Kokouspaikka: Turku
Kokousajankohta: 13.−14.11.2024
Tervetuliaisissanat: Turun kaupungin apulaispormestari Mirka Muukkonen
1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Puheenjohtaja Päivi Savinainen avasi kokouksen klo 10.09.
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki)
Heli Huotakoski (Hämeenlinna)
Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu)
Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä)
Joni Rahja (Kajaani)
Susann Forsberg (Kokkola)
Päivi Savinainen (Kuopio, pj.)
Salla Palmi-Felin (Lahti)
Marja Huuhtanen (Lappeenranta)
Pia Kontio (Mikkeli)
Jouni Pääkkölä (Oulu)
Elina Nikola (Pori)
Malin Hollmén (Porvoo)
Nina Sipola (Rovaniemi, vpj.)
Kirsti Länsikallio (Seinäjoki)
Niina Salmenkangas (Tampere)
Rebekka Pilppula (Turku)
Sanna Bondas (Vaasa)
Ritva Nyberg (Espoo)
Heli Ronkainen (Vantaa)
Poissa, pysyvät edustajat:
Selja Kunttu (Kouvola)
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat:
Etelä-Pohjanmaa: Ulla Raineranta (Alavus)
Kanta-Häme: Kaisu Eldén (Jokioinen)
Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi)
Keski-Suomi: Johanna Hämäläinen (Keuruu)
Kymenlakso: Evan Seppä (Pyhtää)
Pirkanmaa: Liisa Nikkilä (Ylöjärvi)
Pohjanmaa: Maria Kronqvist-Berg (Mustasaari)
Pohjois-Pohjanmaa: Heikki Lahnaoja (Pyhäjoki)
Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi)
Päijät-Häme: Eija-Liisa Kasesniemi (Padasjoki)
Uusimaa: Milla Kuronen (Hanko)
Poissa, maakunta-alueiden edustajat:
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Kainuu
Lappi
Pohjois-Karjala
Satakunta
Varsinais-Suomi
Läsnä, puhujat (esiintymisjärjestyksessä), VAKEn edustajat, sihteeri ja avustajat:
Mirka Muukkonen, Turun kaupunki
Leena Toivonen, OKM
Niina Vettensola, Sanasto
Annastiina Louhisalmi, Kansalliskirjasto
Hanna Arpiainen, Kansalliskirjasto (etänä)
Topi Lindqvist, Turun AKE
Aija Laine, VAKE
Miia Utriainen, Turun AKE
Veera Knuuti, Turun AKE
Sirpa Janhonen, Varastokirjasto (etänä)
Rauha Maarno, Celia
Johanna Selkee, Kuntaliitto
Pauliina Isomäki, Turun AMK
Kati Haanpää, Turun AMK
Päivi Litmanen-Peitsala
Matti Sarmela
Laura Tyysteri (siht.), Turun AKE
Anne Heino, Turun AKE
2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Esityslistaan tehtiin yksi muutos käsiteltävien asioiden järjestykseen. Esityslista hyväksyttiin.
3. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunta on nimennyt OKM:n pyynnöstä ehdokkaan ja varaehdokkaan Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurin ohjausryhmään. Yleisten kirjastojen neuvoston ehdokas jäseneksi on Matti Sarmela ja varajäseneksi Niina Salmenkangas.
Kansalliskirjasto on pyytänyt nimeämään yleisten kirjastojen edustajat FinElibin, Finto-palvelun, Finna-konsortion sekä Melindan ja kuvailun ohjausryhmiin kaudelle 2025–2028. FinElibin ohjausryhmään edustajaksi nimettiin Hanna Martikainen (Jyväskylä) ja varalle Salla Palmi-Felin (Lahti). Finto-palvelun ohjausryhmään edustajaksi nimettiin Marjut Puominen (Helsinki) ja varalle Leena Vainikainen (Pori). Finna-konsortion ohjausryhmään edustajaksi nimettiin Matti Sarmela (Helsinki) ja varalle Jouni Pääkkölä (Oulu). Melindan ja kuvailun ohjausryhmään edustajaksi nimettiin Kaisa Hypén (Turku) ja varalle Matti Sarmela (Helsinki).
Juha Manninen on lähettänyt Suomen kirjastoseuran terveisinä toiveen, että mahdollisimman monessa kirjastossa järjestettäisiin keskustelutapahtuma Kirjaston päivänä 19.3.2025. Kirjastoseura tarjoaa tapahtumien järjestämisen avuksi materiaalipaketin. Kuntavaalit ovat pian Kirjaston päivän jälkeen, joten kuntavaaliehdokkaat kannattaa kutsua mukaan. Näin lähetetään vahva viesti kirjastojen merkityksestä kunnissa. Lisäyksenä Kirjastoseuran terveisiin todettiin, että Turussa järjestetään Kirjaston päivänä keskustelutapahtuma, joka lähetetään suorana Kirjastokaistalla.
