Toivon kirjahylly
Toivon kirjahyllyyn on koottu kirjoja, joissa käsitellään ilmastonmuutosta ja luontokatoa toivon ja toiminnan näkökulmasta. Se löytyy verkosta Kirjalistan sivuilta osoitteesta Toivon kirjahylly.
Toivon kirjahylly syntyi, kun kevään 2021 ilmastolukupiireissä törmättiin ilmastokriisiä käsittelevien kirjojen vaihteleviin lähtökohtiin: löytyi niin perusanalyysiä, tuomiopäivän pasuunaa kuin ratkaisukeskeisyyttä. Lukupiireissä haluttiin tarkempaa etukäteistietoa potentiaalisten kirjojen näkökulmista. Niiden kokemuksen mukaan ilmastoahdistusta helpottaa parhaiten toiminta, jota ajatusta haluttiin vahvistaa sopivilla kirjavalinnoilla.
Hyvä esimerkki toimintaan ja uudenlaisiin elämänvalintoihin rohkaisevista kirjoista ovat ympäristöviisasta elämäntapaa tukevat kirjat: miten esim. matkustaa ja syödä ympäristöystävällisesti. Näistä voisi poimia Marttaliiton Martat Kodinhoitokirjan, Sanna Mansikkamäen Kiitos! Helppoja arkiruokia ja ilmastotekoja sekä Kati Kelolan Vaihtuvia maisemia - 100 ideaa maata pitkin matkailuun.
Omien valintojen lisäksi on tärkeää vaikuttaa isompiin ratkaisuihin omissa yhteisöissä ja politiikkatasolla. Tämä edellyttää hyvää tietopohjaa, ja sitähän kirjat nimenomaan kartuttavat: esim. Risto Isomäen tuotanto, Mari Panzarin ja Jouni Kerosen Tienhaarassa sekä David Attenboroughin Yksi elämä, yksi planeetta. Tienhaarassa on muuten ollut yksi ilmastolukupiirien suosikkikirjoista. Toinen suosikki syksyltä 2021 on Tiedekulmapokkari 3, Kuinka maailma pelastetaan - kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Oma iso kokonaisuutensa ovat tunteet: ilmastoahdistus, tulevaisuuden pelko ja muut mielenliikkeet. Näistäkin on kirjoja kirjoitettu, vaikka toistaiseksi vähemmän. Esimerkkinä voi mainita Panu Pihkalan teokset ja Juha Kauppisen tuoreen Heräämisiä - kuinka minusta tuli luonnonsuojelija.
Toivon kirjahyllyyn on koottu enimmäkseen tietokirjoja. Kaunokirjallisuuttakin löytyy, vaikka jo lukupiireissä huomattiin, että se on tulkinnanvaraisempaa. Yhden toiveikas kirja on toisen mielestä murheellinen ja näköalaton. Tällaista keskustelua käytiin mm. Emmi Itärannan Teemestarin kirjasta ja Richard Powersin Ikipuut-romaanista. Toivon perspektiivin vahvistamiseksi mukaan otettiin muutama yleisteos kuten Hans Roslingin Faktojen maailma - Asiat ovat paremmin kuin luulet ja Rutger Bregmanin Hyvän historia. Toisaalta mukana on esseitä elämän epävarmuudesta kuten Fernando Pessoan Levottomuuden kirja ja Eeva Kilven Animalia.
Muutama tietokirja, esim. JP Koskisen Hiilijalanjäljillä, Kaisa Happosen ja Karri Miettisen (Paleface) Ilmastotekokirja, Marjo Heiskasen Yhteen hiileen ja Dara McAnultyn Nuoren luonnontutkijan pöiväkirja on tunnistettu erityisen hyvin nuorille sopiviksi. Vuoden 2021 Tieto-Finlandia -ehdokkaista listalla on Julia Thurenin Kaikki kuluttamisesta.
Listan pohjan ovat koonneet kirjastonhoitajat, mutta se on avoin lisäyksille. Niitä voi ehdottaa Sonja Peschkowille Espoon kaupunginkirjastoon (sonja.peschkow@espoo.fi)
Keväällä 2021 pyörineet ilmastolukupiirit olivat Helmet-kirjastojen, Greenpeacen, Marttaliiton, MLL:n Uudenmaan piirin, Suomen kirjastoseuran ja Lukukeskuksen yhteishanke. Mukaan odotettiin pariakymmentä lukupiiriä, mutta lopulta lukupiirejä oli noin sata joka puolella maata. Osallistujien innostusta ei juurikaan vähentänyt, että useimmat lukupiirit joutuivat toimimaan verkossa. Keväällä järjestettyihin yhteisiin verkkotilaisuuksiinkin osallistui satoja lukupiiriläisiä, jotka seurasivat kiinnostuneina kirjailijoiden ja taiteilijoiden esityksiä. Muutama kymmenen lukupiiriä on jatkanut syksyllä 2021, joitain uusiakin on perustettu.
Syksyn yhteistilaisuus verkossa ja Sellon kirjastossa 27.11. klo 14-17 on avoin kaikille kiinnostuneille. Osallistuminen ei edellytä Facebook-tunnuksia.
Kirjoittaja Tuula Haavisto on eläköitynyt kirjastovaikuttaja, joka on ollut mukana Toivon kirjahyllyn kokoamisessa