Kirjastoissa tehtävä nuorisotyö, kirjastonuorisotyö, on kiteytettynä nuorten vapaa- tai kouluaikana tapahtuvan toiminnan tai oleilun järjestämistä ja mahdollistamista yhdenvertaisuuden periaattein. Sillä on moninaisia lähtökohtia, hyötyjä ja mahdollisuuksia. Kirjastonuorisotyötä toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja niin sanottuna kolmannen työn työmuotona. Parhaimmillaan kahden tai useamman ammattikunnan osaaminen voi sulautua keskiössä olevan asiakkaan, nuoren, hyödyksi.
Kirjastonuorisotyöstä on vastikään julkaistu järjestö- ja nuorisoalan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kirjastoissa tehtävä nuorisotyö. Sitä varten yhteisöpedagogi (YAMK) Elisa Korsoff haastatteli yhdeksää nuorisotyötä toteuttavaa kirjastotyöntekijää ja yhtä kirjastossa työskentelevää nuorisotyöntekijää eri puolilta Suomea. Opinnäytetyössä selvitettiin kirjastoissa tehtävän nuorisotyön lähtökohtia, tavoitteita, tuloksia ja vaikutuksia, kerättiin kokemuksia siihen liittyvästä eri ammattikuntien välisestä yhteistyöstä ja kolmannesta työstä sekä hahmotettiin kirjastotyöntekijöiden ja nuorten kohtaamisiin vaikuttavia tekijöitä.
YHTEISTYÖ TUOTTAA LISÄARVOA
Tutkimustuloksista selvisi, että kirjastoissa tehdään monipuolista nuorisotyötä. Syyt/lähtökohdat sen toteuttamiselle voidaan ryhmitellä kuuteen kategoriaan. Yhtenä syynä on halu säilyttää nuoret asiakkaina. Toisena syynä on alueellisten lähtökohtien huomioiminen toiminnassa ja palvelujen tarjoaminen yhdenvertaisesti. Kolmantena syynä nuorille halutaan tarjota oma tila, koska sellaisia ei ole riittävästi. Neljäntenä syynä on tarve etsiä ratkaisuja häiriökäyttäytymiseen ja ristiriitoihin. Viidentenä syynä on pyrkimys vastata ajankohtaisiin tarpeisiin. Kuudentena syynä on vastaaminen yhteistyön tarpeeseen.
Moniammatillisena yhteistyönä toteutettavalla kirjastonuorisotyöllä tavoitellaan muun muassa kirjastojen lähtökohtien toteuttamista, palvelujen tutuksi tekemistä, resurssien yhdistämistä ja hyödyntämistä sekä parannusta nuorten oloihin. Yhteistyö koetaan voittopuolisesti hyväksi ja eri osapuolia hyödyttäväksi, mutta siinä kohdataan myös erilaisia esteitä ja ongelmia.
Haastattelujen perusteella toiminta on tuloksellista ja vaikuttavaa, ja sillä onnistutaan saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Toiminnalla voi nähdä olevan positiivista vaikutusta nuoriin, kirjastoihin itseensä, niiden yhteistyökumppaneihin sekä ympäristöön muun muassa osallisuuden, asenteiden muuttumisen, helpottuneen yhteistyön, osaamisen lisääntymisen ja häiriötekijöiden vähenemisen kannalta. Kirjastotyöntekijöiden ja nuorten kohtaamisiin näyttävät vaikuttavan nuoriin suhtautuminen, kohtaamistilanteet, kirjastotyöntekijöiden näkemys omasta kasvattajuudestaan ja kasvatusvastuustaan sekä nuorten kohtaamisessa tarpeellinen osaaminen.
Nuorten kohtaaminen ja heidän parissaan työskentely tuo omanlaistaan sisältöä ja haastetta perinteiseen kirjastotyöhön. Kirjastoalan koulutus ja kirjastoissa tapahtuva perehdytys eivät välttämättä anna riittävästi tietotaitoa nuorten kanssa työskentelyyn. Järjestö- ja nuorisoalan ammattilaiset ja heitä kouluttavat tahot voisivat olla yksi ratkaisu kirjastoissa tarvittavan osaamisen lisäämisessä. Moniammatillisen yhteistyön ja kolmannen työn työmuodon toteuttaminen nuorisotyöntekijöiden kanssa voivat tuoda kirjastonuorisotyöhön täydentäviä ulottuvuuksia nuorisotyön ammatillisuudesta, kasvatusperusteisuudesta ja nuorisolain tavoitteiden mukaisesta toiminnasta.
HAASTEIDEN HUOMIOIMISELLA JA KORJAUSLIIKKEILLÄ KOHTI PARASTA MAHDOLLISTA TYÖTÄ
Erilaiset hankaluudet voivat haitata työn toteuttamista monella tavalla ja tasolla. Yhteistyön esteet ja ongelmat voi ryhmitellä työhön ja työkulttuuriin, asenteisiin, johtamiseen, viestinnällisiin ongelmiin, resurssien vähyyteen ja uudenlaisten toimintamallien ja kokeilujen tuottamiin kipukohtiin liittyviksi asioiksi. Niiden lisäksi vaikuttavat muun muassa henkilöstön runsas vaihtuvuus ja tiloista aiheutuvat ongelmat. Kirjastoissa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös seuraaviin asioihin: kirjaston rooliin mahdollisena nuorisotyön tukijana ja paikkaajana, kolmannen työn toteutumiseen, koulutustarpeisiin vastaamiseen sekä nuoriin kohdistuviin asenteisiin. Kirjastonuorisotyön toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla kannattaisi pohtia ongelmakohtien syitä ja seurauksia ja etsiä niihin sopivia ratkaisuja.
Elisa Korsoffin opinnäytetyötä voidaan hyödyntää kirjastoissa aihepiiriin tutustumisessa, työntekijöiden perehdytyksessä sekä toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyö on ladattavissa ja luettavissa Theseus-tietokannassa. Suora linkki: http://www.theseus.fi/handle/10024/141405