4. OKM:n ajankohtaiskatsaus, kulttuuriasianneuvos Leena Toivonen, OKM
Kulttuuriasianneuvos Leena Toivonen esitteli ajankohtaisia yleisten kirjastojen ja kulttuurialan kehityksen asioita. Valtion vuoden 2025 talousarvioesityksessä on varattu yleisten kirjastojen toimintaan 9,2 miljoonan määräraha. Tästä rahoituksesta maksetaan mm. avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin, kulttuurilehtien tilaustukiin, vankilakirjastotoimintaan sekä viittomakielisen kirjaston toimintaan. Näistä kulttuurilehtien tilaustuki on suunnattu alle 200 000 asukkaan kunnille.
Vuoden 2024 määrärahoista on uutena rahoituskohteena myönnetty Lukukeskukselle 100 000 euron rahoitus kirjailijavierailujen järjestämiseen yleisissä kirjastoissa. Lukulahja lapselle -hankkeelle on varattu jatkossa pysyvä rahoitus (350 000 €/v.).
Espoon kaupunginkirjasto lopettaa Venäjänkielisen kirjaston ylläpidon vuoden 2024 lopussa. Osa aineistosta siirretään Varastokirjastoon, josta se on saatavilla kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kanssa on sovittu Monikielisen kirjaston palvelukonseptin tarkastelusta vuonna 2026.
Yleisten kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän selvityksen toteuttajaksi on valittu MDI Public Oy. Selvityksen on tarkoitus valmistua tammikuussa 2025. Tavoitteena on arvioida AKE-toiminnan tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta. Selvitystyöhön kuuluu aineistoanalyysi, haastatteluja ja sekä kaikkiin kirjastoihin lähetettävä sähköinen kysely.
Kulttuuripoliittista selontekoa koskeva lausuntokierros on päättynyt lokakuussa. Selonteon visio vuoteen 2040 korostaa kulttuurin roolia muutosvoimana ja sen merkitystä kaikille. Selontekoon saatiin lausuntokierroksella 273 lausuntoa. Lausuntokierroksen jälkeen visiota tultaneen vielä muokkaamaan niin, että taide nostetaan siinä selkeämmin esille. Lausuntoyhteenvedon mukaan kirjastojen rooli perus- ja monilukutaitojen ylläpitämisessä, yhteisöllisten tilojen tarjoamisessa, pienten kuntien tärkeimpänä kulttuuripalvelujen tarjoajana ja yhteistyön mahdollistajana korostuu lausunnoissa. Eduskunnan käsittelyn jälkeen selonteon pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2040.
Sivistyshallinto 2030 -uudistuksen mukaiset uudet virastot aloittavat toimintansa vuoden 2026 alussa.
Digitaalisen kulttuuriperinnön uusi viitearkkitehtuuri kattaa OKM:n hallinnonalan kirjastot, arkistot ja museot sekä muut kulttuuriperintöaineistoja hallinnoivat muut organisaatiot. Uuden viitearkkitehtuurin luomisessa painotus on lähitulevaisuuden yhteisen tavoitetilan luomisessa. Uuden viitearkkitehtuurin on tarkoitus valmistua kesällä 2025. Aiheesta saadaan Matti Sarmelan esitys YKN:n kevätkokoukseen 2025.
Leena Toivosen esitystä seuranneessa keskustelussa nostettiin esiin AKE-arvioinnin aikataulun haasteellisuus sekä tuen tarve uusien kirjastoautojen hankintaan. Uusien kirjastoautojen hankkiminen on haastavaa erityisesti pienille kunnille.
Leena Toivosen esitys (pdf).
5. Sanaston ajankohtaisia: Sanasto ja kirjaston tilaisuudet, toiminnanjohtaja Niina Vettensola, Sanasto
Sanasto on kirjallisuuden tekijöiden vuonna 2005 perustama kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa yli 18 000 kirjailijaa ja kääntäjää. Sanasto tilittää kirjallisuuden tekijöille vuosittain yli 12 miljoonaa euroa lainauskorvauksia kirjastojen lainoista. E-kirjoista maksettiin lainauskorvauksia ensimmäisen kerran vuonna 2023. Lainauskorvauksien lisäksi Sanasto hallinnoi tekijöiden puolesta myös muita korvauksia kuten radio- ja tv-korvauksia, näyttelykorvauksia, Celian korvauksia, esitys- ja julkaisukorvauksia ja digitointikorvauksia.
