Kokoustiedot
Kokousaika: 4.10. klo 10.00 – 16.15
Kokouspaikka: Fredriksberg, A-talo 3. krs., kokoushuone Pössis, Konepajankuja 3, Helsinki
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Kokouksen avaus, Katri Vänttinen
Kirjastojen merkitys demokratian edistäjänä on entistä tärkeämpää. Kirjastoissa näkyy yhteiskunnallinen tilanne, ja ne vastaavat niihin haasteisiin ja toiveisiin, joita nousee kirjastojen toimintaympäristöstä. Demokratian edistämistehtävä on erityisen tärkeä niiden kansalaisten parissa, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Kirjastolaki antaa perustan kirjastojen toiminnalle. Verkostomainen toiminta on tärkeää yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Verkostot ovat tärkeä voimavara ja verkostomainen toiminta on kirjastoalan vahvuus.
OKM:n ajankohtaiset asiat, Leena Aaltonen
Kirjastoalan toiminta ja viestintä tulee paremmin huomatuksi, kun toimitaan yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen. Konkreettinen esimerkki tästä on kirjastojen toiminta demokratian puolustajina. Tavoitetta on toteutettu kirjastoalalla eri toimijoiden taholta: AKEt, VAKE, AVIt ja Laki yleisistä kirjastoista.
Hallitusohjelman tavoitteessa on keskeistä julkisen talouden tasapainottaminen. Kuntapolitiikkaa koskevia asioita ovat mm. rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntien tehtävien eriyttäminen kokeilujen kautta, sekä normien purku.
Valtion aluehallinnon uudistus on käynnistynyt. Aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon. Samalla muodostetaan uudet alueelliset Elinvoimakeskukset.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että kulttuurilla on itseisarvo. Hallituskauden aikana laaditaan kulttuuripoliittinen selonteko. Lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan. Lukutaitostrategian toimeenpanoa jatketaan ja Lukuliikettä laajennetaan. Tavoitteena on kaikenikäisten lukutaidon vahvistaminen. Kirjastopalvelujen saatavuudesta huolehditaan myös omatoimilainausta ja kirjastoautopalveluja hyödyntäen. E-kirjojen lainauskorvaus toteutetaan, ja edistetään kansallisen e-kirjaston perustamista.
Valtioneuvoston antoi tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtioneuvoston kanslian johdolla käynnistetään rasismin vastainen kampanja, joka toteutetaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen, urheilu-, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Hallitusohjelman mukaisesti vakinaistetaan ja laajennetaan Et ole yksin -toimintaa. Työelämän yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä tuetaan parantamalla organisaatioiden mahdollisuuksia tukea syrjintää ja rasismia kohtaavien työntekijöiden työhyvinvointia, mm. tukitoimin, sekä hyödyntäen verkko- ja muuta koulutusta.
OKM:n Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi – toimenpideohjelman toimenpiteitä on kirjastojen osalta kirjastohenkilöstön moninaisuusosaamisen lisääminen täydennyskoulutusta rahoittamalla. Tämä on hyvä huomioida avustushakemuksissa ja täydennyskoulutuksessa. Täydennyskoulutusten määrää ja alueellista kattavuutta seurataan. Lisäksi seurataan kirjastojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden edistämistä. Rekrytoinnissa on suotavaa anonyymin rekrytoinnin käyttäminen. Lisäksi seurataan kirjastojen ja niiden tilojen käytön muotoutumista ja merkitystä moninaisille kohtaamisille. Lisätietoja aiheesta kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro, OKM.
Valtionavustushaku on avoinna 26.10.- 30.11.2023. Avustuspäätökset helmi-maaliskuussa 2024. Rahoitustaso pyritään pitämään ennallaan, lisäyksiä avustuksiin ei ole tiedossa.
Sivistyshallinto 2030-uudistushankeen tavoitteena on selkiyttää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvaa virastorakennetta, keventää päällekkäistä hallintoa ja vahvistaa virastojen tuloksellista ohjausta Sivistyshallinto 2030 -loppuraportin suuntaisesti, huomioiden nykyisten yksiköiden erilaiset tehtävät. Kansalliskirjasto säilyy Helsingin yliopiston erillislaitoksena.
AKE-kirjastolta tullut kysymys koski AKE-henkilöstön omassa kotikirjastossa tekemää työtä, jolla pyritään takaamaan AKE-henkilöstön käytännön kosketuspinta arjen kirjastotyöhön. Omalle kirjastolle tehtävä työ on pystyttävä erottamaan AKE-toiminnan alaisesta työstä ohjeistuksen mukaisesti, esimerkiksi työaikakirjanpidolla, tai muilla toimin.
