Kiertotalouspäivän aikana Keskustakirjasto Oodissa oli mahdollisuus saada tietoa sekä tutustua erilaisten työpajojen ja tekemisen kautta kaupungin monipuolisiin kierto- ja jakamistalouspalveluihin. Ohjelma olikin runsas alkaen lasten kepparityöpajasta ja -radasta, Uusix verstaan fillaripajasta, HSY:n lajittelupisteestä, pääkaupunkiseudun palvelukartasta sekä kirjaston hiilijalanjälkilaskelmista aina hävikkikokkailuun, vaatteiden vaihto- ja tuunauspisteisiin sekä sukkien parsimispisteeseen.
Ympäristötarkastaja Leona Silberstein Helsingin kaupungilta, olet tapahtuman ideoija ja organisoija, mikä oli alkusysäys järjestää tällainen tapahtuma?
Minua on jo pidempään houkutellut ajatus siitä, miten kaupungin asukkaat saataisiin mukaan kiertotaloustyöhön ja tekemään kestävämpiä valintoja arjessaan. Tämä tapahtumaidea syntyi muistaakseni kesällä 2020. Olimme jo jonkin aikaa olleet koronasulussa omassa kotipiirissä ja siinä pihalla puuhaillessa oli aikaa kaikenlaiselle unelmoinnille.
Entä miten yhteistyökumppanit lähtivät tapahtumaan mukaan?
Todella hyvin. Oli ilo nähdä, miten nopeasti eri toimijat innostuivat ajatuksesta ja alkoivat ideoida omia ohjelmanumeroitaan tapahtumaan. Ohjelman toteutuksessa nähtiin paljon vaivaa.
Miten tärkeänä näet näiden palveluiden esittelyn kuntalaisille tällaisen tapahtuman kautta?
Uskon, että moni ihminen haluaa tehdä kestävämpiä valintoja arjessaan. Oikeanlaisten ratkaisuiden ja palveluiden löytäminen vain voi olla haastavaa. Tiedolle on siis tarvetta ja tämän tyyppiset tapahtumat ovat yksi tärkeä keino jakaa tietoa. Fyysiset kohtaamiset ihmisten kanssa antavat myös mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, jolloin erilaisiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja palautteisiin on helpompi reagoida ja saada vastauksia. Tapahtumat tuovat myös toimijoille näkyvyyttä.
Informaatikko (ts.) Severi Hirvi Oodista, toimit tapahtuman yhteyshenkilönä kirjaston puolelta, löysitkö tapahtumasta jotakin uutta tietoa tai taitoa itsellesi?
Olin niin kiinni tapahtuman järjestelyissä, että ehdin harmillisen vähän tutustumaan eri pisteisiin. Ehkä mieleenpainuvin uusi asia oli, että kaupungin irtaimistoa on Staran toimesta myynnissä Kiertonet.fi:ssä. Eli kaupungille tarpeeton tavara ei päädy kaatopaikalle, vaan uusille käyttäjille. Hienoa!
Kerro lisäksi, miten kestävä kehitys näkyy Oodissa, kaupunginkirjastohan käyttää Ekokompassi -ympäristöjärjestelmää edistääkseen kestävää kehitystä?
Oodissa on jo suunnitteluvaiheessa kiinnitetty huomiota kestävään kehitykseen. Kirjasto toteutettiin matalaenergiarakennuksena ja kestävä kehitys huomioitiin kaikissa taloteknisissä ratkaisuissa ja esimerkiksi kalustesuunnittelussa. Kirjastojen perusidea on aina ollut lainaaminen – alun perin kirjojen, sitten aikanaan äänitteiden, ja nykyisin myös esimerkiksi erilaisten pelien ja esineiden. Lisäksi Oodin 2. kerroksessa pääsee käyttämään erilaisia laitteita, joita voi varata Varaamosta: ei tarvitse ostaa omaa saumuria, jos tarvitsee lyhentää farkkuja tai vaikkapa 3D-tulostimella voi tulostaa hajonneen osan johonkin laitteeseen, sen sijaan, että ostaa kokonaan uuden härvelin.
Saitteko, Severi, tästä tapahtumasta jonkin uuden idean kirjaston toimintaan?
Esillä oli monta mielenkiintoista toimijaa Helsingin kaupungilta kestävän kehityksen saralta, kertomassa kierrätykseen liittyviä asioita. Tapahtuman jälkeen aloimme miettimään olisiko mahdollista saada tätä informaatiota säännöllisemmin asiakkaiden saatavilla ja erilaisia kaupungin palveluita paremmin kaupunkilaisten tietoisuuteen. Tästä on jo jotain ideoita, katsotaan mitä tapahtuu!
Teksti ja kuva
Leila Sonkkanen
Helsingin kaupunginkirjasto
Ekokompassiyhdyshenkilö