Tekijöiden tunnustus -palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa Kirjastopäivillä 2024 ja se myönnettiin Kuopion kaupunginkirjastolle. Palkinnolla Sanasto antaa tunnustusta taholle, joka on ahkerasti ja esimerkillisesti hakenut lupia kirjallisuuden käyttöön ja näin osaltaan edistänyt kirjallisuuden tekijöiden toimeentuloa.
Lain mukaan kirjallisen teoksen luoneella henkilöllä on tekijänoikeus luomaansa teokseen ja hänellä on siten yksinoikeus päättää teoksensa käytöstä. Tämän vuoksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä tai häntä edustavalta tekijänoikeusjärjestöltä. Kirjastojen tulee hankkia luvat kirjallisuuden julkiseen esittämiseen, sillä kaikessa julkisin varoin rahoitetussa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Myös kirjastojen toimintaa ohjaavat arvot edellyttävät vastuullisuutta.
Sanastolta voi hankkia luvat kirjallisuuden julkiseen esittämiseen sekä käyttöön verkossa, näyttelyissä ja tapahtumamateriaaleissa. Lupia voi hankkia useita kerralla eikä käytettäviä teoksia tarvitse tietää etukäteen. Verkkokaupassa on myös laskuri, jolla voi laskea hankittavien lupien hinnan etukäteen. Verkkokäytön lupien hankkimisen voi käyttää Kuntaliiton, Sanaston ja Kopioston neuvottelemaa vuosiluvan suositussopimusta, joka otettiin käyttöön vuoden 2023 alusta ja joka saa nyt jatkoa toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena. Sanasto myöntää lupia edustamiensa tekijöiden teosten käyttöön. Sanaston verkkosivuille on koottu lista Sanaston edustamista kirjallisuuden tekijöistä: Sanaston edustamat tekijät. Ulkomaisten tekijöiden osalta lupa on yleensä haettava muualta.
Esitystä seuranneessa keskustelussa todettiin, että kirjastojen on tärkeää olla valveutuneita tekijänoikeuksista ja osata kertoa niistä myös eteenpäin. Kirjaston vastuu koskee kuitenkin vain kirjaston omaa toimintaa, eikä kirjasto ole vastuussa esimerkiksi ulkopuolisten kirjastossa järjestämistä tilaisuuksista ja niiden tekijänoikeusluvista.
Niina Vettensolan esitys (pdf).
6. E-kirjaston ajankohtaiset, palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi, Kansalliskirjasto
Kuntien yhteisen E-kirjaston uuden ohjausryhmän toimikausi on 1.11.2024–31.5.2026. Ohjausryhmän kokoonpano E-kirjaston asiakaswikissä. E-kirjaston yhteydessä toimii myös E-kirjaston yhteistyöryhmä, joka huolehtii sidosryhmien informoimisesta ja osallistamisesta.
E-kirjaston kotimaisen aineiston tarjonta on tällä hetkellä parempi kuin ennen kuntien yhteisen E-kirjaston perustamista. Lähes kaikki suuret kustantamot myyvät aineistoja E-kirjastolle, mutta kaikki eivät myy äänikirjoja tai uusimpia teoksia. Muun kuin suomenkielisen aineiston osalta erityisesti ruotsin ja englanninkielistä valikoimaa laajennetaan jatkuvasti. Lisäksi aineistoa on tällä hetkellä myös espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi ja ukrainaksi. Tulevaisuudessa kielivalikoimaa on tarkoitus laajentaa italiaan, saksaan, viroon, saameen (aluksi pohjoissaame). Lehtivalikoimassa on tällä hetkellä 86 lehteä, mutta valikoimaan tulee muutoksia ensi vuoden alusta.
Marraskuun alkupuolella kuntien E-kirjastosta on tehty yhteensä noin 350 000 e-kirja- ja e-äänikirjalainaa. Lehtien lukukertoja on n. 1,7 miljoonaa. Rekisteröityneitä käyttäjiä on noin 130 000. Uusien rekisteröitymisten tahti on alkanut alun jälkeen hidastua, mutta asiakasmäärä kasvaa edelleen. Nyt olisi kuitenkin hyvä aika tehostaa E-kirjaston markkinointia kirjastoissa. E-kirjaston käyttäjämäärät vaihtelevat alueittain ja kimpoittain. Myös valtakunnallista digimarkkinointia on tulossa vuonna 2025.