Tapani Sainio ja Tarja Ahlgren ovat opintovapaalla syksyn 2023.
Aluehallintovirastojen ajankohtaiskatsaus, Marko Ojala
AVIn kirjastotiimissä muutoksia. Raija Valtonen on jäämässä eläkkeelle. ESAVIssa jatkavat Marko Ojala ja Kristiina Kontiainen. Marko toimii vuoden 2023 kirjastotiimin puheenjohtajana. ISAVIssa on aloittanut Mervi Hotakka.
Valtionavustushaku on avoinna 26.10 – 30.11.2023. Hakuohje julkaistaan kokonaisuudessaan haeavustuksia. fi –palvelussa. Hakemukset tehdään edelleen normaalisti aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Tieto päätöksistä tulee puolestaan tutkiavustuksia. fi -palveluun. Haun neljä teemakokonaisuutta ovat edelleen: kirjastojen vaikuttavuus, uudet toimintamallit ja kestävä kehitys, lukemisen edistäminen, jatkuva oppiminen, sekä aktiivinen kansalaisuus, osallisuus, demokratia ja sananvapaus.
Miljoonat jakoon -tilaisuus on 1.11. ja ruotsinkielinen infotilaisuus hankehakemuksista 30.10.
Osaamisen kehittämiseen liittyen syksyllä 2023 on tulossa hankekahvit 9.10, johtamisen webinaarisarja 15.11 ja demokratiahankkeiden loppuseminaari Oodissa 24.11.
Vuoden 2024 suunnitelmissa pääteemana on sosiaalisesti kestävä kehitys. Hankekahvit ja johtamisen webinaarisarja jatkuvat. AVIn osaamisen kehittämisen tiimin ja AKE-kirjastojen verkkotapaamiset todettiin kokouksessa tarpeellisiksi ja ne jatkuvat.
Ruotsinkielisissä koulutuksissa syksyn 2023 aikana jatkuu johtamisen workshop-sarja. Lisäksi syksyllä järjestetään Bemötande av unga på bibban 9.10 ja Förvaltningslagens ABC 12.10. Alkuvuodesta 2024 jatkuvat kirjastojohtajaseminaarit aiheella Vad säger forskningen? Muita koulutusten teemoja vuoden 2024 osalta ovat lapsivaikutusten arviointi ja turvalliset tilat. Ruotsinkielisiin koulutuksiin ovat kaikki tervetulleita.
AVI:n opintomatkat Tanskaan toteutettiin tänä syksynä. Hakijoita oli paljon, valinnassa painotettiin mm. maantieteellistä kattavuutta. Palaute matkoista on ollut hyvin positiivista. Ensi vuoden tilanteen ratkaisevat käytössä olevat resurssit.
Omatoimikirjastoselvitys on julkaistu ja teema jatkuu myös NLA -verkkokonferenssissa 2.11.
Uusi tilastotietokanta julkaistaan heti kun se on testeissä todettu valmiiksi. Vuoden 2023 tilastot tallennetaan vielä vanhaan järjestelmään.
Peruspalvelujen arvioinnin kohde on Lukutaitostrategia ja lukemiskulttuurin edistäminen kirjastojen toiminnassa. Kirjastoille lähetään kysely aiheesta joulukuussa 2023. Tavoitteena on julkaista raportti ennen kesää 2024.
Valtion aluehallinnon uudistaminen on käynnistynyt. Tavoitteena on, että uusi virasto aloittaa 1.1.2026.
AKE-kirjastojen, ERTEn ja VAKEn vuosi 2023. Mitä ajatuksia, oivalluksia, ideoita ja pohdintoja on syntynyt vuoden aikana?
Erten kuluneessa vuodessa on noussut esille erityisesti verkostojen voima, jota toteutetaan monien eri lanutyö -verkostojen kautta. Toinen oivallus on globaalin näkökulman merkitys, jota konkretisoi Oxfordin matka. Lasten ja nuorten kirjastotyön ideakirja ilmestyi kesällä, ja se keskittyy alle kouluikäisiin ja lapsiperheiden lukemisen tukemiseen. Kirja on kaksikielinen kääntökirja. Tänä vuonna on ollut yleistä innostusta työssä, ja lukemisen suosiokin on hienoisessa nousussa lasten ja nuorten parissa.
