1. Yleisten kirjastojen neuvosto
Yleisten kirjastojen neuvosto on Suomen yleisten kirjastojen verkoston yhteistyötä koordinoiva ja kehittävä elin, joka edustaa kaikkia yleisiä kirjastoja.
2. Neuvoston tehtävät
Yleisten kirjastojen neuvoston tehtävänä on
- Edistää kaikkien yleisten kirjastojen välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä koordinoida näiden muodostaman verkoston toimintaa
- edistää yhteistyötä keskeisten sidosryhmien ja muun kirjastoverkon kanssa
- edustaa jäsenkirjastojaan kansallisen kirjastoverkon toimintaan ja kehittämiseen liittyvissä asioissa
- ideoida ja tehdä aloitteita sekä esityksiä niin yleisten kirjastojen kuin koko kansallisen kirjastoverkon toiminnan kehittämiseksi
- seurata yleisten kirjastojen toimintaedellytysten muutoksia sekä yleisesti kirjasto- ja tietopalvelualan kehitystä ja tehdä tarvittaessa niitä koskevia esityksiä
- tehdä näkyväksi yhteistyön ja yhteisten palvelujen vaikuttavuutta sekä taloudellisuutta kirjastojen toiminnan ja kirjastopalveluiden järjestämisessä
Tehtäviensä hoitamiseksi neuvosto:
- tekee aloitteita ja esityksiä sekä teettää selvityksiä
- sopii yhteisten hankkeitten käynnistämisestä
- perustaa työryhmiä.
3. Neuvoston kokoonpano, työskentelytavat ja päätöksenteko
Neuvostossa on pysyvä jäsenyys valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavalla kirjastolla, sekä alueellisia kehittämistehtäviä hoitavilla kirjastoilla. Lisäksi pysyviä jäseniä ovat Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kajaanin, Kokkolan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin, Seinäjoen, Espoon ja Vantaan kirjastot. Pysyvien jäsenten lisäksi alueelliset kehittämiskirjastot järjestävät alueen edustajien valinnan maakunnittain. Valinnassa tulee kuulla alueen kirjastoja.
Kokoonpanossa tulee lisäksi huomioida kielellinen tasa-arvo.
Neuvoston kokoonpanon ja sääntöjen muuttamisesta päätetään neuvoston kokouksessa.
Neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita.
Neuvosto valitsee keskuudestaan kahden vuoden toimikaudeksi puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä työvaliokunnan jäsenet ja varajäsenet. Työvaliokuntaa valittaessa otetaan huomioon eri kokoisten, maan eri osissa sijaitsevien ja kaksikielisten kuntien kirjastojen edustus.
Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä vähintään puolet edustajista.
Neuvoston päätökseksi tai kannanotoksi tulee se kanta, johon vähintään puolet kokouksessa läsnä olevista edustajista yhtyy.
4. Työvaliokunta
Työvaliokunnan tehtävänä on
- valmistella neuvoston kokoukset
- toimia neuvoston toimeenpanevana elimenä.
Tehtäviensä hoitamiseksi työvaliokunta :
- edustaa neuvostoa eri sidosryhmien kanssa käytävissä neuvotteluissa ja keskusteluissa
- antaa lausuntoja
- nimeää tarvittaessa neuvoston edustajat toimielimiin ja työryhmiin
- tiedottaa neuvoston toiminnasta.
Työvaliokuntaan kuuluu neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta vaihtuvaa jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Työvaliokunnan toimikausi on kaksi vuotta. Jäsen voi kuulua työvaliokuntaan kaksi peräkkäistä toimikautta. Kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita. Valtakunnallisen kehittämisyksikön edustaja osallistuu työvaliokunnan kokouksiin.
Työvaliokunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien läsnä on vähintään neljä työvaliokunnan jäsentä.
5. Sihteeri
Yleisten kirjastojen neuvoston valmistelijana toimii neuvoston varapuheenjohtaja.
Valmistelijan tehtävänä on
- koordinoida asioiden valmistelua työvaliokunnan ja neuvoston kokouksiin
- valmistella ja panna toimeen työvaliokunnassa ja neuvostossa käsiteltäviä asioita
- tiedottaa työvaliokunnan ja neuvoston toiminnasta.
Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen sihteeri tulee kokouksen järjestävästä kirjastosta. Sihteerin tehtävänä ovat käytännön järjestelytehtävät.
6. Kustannukset
Neuvoston ja työvaliokunnan kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin osallistujakirjasto.
7. Sääntöjen voimaantulo
Nämä säännöt tulivat voimaan 19.4.2018.