Suvi Levonen, toimit vastaavana kirjastonhoitajana Ylistaron kirjastossa, joka on kolmen vakituisen kirjastoammattilaisen kirjasto. Miten ympäristötyö näkyy kirjastonne päivittäisessä toiminnassa?
- Ympäristötyötä kehittää meillä Seinäjoen kaupunginkirjaston ekotiimi, jossa itsekin olen jäsenenä ja jonka ideoista kaikki kirjastotoimipisteet hyötyvät. Hiljattain meillä oli lauta- ja palapelien vaihtoviikot, joilla kannustimme asiakkaita ostamisen sijaan vaihtamaan, ja nyt on menossa ekologinen joululahja -kampanja. Lisäksi meillä on sopivien teemapäivien aikaan ympäristöaiheisia kirjanäyttelyitä ja markkinoimme palveluidemme käyttöä ekotekona. Meillä on myös paljon kokous- ja tapahtumatiloja, joiden käyttäjiä perehdytämme ympäristöystävälliseen tapahtumajärjestämiseen, ja lisäksi pyrimme pienentämään omia päästöjämme esim. turhaa kuljettamista vähentämällä ja laitteiden käyttöä sekä päällä oloa seuraamalla.
Teit opinnäytetyön Eepos-kirjastojen ympäristötyöstä sekä laadit oppaan ympäristötyön kehittämisestä. Mitkä nousivat kirjastojen ympäristötyön keskeisiksi kehittämiskohteiksi?
- Keväällä 2021 kerätyn aineiston perusteella ympäristötyöksi miellettiin silloin pääasiassa oman toiminannan päästöistä huolehtiminen eikä ympäristötyö ollut kovin systemaattista tai tavoitteellista. Kirjastojen vahvuuksia esim. ympäristötietoisuuden lisäämisessä tai kirjastojen kädenjälkeä ei juuri tunnettu eikä ympäristötyö näkynyt ulospäin esim. kirjastojen viestinnässä.
Opinnäytetyössäsi kartoitettiin myös, mitkä olisivat kirjastohenkilökunnan mielestä toimivia yhteistyöväyliä ympäristötyön kehittämiseen. Kerro, mitä tästä asiasta selvisi.
- Tarpeissa ja toiveissa oli eroja kirjaston koon mukaan, mutta ympäristötyön kehittäminen nähtiin tärkeänä ja ekologisesti kestävät toimintatavat kirjastoammattilaisten osaamiseen kuuluvina. Eniten kaivattiin kunnilta aktiivisia toimia, koska moneen asiaan ei itse välttämättä pystytä vaikuttamaan. Myös 22 kunnan Eepos-kirjastokimppa koettiin toimivaksi verkostoksi ympäristötyön kehittämiseen, samoin ympäristötyön kehittäminen omassa kirjastossa koko henkilökunnan voimin, ja kollegoilta toivottiin erityisesti konkreettisia vinkkejä sekä tiedon jakamista. Vähän mutkat suoraksi vetäen voisi sanoa, että kunnilla on toki paljon merkitystä hiilijalanjälkeen liittyvissä asioissa, mutta kirjastojen vahvuuksia ja monipuolisia mahdollisuuksia osaavat hyödyntää vain kirjastoammattilaiset itse. Toiveissa on, että pääsisimme Eepos-kimpassa lähiaikoina tiivistämään yhteistyötä ympäristötyössä ja laajemminkin koko kestävän kehityksen parissa.
Ekolukudiplomi – mikä se on?
- Ekolukudiplomi on yhteistyössä Seinäjoen perusopetuksen kanssa suunniteltu ympäristöaiheisen kirjallisuuden lukudiplomi. Sen voivat halutessaan suorittaa seinäjokiset 5.-6.-luokkien oppilaat sekä yläkoululaiset. Diplomin suorittamiseksi luetaan kirjastossa kootulta listalta sekä kauno- että tietokirjallisuutta sekä tehdään pieniä tehtäviä luetusta. Idea ekolukudiplomiin tuli tällä hetkellä kestävän kehityksen tutoropettajana työskentelevältä Seinäjoen lyseon biologian ja maantieteen lehtori Taina Ranta-Maunukselta, ja ekolukudiplomi on myös otettu osaksi Seinäjoen perusopetuksen juuri uudistettua kestävän kehityksen KÄRPPÄ-ohjelmaa. Koulut saavat itse päättää, miten tai missä oppiaineissa diplomin suorittamista markkinoidaan, joten diplomi on hieno mahdollisuus kannustaa lukutaidon harjoitteluun myös muiden oppiaineiden kuin äidinkielen tunneilla. Viime lukuvuonna diplomia testasi muutama lyseon oppilas, ja syksystä 2023 alkaen se on tarjolla kaikille Seinäjoen ala- ja yläkouluille.
Millaista yhteistyötä näkisit mahdolliseksi tai toivosi alan oppilaitosten ja työelämän välillä?
- Ympäristötyö kehittyy vauhdilla mutta alan oppilaitoksissa tunnutaan pysyvän hyvin vauhdissa mukana. Olisikin hyvä, että opiskelijoiden ideat, projektit ja opinnäytetyöt näkyisivät meille jo kirjastoissa työskenteleville, jotta saisimme tuoreita ajatuksia työhömme. SeAMKin palvelumuotoilukurssi on hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä: kirjastolaisia haastateltiin esinelainauksesta, opiskelijat tuottivat palvelumuotoilun keinoin ideoita esinelainauksen kehittämiseksi, ja kirjastoammattilaiset pääsivät seuraamaan ryhmien tuotosten esittelyä.
- Kirjastoissa harjoitteluaan tekeviä opiskelijoita voisi myös rohkaista haastamaan kirjastojen käytäntöjä lisäämällä harjoitteluraportointityökaluun ympäristötyöhön liittyviä kysymyksiä. Tai voisiko mysteerishoppaajatyyppinen tarkkasilmä joskus vakoilla toimintaa sekä kirjastotilassa että verkossa ja muistuttaa meitä helposti unohtuvasta ympäristötyön näkyvyydestä? Pienessä kirjastossa työskentelevänä olisin myös tosi iloinen tapahtumayhteistyöstä.
Kirjavinkkisi?
- Dara McAnultyn Nuoren luonnontutkijan päiväkirja (2021, suom. Leena Ojalatva) on kuvaus 15-vuotiaan nuoren arjesta ja Pohjois-Irlannin luonnosta. Nykyisin biologiaa Cambridgen yliopistossa opiskeleva Dara tarkastelee vuoden ajan luontoa ja maailmaa – ja kasvaa samalla rohkeaksi vaikuttajaksi sekä monimuotoisuuden puolustajaksi. Autistisen Daran tarkkanäköisyys ja viisaus sekä luonnonilmiöiden että ihmisten maailman kummallisuuksien havainnoinnissa on sekä aikuisille että nuorille upeaa luettavaa, ja teos on huomioitu useilla palkinnoilla.
Opinnäytetyö ja eko-opas
Tutkimukset, selvitykset ja julkaisut | Kirjastot.fi