E-kirjaston aineistonimekkeiden määrä kasvaa tasaisesti, kuten myös lainamäärät. E-äänikirjat ovat e-kirjoja suositumpia. Kokoelmassa nyt noin 3200 nimekettä ja 35 000 lukuoikeutta. E-kirjojen käyttöaste on nyt n. 75 % ja e-äänikirjojen n. 84 %. Lainatuinta on suomenkielinen aikuisten aineisto.
E-kirjaston vuoden 2025 suunnitelmissa on web-käyttöliittymän julkaisu, Finna-integraation ensimmäiset vaiheet, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin kuntien liittyminen E-kirjastoon sekä käyttäjäkysely keväällä. Kuntien yhteisen E-kirjaston rahoitus tulee kokonaisuudessaan kunnista. Vuoden 2025 kokonaisbudjetti n. 3,8 miljoonaa euroa, josta aineistojen osuus n. 2,5 miljoonaa.
Annastiina Louhisalmen esitys (pdf).
7. Paikallislehtien mikrofilmauksen lopettaminen - tilannekatsaus ja mahdollisia ratkaisuja, sanomalehtipalveluiden palvelupäällikkö Hanna Arpiainen, Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto on aiemmin kuvannut mikrofilmille kattavasti kaikki suomalaiset sanomalehdet ja välittänyt mikrofilmikopioita kirjastoihin Suomessa ja ulkomailla. Nyt sanomalehtien mikrofilmaus Kansalliskirjastossa on päättynyt. Lopettamispäätös on tehty, koska mikrofilmauslaitteiden huolto sekä uusien laitteiden ja tarvikkeiden saatavuus on käynyt epävarmaksi. Uudet lehdet digitoidaan Kansalliskirjaston kokoelmiin, mutta niitä ei saada enää käyttöön yleisten kirjastojen asiakkaille tuotantokustannuksilla. Tämä herättää huolta aineistojen saatavuudesta.
Kansalliskirjasto ehdottaa ratkaisuksi uutta palvelukonseptia, jossa digitoidut sanomalehdet tuotaisiin saataville yleisten kirjastojen kautta. Ehdotukseen kuuluu yleisten kirjastojen paikalliskäytön pilotointi 1–4 kirjastossa. Pilottikirjastoilta tarvittaisiin rahoitus Kopioston lisenssiin ja palvelun avaamiseen sekä tilat ja päätelaitteet aineiston käyttämiseen. Pilottikausi kestäisi 2–3 vuotta. Sen jälkeen pystyttäisiin arvioimaan saadun palautteen pohjalta, voiko mallia tarjota kaikille kirjastoille. Ennen pilottiprojektin aloittamista olisi vielä selvitettävä projektin tarkat kustannukset, tietoturvaan liittyvät riskit sekä Kopioston kiinnostus. Pilottiprojekti olisi mahdollinen aikaisintaan 2026.
Hanna Arpiainen tiedusteli Yleisten kirjastojen neuvostolta, toivooko neuvosto yleisille kirjastoille kyselyä, jossa tiedustellaan kirjastojen kiinnostusta osallistua pilotointiin sekä mahdollista kiinnostusta ottaa palvelu käyttöön pilotin jälkeen, jos kirjastokohtaiset vuosikustannukset ovat arviolta 5000–20 000 euroa. Neuvoston jäsenet totesivat, että aineistojen tarjoaminen mikrofilmeillä on ollut edullista, koska aineistot on saatu kirjastoihin tuotantokustannuksilla. Aineistot ovat olleet melko käytettyjä, joten niiden saatavuuden heikkeneminen aiheuttaa huolta. Neuvosto peräänkuulutti keskustelua Kansalliskirjaston ja OKM:n välillä, sillä nyt esillä ollut ehdotus toisi kunnille kustannuksia, joita niillä ei ole aiemmin ollut. Kunnilta ei todennäköisesti löydy näin suurta rahoitusta digitoitujen sanomalehtiaineistojen hankintaan. Olisi tärkeää käydä keskustelua myös siitä, mikä on yleisten kirjastojen ja mikä Kansalliskirjaston rooli digitoitujen aineistojen tarjoamisessa ylipäänsä. Kirjastolaki velvoittaa kirjastoja tarjoamaan pääsyn aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin. Yleisillä kirjastoilla ei kuitenkaan ole velvoitetta digitoida kokoelmiaan. Huolta aiheutti myös kotiseutukokoelmien tulevaisuus sekä alueellinen epätasa-arvo, koska vain harvoissa kunnissa voidaan ohjata asiakkaita vapaakappalekirjastoihin käyttämään digitoituja sanomalehtiaineistoja. Hanna Arpiainen totesi, että näistä asioista ollaan tietoisia myös Kansalliskirjastossa ja että hän vie eteenpäin viestiä YKN:ssä käydystä keskustelusta. Aiheeseen liittyvät kysymykset voi osoittaa Kansalliskirjastossa Hanna Arpiaiselle tai Johanna Liljalle.