Joensuun oivallus kuluneelta vuodelta on jalkautumisen merkitys. Kirjastoissa on käyty hyviä keskusteluja, joista saadaan ideoita AKE-työhön. Samalla tehdään AKE-toimintaa näkyväksi. AKE-päivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja se on tärkeä verkostoitumisen tapa. Kimppakahvien osalta AKE toimii mahdollistajana, aiheet saadaan kentältä. Jatkuvan oppisen suunnitelmaa tehdään yhteistyössä Vaasan, Kuopion ja Rovaniemen kanssa.
Oulun oivallus vuoden aikana on ollut se, että yhteistyö vie aikaa. Kasvokkaisia kohtaamisia tarvitaan, sen jälkeen on helpompi kohdata myös etänä. Yhteistyö muiden alueiden kanssa on ollut tuottoisaa, erityisesti Rovaniemen kanssa tehdään paljon yhteistyötä pohjoisen alueella. On tärkeää huomioida alueen erityispiirteet, eri kohdissa aluetta on erilaisia tarpeita. Oulu AKE on tehnyt nelivuotisen koulutussuunnitelman, jossa on jo huomioitu erityinen vuosi 2026.
Rovaniemellä Kristiina Hoikka on aloittanut AKE-koordinaattorina elokuussa. Rovaniemellä on myös todettu verkostojen voima, niiden kautta tahtotila ja tekemisen vaikuttavuus nousevat. Kirjastokaverit toiminnassa se näkyy erityisesti ja toiminta onkin nyt jo pitkälti itseohjautuvaa. Rovaniemen lähimmät yhteistyökumppanit ovat Oulussa, mutta myös muiden kirjastojen kanssa tehdään yhteistyötä. Pohjoisen alueen esihenkilöpäivät ovat hyvä verkostoitumistilaisuus, sitä kautta alueen kirjastot löytävät yhteistyökumppaneita ja syntyy uusia kohtaamisia. Topaasia-pelialustaa käytetään apuna keskusteluissa Lapin kirjastojen strategiasta.
Turussa on myös todettu verkostojen yhteistyön voimallisuus. Erityisesti pienet kirjastot tarvitsevat apua, jotta voidaan vähentää päällekkäistä työtä. Ensi vuoden erityinen teema onkin verkostojen tukeminen. Rovaniemen kirjastokaverit – mallia aiotaan ottaa käyttöön myös Turun AKE-alueella. Vuoden aikana on todettu, että resurssit alueen kirjastoissa ovat vähentyneet. Tämä näkyy mm. siinä, että koulutuksiin ei ehditä osallistua, tai koulutusten anti ei nivoudu osaksi arkea. Yhdessä tekemistä kuitenkin tarvitaan, esimerkkinä päättäjäviestintä. Ensi vuonna on vähemmän koulutuksia, mutta enemmän kohtaamisia. Arvioinnissa painotetaan sitä, että se tukee kehittämistä.
Tampereen kehittämiskirjaston henkilöstö on mennyt vuoden aikana kokonaan uusiksi. Käytännön AKE-työn malli on muuttunut myös vuoden aikana työparimallista tiimimalliin. Pirkanmaan ja Keski-Suomen johtajaverkosto on perustettu. Alueen kirjastojen yhteinen visio on viimeistä silausta vaille valmis. Teemana on tulevaisuuden kirjastot, jotka rakentavat hyvää elämää. Kirjastoalan alueellisia työryhmiä on perustettu ja parannettu. Oivalluksena vuoden aikana on myös todettu, että AKE-toiminta on synteesin tekijä, joka toimii kentän syötteiden pohjalta.
Kuopiossa vuoden teemana on ollut Kirjasto kaikille! Teema sisältää monipuoliset lukutaidot, osallisuuden ja demokratian ja pienten kirjastojen markkinoinnin. Digivartit, johtajakahvit ja lanu-kirjavinkkikahvit on todettu hyviksi ja toimiviksi käytännöiksi. Koulutuksista erityisesti käytännönläheiset koulutukset ovat saaneet hyvää palautetta. Koulutusten toivotaan olevan kestoltaan parin tunnin, tai puolen päivän koulutuksia. Johtajien aamukahvit toteutetaan säännöllisesti ja varataan ajat kalenterista koko vuodeksi. Osallistuminen niihin on ollut hyvää. Kahveilla on käsitelty esimerkiksi talousarvion tekemistä, päättäjäviestintää ja kirjaston toiminnan esille nostamista viestinnässä. Kirjastokierrosten merkitys on korostunut entisestään korona-ajan jälkeen. Niiden kautta saadaan vinkkejä AKE-työn tueksi ja madalletaan kynnystä ottaa yhteyttä AKE-henkilöstöön.
