Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanke on käynnistänyt hiilijalanjälkien laskennan kirjastoissa.
Hankkeen tavoitteena on saada aikaan työkalu, jonka avulla yleiset kirjastot voivat arvioida omia ympäristövaikutuksiaan sekä osoittaa toiminnan positiivisia vaikutuksia.
Onnistuminen koko toimialan ilmastovaikutusten laskennassa vaatii järjestäytymistä kansalliselta tasolta ruohonjuuritasolle asti.
Kirjastot ovat tehneet mittavan työn hiililaskentaa varten
Loka-marraskuussa hanke järjesti pilottikirjastoille työpajasarjan, jossa oli mukana 13 erikokoista kirjastoa eri ympäri Suomen.Tavoitteena oli löytää joukko mahdollisimman erilaisia yleisiä kirjastoja, sillä oletettavasti muun muassa kirjaston koko ja sijainti vaikuttavat myös ilmastopäästöihin.
Eri tietolähteiden, mittareiden sekä hiilijalanjäljen laskennan painopisteiden arviointia varten mukana on vankka käytännön kokemus kirjastoista. Yleisten kirjastojen käytöstä on olemassa myös tarkkaa tilastotietoa, joka hankkeessa yhdistetään kirjastojen keräämään tietoon. Asiantuntijoiden avulla tästä kokonaisuudesta luodaan kirjastojen hiilijalanjälkikonsepti.
Kirjastojen hiilijalanjälkilaskennan tiedonkeruu koostuu kolmesta osa-alueesta: tilat, logistiikka ja hankinnat. Tämä rakenne sisältää paljon tietoa kirjastojen omasta toiminnasta, kuten esimerkiksi tilojen sähkönkulutuksesta, aineistokuljetuksista ja aineistonhankinnasta.
Mittaukset ja työkalun kehittämisen toteuttaa hankkeen asiantuntijakumppani Positive Impact.
Tuloksia hiilijalanjäljen laskennasta saadaan alkuvuodesta 2021.