Hanna Arpiaisen esitys (pdf).
8. Yleisten kirjastojen suunta -asiakirjan työstäminen työpajassa
Yleisten kirjastojen uuden suunta-asiakirjan työstämistä jatketiin työpajassa, johon kuului ryhmätyöskentelyä ja sen lomaan sijoitetut kolme inspiraatiopuheenvuoroa. Työpajan fasilitoivat Turun alueellisen kehittämistehtävän informaatikot Topi Lindqvist, Miia Utriainen ja Veera Knuuti.
Ensimmäisessä inspiraatiopuheenvuorossa VAKEn erityissuunnittelija Aija Laine ja muut ryhmien puheenjohtajat kertasivat YKN:n kevätkokouksessa Rovaniemellä 24.–25.4.2024 pidetyn työpajan yhteenvedot. Toisessa inspiraatiopuheenvuorossa Helsingin kirjastopalvelujohtaja Katri Vänttinen esitteli Helsingin kaupunginkirjaston ”Kirjaston suunta 2033” -asiakirjan syntytarinaa ja sisältöä. Kolmannessa puheenvuorossa Turun alueellisen kehittämistehtävän informaatikot Miia Utriainen ja Veera Knuuti esittelivät kirjastojen tulevaisuusnäkymiä, joita on koottu esimerkiksi Porvoon ja Lahden AKEjen järjestämissä tulevaisuuskoulutuksissa ja -työpajoissa.
Työpajatyöskentelyä varten jakauduttiin ryhmiin työskentelemään neljän eri teeman parissa. Ryhmissä pohdittiin, miten kirjastoissa nyt ja tulevaisuudessa 1) varaudutaan kirjastoammatilliseen muutokseen, 2) turvataan lukutaitoa ja sivistystä, 3) ehkäistään eriarvoistumista ja 4) tunnistetaan globaalit kriisit ja reagoidaan niihin. Jokainen ryhmä sai ehdottaa toimenpiteitä, joista äänestettiin lopuksi tärkeimmät ja toteuttamiskelpoisimmat. Äänestyksestä tehty koonti annetaan YKN:n työvaliokunnalle, joka jatkaa suunta-asiakirjan työstämistä.
Aija Laineen ja Rovaniemen Suunta-työpajojen vetäjien esitys (pdf).
Katri Vänttisen esitys (pdf).
Miia Utriaisen ja Veera Knuutin esitys (pdf).
Koonti Turun työpajojen tuloksista (pdf).
9. Varastokirjaston ajankohtaiset, toimistopäällikkö Sirpa Janhonen, Varastokirjasto
Varastokirjastossa on meneillään toiminnan 34. vuosi. Varastokirjaston toiminta-ajatus on vähentää kirjastojen tilantarvetta ottamalla vastaan aineistoa niin tieteellisistä kuin yleisistä kirjastoista ja yritysten tietopalveluista sekä asettaa aineisto tiedontarvitsijoiden käyttöön. Varastokirjaston palvelulupauksen mukaisesti tilaukset toimitetaan saman päivän aikana joko skannattuina tiedostoina tai postitse. Kirjastojen lähettämä tarkastettu aineisto käsitellään ja luetteloidaan tietokantaan 6 kk sisällä saapumisesta. Varastokirjastossa on aineistoa n. 105 hyllykilometriä (hkm) yli 250 kielellä. Kokoelmassa on tieteellistä kirjallisuutta, kaunokirjallisuutta ja lastenkirjoja, tiede- ja yleisaikakauslehtiä, LP- ja CD-levyjä sekä nuotteja. Reunaehdot kokoelmaan ottamisesta tulevat laista ja asetuksesta. Aineiston vastaanottoa ohjaavat kaikkien kirjastosektoreiden kanssa sovitut Kokoelmapoliittiset linjaukset sekä niistä koostetut tarkennetut ohjeet. Vuodesta 2017 kokoelman on vastaanotettu rajoitetusti myös musiikkiaineistoa. Sitä ennen musiikin vastaanotossa oli pitkä tauko, koska paperista aineistoa oli käsiteltävänä niin paljon.