Vaasan AKE-tiimiin on tullut mukaan myös Annika Ilmola. Vaasassa on vuoden aikana mietitty, mikä on AKE Pampaksen tehtävä ja sen toimijoiden roolit. Asian tiimoilta on ollut strategiakokous, jossa on pohdittu mitä on tehty, ja mitä tullaan tekemään. Esimerkiksi koulutusten osalta mietinnässä on, onko oikeasti järkevää järjestää koulutuksia, jos osallistuminen on vähäistä. Tuotannossa on AKE Pampas podcasteja, jossa eri aiheita käsitellään pintaa syvemmältä. On pohdittu myös AKE- toiminnan arviointia. Vaasassa on ydinteemana nuoret kirjastossa, jossa tutkitaan sitä, miten nuorten pahoinvointi näkyy kirjastossa, ja mitä sille voitaisiin kirjastotoiminnan osalta tehdä.
Porvoon AKE on käynyt osaamiskeskusteluja monissa alueen kirjastoissa. Niissä käydään lävitse kirjaston arkipäivän toimintaa ja eri teemoja, kuten digiosaaminen, yhteistyötaidot, kielitaidot, resurssien riittävyys ja oman työn ohjaaminen. Vertaisoppiminen on koettu hyväksi tavaksi oppia. Kirjastofillarointi toteutettiin taas tänä vuonna ja vierailtiin yhteensä seitsemässä kirjastossa ja kahdessa kirjastoautossa. Yhteistyötä on tehty monien AKE-kirjastojen kanssa. Lisäksi yhteistyötä on myös ÅKE-verkoston kanssa, Helmetin kanssa on koulutusyhteistyötä, alueellinen lanuverkosto toimii hyvin. Koulutuksista on todettu, että niiden pitää olla sellaista, että ne palvelevat organisaation tarpeita, mutta ei saa unohtaa myöskään yksilönäkökulmaa.
Lahdessa on meneillään Minun kuntani — kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana -hanke. Se on Lahden AKE-alueen seitsemän kirjaston ja Cultura-säätiön yhteinen hanke, jolla pyritään parantamaan kuntalaisten luottamusta paikallishallintoon, lisäämään ihmisten välistä vuorovaikutusta ja osallisuuden kokemuksia sekä vahvistamaan medialukutaitoa. Kirjastoissa järjestetään ohjattuja keskustelutilaisuuksia paikallisista ja ajankohtaisista aiheista. Keskusteluihin kutsutaan kuntalaisten lisäksi päättäjiä, viranhaltijoita ja median edustajia. Keskusteluissa käytetään Erätauko -menetelmää. Hankkeella on tavoitettu hyvin kuntalaisia ja se on kiinnostanut myös päättäjiä. Kattoteema jatkuu Riittävän hyvä kirjasto, joka on alueen kirjastoista noussut teema, ja sillä vastataan mm. riittämättömyyden tunteeseen.
VAKEssa on laadittu Kirjastossa töissä -sivu, joka toimii perehdytyksenä kirjastoalalle. Sivua voi muokata toiveiden mukaan ja se on saatavilla bannerina AKE-sivuille. Se voidaan liittää myös osaksi alueellisia perehdytyspaketteja, jos sellaisia alueilla laaditaan. Demokratiahankkeissa on tuotettu julkaisuja, jotka olisi mahdollista koota yhteen Kirjastot.fi – sivustolle. Pro- sivuilla on vapautumassa yksi paikka, jolla on hyvin huomionarvoa, materiaalia voitaisiin koota sinne.
AKE-ihmisten tapaaminen Rovaniemellä, Kristiina Hoikka
AKE-koordinaattoreiden tapaaminen järjestetään 18.– 19.4 Rovaniemellä. Ehdotuksia kokouksen teemoista otetaan vastaan suunnitteluryhmässä, jossa ovat mukana Rovaniemen lisäksi Tampere ja Turku. Kaikki AKE-johtajat olivat sitä mieltä, että yhteinen kokoontuminen on hyvä tapa, jonka voi ottaa vuosittaiseksi käytännöksi. Jokainen kirjasto kustantaa sovitusti osallistujansa matkat omasta budjetistaan.
AKE-toiminnan arviointi, Juliaana Grahn johdattelee aiheeseen
AKE-kirjastot ovat kokeneet tarpeelliseksi päivittää toiminnan alussa käyttöön otettua koulutuspalautelomaketta, jotta se mittaisi paremmin AKE-toiminnan nykytilaa ja monimuotoisuutta. AKE-kahvien yhteydessä on toivottu yhteistä keskustelua sekä palautteen keruun, että laajemmin arvioinnin osalta.
