Kirjastolakia uudistetaan parhaillaan. Uudistustyö osuu ajankohtaan, jolloin lain valmistelussa tulee ottaa huomioon EU:n ammattipätevyysdirektiiviin tehdyt muutokset (2013/55/EU). Direktiivin sisältö tulee olla huomioituna vuoden 2015 loppuun mennessä kansallisissa säädöksissä.
Lainsäädäntömuutosten lisäksi direktiivi edellyttää laajaa säänneltyjen ammattien kartoitusta ja sääntelyn kriittistä tarkastelua. Kelpoisuussääntely ei saa olla kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella suoraan tai epäsuoraan syrjiviä. Kelpoisuusvaatimusten tulee olla perusteltuja yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä ja niiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Eli yksityiskohtaiseen kelpoisuussääntelyyn on asetettu käytännössä melko korkea kynnys.
Ammattipätevyysdirektiivin näkökulmasta on parempi, mitä väljempiä kelpoisuusvaatimukset ovat. Esimerkiksi ilmaisu ”soveltuva korkeakoulututkinto” mahdollinen, jolloin Opetushallitus tekee ulkomailla koulutuksen saaneen tutkinnon tasosta rinnastuspäätöksen ja työnantaja katsoo onko tutkinnon ala tehtävään soveltuva.
Jos tehtävään edellytetään tiettyä, nimenomaista koulutusta (esim. kirjastoalan opinnot), se on väistämättä säännelty ammatti ja ammattipätevyysdirektiivin soveltamisen piirissä. Tavoitteena tulisi olla, että meillä on mahdollisimman vähän säänneltyjä ammatteja ja jos tarkkoja kelpoisuusvaatimuksia asetetaan, ne täytyy pystyä perustelemaan. Perusteluissa pitää kertoa, miksi sääntely on tarpeellista ja välttämätöntä.
Kelpoisuuksien väljempi sääntely on myös nykyhallituksen yksi tavoite, joten sekin ohjaa uudistettavan lainsäädännön muotoiluja.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Maiju Tuominen, opetus- ja kulttuuriministeriö, maiju.tuominen@minedu.fi
Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, opetus- jakulttuuriministeriö, leena.aaltonen@minedu.fi
Kirjastolain uudistaminen OKM:n sivuilla