Varastokirjaston käyttöön tuleva uudisrakennus valmistuu joulukuussa 2024 Kuopion Hiltulanlahteen 12 km keskustasta. Kiinteistössä on 130 hyllykilometriä kokoelmatilaa. Muuton valmistelu aloitettiin Varastokirjastossa talvella 2024. Aineiston vastaanotto on toistaiseksi tauolla. Lainaus toimii normaalisti 23.12.2024 asti ja lainaan jääville teoksille annetaan pitkä laina-aika. Varsinainen muutto käynnistyy vuoden 2025 alussa ja aikaa siihen on varattu 8 kk. Muuton aikana aineiston vastaanotto, kuvailu ja lainaus eivät ole toiminnassa. Muuton etenemisestä ja vaikutuksista palveluihin löytyy tietoa Varastokirjaston verkkosivuilta.
Osana Sivistyshallinto 2030 -uudistusta OKM:n alaisista 11 virastosta muodostetaan 5 kokonaisuutta. Uudistuksessa Kansallisarkisto, Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto muodostavat yhden kokonaisuuden. Uudet virastot aloittavat 1.1.2026. Varastokirjaston toimipiste säilyy Kuopiossa.
Sirpa Janhosen esitys (pdf).
10. Celian ajankohtaisia, asiakkuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Rauha Maarno, Celia
Osana Sivistyshallinto 2030 -uudistusta OKM:n alaisista 11 virastosta muodostetaan 5 kokonaisuutta. Uudistuksessa Kansallisarkisto, Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto muodostavat yhden kokonaisuuden. Uudet virastot aloittavat 1.1.2026. Celian tavoite on, että Celian brändi pysyy vahvana ja palvelut tunnistettavina ja että yhteistyö esimerkiksi kirjastojen kanssa toimii myös uudistuksen jälkeen hyvin. Uudistusta koskevaa lakiesitystä valmistellaan parhaillaan. Celia toivoo myös YKN:ltä lausuntoa lakiesitystä koskevalla lausuntokierroksella.
Celian CD-lainaus päättyy 30.9.2025. Muutos on haastava ja sitä on suunniteltu pitkään. CD-lainauksen lopettamiseen päädyttiin, koska Daisy-levyjen tekniikka on vanhentutta ja niitä voi kuunnella vain CD-ROM-levyjä lukevilla laitteilla. CD-levyjä käyttävät pääasiassa iäkkäät asiakkaat, joista monet tarvitsevat tukea uusien palvelumuotojen käyttöönotossa. Celian puhelinpalvelu tarjoaa asiakkaille tukea ja etsii yhdessä ratkaisuja. Muutoksesta pyritään tiedottamaan laajasti, mutta kohderyhmä on haastava tavoittaa. Suoraan kohderyhmälle osoitetun viestinnän lisäksi viestintää kohdistetaan myös heidän kanssaan toimiville ammattilaisille kuten kirjastojen henkilökunnalle. Muutosta valmistelee projektiryhmä. Aiheeseen liittyvät kysymykset voi osoittaa projektipäällikkö Anki Möllärille. Kirjastojen nykyiset Celia-CD-levyjä kokoelmat voidaan pitää kirjastojen kokoelmissa niin pitkään, kuin kirjastot näkevät sen tarpeelliseksi. Tekijäoikeuslain nojalla näitä levyjä voi edelleen lainata vain lukemisesteisille asiakkaille. Kirjastot voivat kartuttaa kokoelmaa Celiasta elokuulle 2025 asti. Jatkossa Celian palveluita voi käyttää Celian Pratsam Reader -sovelluksen kautta. Näkövammaisten liiton kautta voi saada lainaan myös Daisy-soittimen, jolla Celian kirjakerhojen äänikirjoja voi kuunnella ilman CD-levyjä. Myös muiden kuin kirjakerhojen äänikirjojen kuunteluun Daisy-soittimella pyritään löytämään ratkaisu. Muutos vaikuttaa myös Celian maksamiin tekijänoikeuskorvauksiin, sillä nykyinen lainsäädäntö ei kata maksua striimauksesta, jos teoskappale ei jää pysyvästi käyttäjän haltuun.
Kirjastot ovat esittäneet hyviä huomioita Celian ja kirjastojen yhteistyötä koskevien sopimusten liitteistä ja liitteet ovat edelleen tarkastettavina. Sopimuksen pyritään samaan allekirjoitettaviksi ennen joulua. Allekirjoitustapaa muutetaan siten, että yksi sopimus kattaa koko kunnan kirjastotoimen.
Celian asiakkaista noin 30 % on saanut tiedon Celian palveluista kirjaston kautta, ja Celia haluaakin kiittää kirjastoja hyvästä yhteistyöstä. Jatkossa Celiassa kirjastojen asiakkuusvastaavana toimii Paula Isoaho. Elina Kilpiö on jäänyt eläkkeelle.
