käytetään usein nimitystä fiktio, sillä kaunokirjallisuus on sepitettyä eli fiktiivistä, ei faktaa. Varsin usein kaunokirjallisuus kuitenkin hyödyntää todellisen elämän henkilöitä, tapahtumia ja muita aiheita, joita muokataan ja yhdistellään siten, että lopputulosta voidaan pitää fiktiona. "
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai2/06
Hurme itse kertoo "röyhkeästi huuleillen" niemen historiaa...
Hyvää ja kattavaa listaa klassikoista on hankala laatia. Klassikoiksi luettavia kirjoja on niin paljon ja erilaisia klassikon määritelmiä on myös monia. Äänikirjoja julkaistaan myös koko ajan lisää.
Vapaasti luettavia klassikoita löytyy e-kirjoina, mm. Projekti Gutenbergin suomenkielisistä kirjoista, https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi. Muita e-kirjakokoelmia, https://www.makupalat.fi/fi/k/18378%2B590/hae?category=114641&sort=titl…
Nimenomaan äänikirjoja löytyy useammasta palvelusta. Vapaasti luettavia on koottu Makupalat.fi:n, johon on koottu tiedonhaun lähteitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Klassikoita äänikirjoina löytyy Helmet-kirjaston...
