Kansalliskirjasto käynnisti hiilijalanjäljen selvitystyön : ensimmäinen raportti ilmestynyt

Selvityksessä tehdyn laskelman mukaan Kansalliskirjaston päästöjen kokonaisluku vuonna 2019 oli 1 018 tCO2ekv. Päästöistä kaksi kolmasosaa syntyy kiinteistöjen energian käytöstä. Toiseksi eniten eli noin 21 % päästöistä syntyy hankinnoista, jotka ovat pääsääntöisesti ICT-palveluiden ja kirjastoaineiston hankintoja. Lukuun eivät sisälly kirjaston itse tuottamien digitaalisten palveluiden ja digitoinnin tuottamat päästöt. Selvityksessä havaittiinkin, ettei digitaalisten palveluiden hiilijalanjälkeen päästä vielä pureutumaan kokonaisuudessaan nykyisillä tiedoilla. Digitaalisuus ja digitaalisten palveluiden tuottaminen suomalaiselle kirjasto-, arkisto- ja museokentälle on keskeinen osa Kansalliskirjaston toimintaa. Digitaalisen infrastruktuurin aiheuttamien päästöjen selvittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä Helsingin yliopiston että CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa.

Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, joten lämmityksen ja sähkön energialähteisiin kirjasto ei voi suoraan itse vaikuttaa, mutta jatkaa työskentelyä yliopiston kanssa kohti yhteistä hiilineutraaliustavoitetta. Hankintojen ja matkustamisen käytännöissä nojataan myös yliopiston linjauksiin. Ekologisen näkökulman huomioiminen Kansalliskirjaston omissa digitaalisissa palveluissa puolestaan edellyttää Green ICT ja Sustainable Web Design –osaamisen kehittämistä.

Tutustu selvitykseen julkaisuarkisto Doriassa.

Kirjasto täydentää hiilijalanjäljen laskentaa raportissa esitetyillä menetelmillä ensin vuoden 2022 osalta ja myöhemmin vuoden 2023 osalta. Jatkotyössä tavoitteena on myös pureutua paremmin digitaalisten palveluiden vaikutukseen kokonaispäästöissä.

Lisätietoja Kansalliskirjaston hiilineutraaliustyöstä: apulaisjohtaja Liisa Savolainen, liisa.savolainen(@)helsinki.fi

Lue lisää:

Mia Mansaré
viestinnän asiantuntija

Kansalliskirjasto
Kansalliskirjaston kestävän kehityksen työryhmä