Esitystä seuranneessa keskustelussa todettiin, että yhteistyö Celian kanssa on erittäin tärkeää myös kirjastoille, sillä monet lukemisesteiset eivät tiedä, että kirjastossa on palveluita myös heille. Todettiin myös, että CD-lainauksen loppumisesta kannattaa tiedottaa paikallisesti kirjaston yhteistyökumppaneille kuten hoivakodeille, siellä Celian tiedotus ei todennäköisesti tavoita kaikkia. CD-lainauksen loppuminen koskettaa myös vankiloita, mutta CD-lainaus on ollut niissä kuitenkin melko pientä. Rikosseuraamuslaitos selvittää keinoja mahdollistaa verkkopalvelun käyttö vankiloissa.
Rauha Maarnon esitys (pdf).
11. Kuntaliiton ajankohtaiset, erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto
Kuntaliitto on neuvottelu yhdessä Kopioston ja Sanaston kanssa suositussopimuksen kirjallisuuden ja kuvituksen käytöstä kuntien kirjastojen digitaalisissa kanavissa. 2-vuotisen pilottivaiheen jälkeen sopimus on nyt mahdollista ottaa käyttöön toiseksi voimassa olevana. Asiasta on lähetetty yleiskirje kuntiin 8/2024. Yleiskirjeen voi lukea myös verkosta: Yleiskirje kirjallisuuden ja kuvituksen käyttöä koskevan sopimuksen sopimuskauden jatkamisesta. Uudet sopimusehdot tulivat automaattisesti voimaan 1.9.2024 alkaen. Sopimushinnat ovat kaudella 2025–2027 samat kuin pilottivaiheessa eli 0,05 € + alv/asukas (kirjallisuus, Sanasto) ja 0,03 € + alv/asukas (kuvitus, Kopiosto). Pilottikauden jälkeen sopimusta on laajennettu kattamaan myös yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa (esim. striimaaminen palvelutaloissa).
Valmiuslain mukaan kunnan tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Kuntaliitto, Suomen Kirjastoseura, Yleisten kirjastojen neuvosto sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ovat valmistelleet yhdessä kuntien ja kirjastojen käyttöön kirjastojen valmiussuunnitelmamallin, jota voidaan hyödyntää, kun pyritään ennakoimaan mahdollisia kriisitilanteita ja niiden hallintaa sekä varautumaan kriisitilanteiden jälkihoitoon. Valmiussuunnitelmamalli löytyy verkosta Kuntaliiton sivuilta: Kirjastojen valmiussuunnitelmamalli.
Kuntien kirjasto- ja kulttuuritoiminnan perusrahoitus sisältyy peruspalvelujen valtionosuusrahoitukseen (VM), jota ollaan uudistamassa. Uudistusta koskevan suunnitelman oli tarkoitus valmistua tänä vuonna, mutta uudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Vuonna 2025 peruspalvelujen valtionosuusprosentti 25,02.
Kulttuuripoliittista selontekoa koskeva lausuntokierros on päättynyt lokakuussa. Selonteon aikajänne ulottuu 2040-luvulle ja siinä asetettavat tavoitteet ylittävät hallituskausien rajat. Lausuntokierroksella yhdistykset ja kuntakenttä olivat hyvin edustettuina. Lausuntokierroksen jälkeen luonnos siirtyy valiokuntakäsittelyyn, ja hallitus antaa selonteon eduskunnalle vuoden loppuun mennessä. Eduskunnan käsittelyn jälkeen selonteon pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelma.
Kuntaliitto toteuttaa Kuntavaalien alla Onneksi on kunnat! -viestintäkampanjan. Yhtenä kampanjan keskeisenä teemana on kunnan kulttuuripalvelujen esiin nostaminen.
Johanna Selkeen esitys (pdf).
12. Kirjastonjohtajien täydennyskoulutustarpeet, lehtori Pauliina Isomäki ja lehtori Kati Haanpää, Turun AMK
Pauliina Isomäki ja Kati Haanpää kertoivat Turun AMK:n suunnitelmista kirjastonjohtajille suunnatusta 30 op:n osaajakoulutuksesta. Turun AMK suunnittelee kirjastoalaan perehdyttävää koulutuspakettia, joka olisi suunnattu erityisesti kirjastoja johtaville monialajohtajille, joilla ei ole kirjastoalan pohjakoulutusta. Koulutus voisi alkaa vuoden 2026 aikana.
Keskustelussa todettiin, että koulutuksen sisältöjen suunnittelussa on pohdittava tarkoin, keille koulutus on suunnattu. Koulutuksen lopullinen sisältö ohjaa sitä, ketkä koulutukseen hakeutuvat. Parhaana toteutustapana koulutukselle pidetiin verkkototeutusta. Omina koulutustarpeinaan osallistujat nostivat esiin erityisesti talous-, HR-, tulevaisuus- ja lakiosaamiseen liittyvät asiat.
