Viime syksynä pääsimme Toholammilla mittaamaan oman kirjastomme hiilijalanjälkeä. Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanke haki hiilijalanjälkimittaukseen mukaan erikokoisia testaajakirjastoja eri puolilta Suomea. Toholammilta oli helppo osallistua testaukseen – onhan keskipohjalainen Toholammin kunta profiloitunut ympäristötietoiseksi ja uusia ideoita aktiivisesti etsiväksi kunnaksi.
Toholammin kuntastrategian nimi on Biolaakso – tulevaisuus Toholammilla. Toholammille on rakenteilla tuulivoimapuisto, ja myös paikalliset yritykset ovat aktiivisesti kehittämässä uudenlaisia toimintatapoja. Paikkakunnalle on suunnitteilla muun muassa uudenlainen ekosysteemi, biokaasuvoimala, jossa elintarviketeollisuus, maatalous ja energiantuotanto tukevat toinen toisiansa. Toholammilla sijaitsee myös Suomen ainoa PET-muovin kierrätyslaitos Pramia Plastic.
Ympäristöasiat siis kiinnostavat kunnassamme. Osallistuimme syksyn 2020 aikana 12 muun pilottikirjaston kanssa työpajoihin sekä tiedonkeruuklinikoihin. Edustimme mittauksessa pientä kirjastoa: Toholammilla on hippasen alle 3 000 asukasta, ja kirjastossamme työskentelee neljä kirjastoammattilasta yhteensä 2,6 henkilötyövuoden verran. Kirjastonjohtaja on yhteinen naapurikaupunki Kannuksen kanssa.
Varsinaisen laskennan ja asiantuntijatyön hiilijalanjäljen mittaamisessa suoritti Positive Impact Finland Oy. Kirjastot osallistuivat tiedonkeruuseen. Mittaus kohdistui muun muassa kirjastojen toimitilojen energiankulutukseen ja jätteisiin, aineistonkuljetuksiin, työmatkoihin sekä aineisto- ja muihin hankintoihin. Suurin osa tiedoista kerättiin vuodelta 2019, jolloin korona-aika ei vaikuttanut vielä esimerkiksi työmatkoihin. Toholammin kirjastossa tietojen kerääminen tapahtui käytännössä kaivamalla tietoja tilastoista sekä kyselemällä lukuja puhelimitse ja sähköpostitse. Pienessä kirjastossa kirjaston tuottaman jätteen punnitseminen onnistui otantaviikon aikana tavallisella henkilövaa’alla.
Projektin päätteeksi kukin kirjasto sai oman päästötodistuksen. Toholammin kirjaston hiilijalanjälki vuodelta 2019 oli 33 tonnia CO2e. Luku on kokonaisuudessaan pienten kirjastojen keskitasoa.
Laskenta toi uutta intoa ympäristöasioihin
Koko projekti oli hyvin silmiä avaava ja innostava. Saimme eväitä ja ideoita ympäristötietoisuuden edistämiseen, ja jatkossa kiinnitämme ilman muuta enemmän myös huomiota siihen, miten me voimme itse vaikuttaa kirjastomme hiilijalanjälkeen. Päästötodistuksessa työmatkoja pidettiin huomattavan suurina. Pitkien välimatkojen maaseutukunnissa tämä on huomionarvoinen mutta liki tekemätön paikka: työmatkat on taitettava autolla. Mahdollisuudet tehdä etätyötä pienentävät onneksi ajokilometrien määrää, ja nykyisin myös kokoukset ja koulutukset hoituvat etäyhteyksin, jolloin liikkumista paikasta toiseen ei enää tarvita entiseen tapaan.
Olemme jo vähentäneet aineiston muovittamista ja suunnitelmissa on sekä vähentää muovittamista edelleen että siirtyä biomuovin käyttöön. Naapurikirjastossa Kannuksessa on käynnissä muovittamattomuuskokeilu, ja tätä kokeilua seuraamme mielenkiinnolla ja otamme vinkit talteen. Poistokirjoja pyrimme saamaan kiertoon mahdollisimman paljon. Osallistumme Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle hankkeen järjestämiin koulutuksiin, ja pyrimme edistämään ympäristötietoisuutta kirjastossamme esimerkiksi aineisto- ja somenostoilla, kirjavinkkausten yhteydessä sekä ajantasaisella kokoelmalla.
Satu Kinnari
Kirjastonjohtaja
Toholammin kunnankirjasto
