Tekoälysovelluksia tiedonhaun avuksi on luotu erityisesti tietokantoihin ja korkeakoulukirjastojen tiedonhakuun. Yleisten kirjastojen tietokannoissa ei vielä ole tekoälyapureita tarjolla, mutta suunnitelmia niiden luomiseksi on. Kehitys on nopeaa.
Generatiivisistä, keskustelevista tekoälytyökaluista tunnetuin lienee ChatGPT. Kun ChatGPT:lle antaa tehtäväksi luoda kuvaus tekoälyn käytöstä tiedonhaussa ja pyytää lähdeviiteet, saa seuraavat kohdat:
- Tekoälyn tehostama tiedonhaku: Tekoälyllä voidaan parantaa hakukoneiden tarkkuutta ja nopeutta. Algoritmit oppivat käyttäjän hakutottumuksia, mikä mahdollistaa yksilöllisempien ja osuvampien hakutulosten tarjoamisen. [Lähde: Google AI Blog]
- Luonnollisen kielen käsittely (NLP): Tekoälypohjaiset NLP-tekniikat auttavat ymmärtämään ja analysoimaan ihmisen kieltä, mikä parantaa hakukoneiden kykyä tulkita monimutkaisia kyselyitä. Tämä teknologia mahdollistaa entistä intuitiivisempia ja älykkäämpiä hakutoimintoja. [Lähde: OpenAI Research]
- Suurten tietomäärien käsittely: Tekoäly kykenee analysoimaan ja jäsentämään suuria tietomassoja tehokkaasti, mikä helpottaa relevantin tiedon löytämistä ja esittämistä käyttäjälle. Tämä vähentää merkittävästi tiedonhakuun kuluvaa aikaa. [Lähde: MIT Technology Review]
- Tekoäly ja tieteellinen tutkimus: Tekoäly auttaa tutkijoita löytämään ja yhdistämään tieteellisiä artikkeleita ja dataa. Esimerkiksi tekoäly voi tunnistaa tutkimusten välisiä yhteyksiä, joita ihmiset eivät helposti huomaa. [Lähde: Nature AI]
- Kuvat ja visuaalinen tieto: Tekoäly pystyy hakemaan ja tunnistamaan visuaalista tietoa, kuten kuvia ja videoita. Tämä laajentaa perinteisen tekstipohjaisen haun ulkopuolelle ja mahdollistaa visuaalisesti rikkaamman tiedonhaun. [Lähde: Stanford AI Lab]
- Etiikka ja tietosuoja: Tekoälyn käyttö tiedonhaussa herättää myös eettisiä ja tietosuojakysymyksiä. On tärkeää varmistaa, että tiedonhaku on läpinäkyvää ja että käyttäjien yksityisyys säilyy suojattuna. [Lähde: AI Ethics Journal]
Yllä oleva kuvaus on siis tekoälyn luoma. Siinä luetellaan monia mahdollisuuksia käyttää tekoälyä hyväksi tiedonhaussa, mutta olennainen huomio tiedonhaun kannalta puuttuu. Merkittävintä on samoin kuin kaikessa tiedonhaussa se, millaisia lähteitä tekoäly käy tutkimassa ja analysoimassa. Jos tekoälysovellus käyttää aineistonaan asiallisia lähteitä, niin kuin esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen analysoinnissa tehdään, siitä on varmasti apua. Tekoäly pystyy käsittelemään suuren massan aineistoa ja paikantamaan lähdeaineistoja ja viitteitä eri artikkelien ja tutkimusten välillä. Myös kielen analyysi saattaa olla hyödyksi, kun tekoälyapuri löytää oikeat ilmaisut. Sen sijaan hakutottumusten oppiminen saattaa ohjata väärään suuntaan. Voidaan myös havaita, että kaikki lähteet, joita tekoälyä tässä tehtävässä pyydettiin antamaan, ovat amerikkalaisia.
Tampereen yliopiston Tiedonhaku ja tekoäly -oppaaseen, Turun yliopiston Tekoälyltä apua opintoihin -oppaaseen kannattaa tutustua. Siellä on nostettu esiin se, että ilmaiset tekoälyapurit voivat olla avuksi orientoitumisessa aiheeseen, josta hakee tietoa, samoin se, että se voi auttaa hakusanojen etsimisessä ja aiheeseen sopivien tietokantojen etsimisessä. Kuitenkin merkittävämpi apu tiedonhaussa saadaan erikoissovelluksista, joita on luotu esimerkiksi tiedonlähteitä sisältävien tietokantojen yhteyteen.
Erityisesti ilmaisten tekoälysovellusten käyttö tiedonhaussa edellyttää samoja varotoimia kuin muukin tiedonhaku, ehkäpä jopa enemmän, koska luonnolliselle kielelle kirjoitettu vastaus kysymykseen herättää valheellista luottamuksen tunnetta. Lähteiden asiallisuus ja faktojen paikkansapitävyys on tarkastettava tekoälyn vastauksia käytettäessä.
Tekoälyyn voi tutustua verkkokursseilla:
- Elements of AI (Helsingin yliopisto)
- Makupalat.fi tekoälyverkkokurssit
Seuraava: Tiedonhakutehtäviä