Finnan käyttö yli kolminkertaistui vuonna 2017. Viime vuonna kaikissa Finna-näkymissä oli lähes 24 miljoonaa käyntiä ja voimakas kasvu jatkuu tänäkin vuonna. Pääosa käytön kasvusta syntyy, kun organisaatiot vaihtavat omat nykyiset käyttöliittymänsä Finnaan. Uudet aineistot ja palvelut ovat houkutelleet uusia pysyviä käyttäjiä myös mukana olevien organisaatioiden yhteiselle Finna.fi:lle.
Finnaa ylläpidetään ja kehitetään pysyvänä palveluna kirjastoille, arkistoille ja museoille. Finnassa mukana olevat organisaatiot saavat käyttöönsä kansallisen palvelun ominaisuudet ja keskitetyt asiantuntijapalvelut. Korkeakoulukirjastoilla palveluun sisältyy elektronisten aineistojen keskitetty indeksi ja linkityspalvelu (PCI ja SFX).
Uusimpana Finna-perheen jäsenenä OUTI-kirjastot julkaisivat helmikuussa beta-versiona Finna-verkkokirjaston. Kyse on ensimmäisestä Finna-käyttöönotosta avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmää käyttävien kirjastojen parissa. Verkkokirjasto julkaistiin osoitteessa outi.finna.fi. Myös kansallinen metatietovaranto Melinda laajenee ja integraatiota Koha-järjestelmään suunnitellaan.
Finnan kehityksessä edistetään tietovarantojen ja aineistojen yhteentoimivuutta ja uudelleenkäyttöä. Vuoden 2017 aikana avoimen rajapinnan kautta tapahtuva käyttö on lisääntynyt. Uusia Finna-dataan perustuvia palveluja ovat mm. automaattisen kuvailun alaan kuuluva annif.org ja Helsingin kaupunginmuseon kuvapalvelu, helsinkikuvia.fi.
Finna-palvelu arvioitiin parhaiten onnistuneeksi osa-alueeksi vuoden 2017 lopussa päättyneessä kiitoksia keränneessä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeessa.
Lisätietoja: Erkki Tolonen erkki.tolonen [at] helsinki.fi