Pauliina Isomäen ja Kati Haanpään esitys (pdf).
Kyselyn yhteenveto (pdf).
13. Valtakunnallisen kokoelmakyselyn tulokset ja keskustelu, erityissuunnittelija Aija Laine, VAKE
Aija Laine esitteli valtakunnallisen kokoelmakyselyn tuloksia, jotka on julkaistu tässä raportissa: Valtakunnallisen kokoelmakyselyn tulokset. Kyselyyn saatiin yhteensä 121 vastausta. Tämä kattaa Suomen yleiset kirjastot hyvin, sillä osa kirjastoista vastasi seutukirjastoina. Kyselyn tulokset ovat synteesi erikokoisten kirjastojen vastauksista, mutta niissä korostuvat pienet kunnat, joita on vastaajista enemmistö. Suurin osa vastaajista näkee, että oma kirjasto pystyy vastaamaan kokoelmien osalta lain tehtäviin. Suurimmassa osassa kirjastoista myös arvioidaan kokoelmia jollain tavalla, mutta erityisesti pienissä kirjastoissa kaivataan lisää pieniin kirjastoihin sopivia työkaluja kokoelmien arviointiin.
Kirjastoaineistojen hankinnan osuus kirjaston kaikista toimintamenoista vaihtelee valtakunnallisesti paljon. Useimmissa kirjastoissa koetaan, että aineistoihin varatulla määrärahalla pärjätään, mutta aineistoa olisi tarve hankkia enemmänkin, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Jos hankinnoista joudutaan tinkimään, ensimmäisenä vähennetään lehti-, musiikki- ja AV-aineistojen hankinnasta. Huolta herättää se, että aineistomäärärahat ovat yleensä kirjastoissa ainoa rahoituksen osuus, josta voidaan leikata, jos kiinteät kulut nousevat. Kirjastoissa koetaan myös, että monipuolisen aineiston tarve on kasvanut ja esimerkiksi vieraskielistä ja selkokielistä aineistoa tarvitaan nykyään aiempaa enemmän. Rahoituksen riittävyyden lisäksi eri aineistotyyppien hankintaa rajoittaa myös aineiston saatavuus.
Kokoelmat nähdään jatkossakin kirjastotoiminnan ytimenä. Kirjaston kokoelmien tulevaisuuden suhteen huolta vastaajissa herättävät mm. määrärahojen riittävyys ja hintojen nousu, päättäjien ymmärrys kokoelmien merkityksestä, viestintä ja markkinointi, lukemisen tulevaisuus, varastoinnin tulevaisuus sekä tarvittavan aineiston saatavuus. Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista Aija Laine totesi, että kirjastot ovat erilaisessa asemassa kokoelmatyön suhteen. Osa kirjastoista pystyy palvelemaan asiakkaitaan hyvin, mutta osalla erityisesti pienten kuntien kirjastoista on haasteita turvata aineistojen saatavuus. Haasteita luovat erityisesti muutokset asiakaskäyttäytymisessä ja -tarpeissa sekä aineiston saatavuus. Keinona haasteisiin vastaamiseen tunnistetaan erityisesti tiedon jakaminen kirjastojen välillä ja isommissa kirjastoissa käytössä olevien toimintatapojen ja työmenetelmien skaalaaminen myös pieniin kirjastoihin sopivaksi.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa Ritva Nyberg Espoosta kertoi LIRP-työkalun säästäneen Espoossa paljon työaikaa, koska sen avulla pystytään tekemään poistoja keskitetysti. Espoolaiset esittelevät LIRPiä mielellään myös muille. Esittelypyynnöt voi osoittaa Miika Miettuselle. Keskustelussa nousi esiin myös toive, että alan yhteistä keskustelua kokoelmista jatkettaisiin esimerkiksi kirjastonjohtajille suunnatussa seminaarissa. Syytä olisi pohtia esimerkiksi tilasuunnittelun, rekrytointisuunnitelmien sekä teknologian kehityksen ja kokoelmien digitalisoitumisen suhdetta muutoksiin kokoelmissa, kokoelmatyössä ja asiakkaiden tarpeissa.
Aija Laineen esitys (pdf).
14. Kokouksen päätös ja seuraavan kokouspaikan julkistaminen sekä muita asioita
YKN:n kevätkokous 2025 järjestetään Vaasassa. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
Seuraava KINE järjestetään Porissa 9.-10.10.2025.