Laki yleisistä kirjastoista muuttui, kelpoisuusvaatimuksista jouduttiin luopumaan. Miten tämä näkyy kaksikielisten kuntien rekrytoinneissa? Ensimmäinen selvitys suunnasta on nyt julkaistu. Maria Grundvall laati raportin,jonka Svensk Kulturfonden tilasi. Raportti on kokonaisuudessaan linkkinä ja ohessa suomenkieinen tiivistelmä.
Tiivistelmä:
"Laki yleisistä kirjastoista uudistettiin vuoden 2017 kynnyksellä, minkä seurauksena kirjastohenkilöstön kelpoisuusvaatimukset muuttuivat. Tarkasta sääntelystä siirryttiin siihen, että kunnilla on lähes vapaat kädet rekrytoinneissa.
Tässä raportissa käsittellään lakimuutoksen tähänastisia vaikutuksia kirjastojen rekrytointeihin kaksikielisissä kunnissa. Raportissa käsitellään myös lakimuutoksen mahdollisesti aiheuttamia seurauksia kirjastoalan ruotsinkielisessä koulutuksessa. Raportissa esitellään koulutuksen tasot ja muodot sekä kuvataan yleisten kirjastojen ruotsinkielisten työntekijöiden koulutustaustat ja työnkuvat.
Raportista käy ilmi muun muassa se, että lakimuutoksen jälkeen yleiset kirjastot edellyttävät perinteistä kirjastoalan kelpoisuutta yhä harvemmin. Kirjastoalan koulutusta pidetään nykyään usein meriittinä, eikä kelpoisuusvaatimuksena, tai koulutusta ei vaadita lainkaan.
Kirjastot painottavat rekrytoinneissaan henkilökohtaisia ja sosiaalisia taitoja, eivätkä niinkään ammatillista osaamista. Kun pätevistä työntekijöistä on pulaa esimerkiksi pienemmissä kunnissa ja Etelä-Suomessa ruotsinkielisen henkilökunnan osalta, on houkuttelevaa luopua kelpoisuusvaatimuksista.
Raportissa kuvataan kirjastoalan koulutusta Suomessa, painopisteenä ruotsinkielinen koulutus, ja Suomessa annettavaa koulutusta verrataan Pohjoismaiden tilanteeseen. Suomi on pohjoismaisiin naapureihinsa verrattuna ainoa, joka tarjoaa kirjastoalan koulutusta korkeakouluasteen ulkopuolella.
Raportissa nostetaan esiin teorian ja käytännön välinen tasapaino koulutuksessa. Sekä kirjastojen työntekijät että rekrytoijat pitävät tärkeänä laajaa osaamiskuvaa ja nostavat esiin koulutukseen liittyviä aukkoja. Suomenkieliseen koulutukseen verrattuna ruotsinkielinen kirjastoalan koulutus on Suomessa huomattavasti kapea-alaisempaa, ja toimijoita on vähemmän.
Raporttiin sisältyy kirjastotyöntekijöiden, rekrytoijien ja koulutuksen järjestäjien haastatteluja, joissa on selvitetty heidän näkemyksiään tilanteesta.
Lopuksi esitetään eri tahoille suunnattuja toimenpide-ehdotuksia."
Det breda uppdraget - Utbildning, rekrytering och arbete för allmänna bibliotek på svenska i Finland