Kokouksen keskustelussa nostetiin esille se, että palautelomakkeella saatava tieto on vain pieni osa AKE-toiminnan arviointia. Todettiin myös, että alueet ovat hyvin erilaisia, joten yhteistä arviointimallia ei ole tarpeen kehittää. Alueilla on myös erilaiset resurssit palautteiden käsittelyyn. Uudistetun palautelomakkeen voivat alueet ottaa halutessaan käyttöön, tai muokata itsenäisesti omiin tarpeisiinsa vastaavaksi.
AKE-toiminnan arvioinnin kannalta yhteiset keskustelut ministeriön kanssa todettiin hyödyllisiksi. Leena totesi, että tämä käytäntö on tarpeen ottaa uudelleen käyttöön. OKM:n näkökulmasta AKE-kirjastojen toimintasuunnitelmat ja toiminnan raportointi ovat olleet toimivia, ja ne tuottavat sen tiedon, mitä ministeriö tarvitsee.
IFLA-kuulumiset, Anneli Haapaharju ja Heli Muhonen
Anneli ja Heli kertoivat IFLA -kuulumisia. AKE-kirjastoilla oli yhteinen posteri, johon oli saatu materiaalia kaikilta AKE-kirjastoilta ja VAKElta. Posteri ja kehittämistoiminta herätti kiinnostusta. IFLA ssa esityksissä korostui yleisesti kirjasto kotoisana ja turvallisena tilana, joka torjuu yksinäisyyttä ja saattaa ihmisiä yhteen. Kestävä kehitys näkyi kantavana teema. Tässä yhteydessä käytiin myös pitkä keskustelu IFLAn nykytilanteesta, sekä kirjastojen kokemasta painostuksesta ja henkilökuntaan kohdistuvasta maalittamisesta maailmalla.
Valtakunnallisten työryhmien tilanne
ÅKE –ryhmän ajankohtaiset kuulumiset, Susanne Ahlroth, Jan Nyström, Anneli Haapaharju ja Anna-Maria Malm
Marraskuussa järjestetään seminaari kustannusalan tulevaisuudesta, jossa kustantajat ja kirjastot keskustelevat alan tulevaisuudesta. Tänä syksynä kirjavinkkaus kielisaarekkeille suunnattiin erityisesti kielisaarekekirjastoille, kun webinaarissa Smakbitar suomeksi kerrottiin uusista ruotsinkielisistä lasten- ja nuortenkirjoista sekä mistä kirjastot voivat hakea rahoitusta ruotsinkieliseen vinkkaukseen ja ohjelmaan. Bokkarusellen on ohjelmassa 23. – 25.1, tallenteet tulevat myös Kirjastokaistalle. ÅKElla on myös uusi logo. Muistutukseksi vielä kaikille, että myös suomenkieliset kirjastolaiset ovat koulutuksiin tervetulleita.
Liboppi, toimituskunnan puheenjohtaja Elina Karioja ja vpj. Anneli Haapaharju
Libopissa on tänä vuonna julkaistu neljä valtakunnallista kurssia. Valtakunnallisia kursseja on päivitetty ja AKE-aluekohtainen tilastointi on mahdollistettu. Uusi ulkoasu on julkaistu. Lisäksi tänä vuonna on kaksi valtakunnallista koulutuspäivää, tammikuussa ja marraskuussa. Sisällöntuottajille on järjestetty koulutuksia. Rekisteröityneet käyttäjät lisääntyvät edelleen, tällä hetkellä on 3136 rekisteröitynyttä käyttäjää.
Ensi vuoden kurssisuunnitelmia ovat mm. kuntien yhteinen e-kirjasto, vinkkauskoulutus, kirjastojen ympäristötyö, bibliotekspedagogik/kirjastopedagogiikka, saamelainen kirjallisuus ja kulttuuri.
Tavoitteet vuodelle 2024 ovat mm. seuraavia: laadukkaiden valtakunnallisesti koordinoitujen kurssisisältöjen tuottaminen, käyttäjäkokemusten kerääminen ja arviointi, tilastointityökalujen arviointi ja kehittäminen, tehokas viestintä ja markkinointi ja valtakunnallinen koulutuspäivä.
Ehdotus budjetiksi 20 000 €, joista Porvoon osuus 12 000 € ja Turun osuus 8000 €. Budjetti ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin.