Haastattelussa kirjastonjohtaja Harri Sahavirta Helsingin kaupunginkirjastosta

Kirjastonjohtaja Harri Sahavirta Helsingin kaupunginkirjastosta, olet pitkään toiminut kirjastojen kestävän kehityksen puolesta kirjastoalan kattojärjestö IFLAn kestävän kehityksen ryhmässä ENSULIBssä. Miten ja milloin työsi tässä ryhmässä alkoi?

- Sain ensikosketukseni ENSULIB-ryhmään vuonna 2011, kun pidin konferenssissa esitelmän kirjastojen ympäristötyöstä. IFLA oli tulossa seuraavana vuonna Helsinkiin, joten kiinnostus oli herännyt ja halusin käydä katsomassa, mistä oikeastaan oli kyse. Olimme siinä vaiheessa pilotoimassa Ekokompassi ympäristöjärjestelmää Vallilan kirjastossa, joten ENSULIB oli luonteva valinta.  

- ENSULIB oli tuolloin varsin pieni ryhmä ja minut pyydettiin heti mukaan työskentelyyn, osittain siksi että IFLA oli tosiaan tulossa Helsinkiin seuraavana vuonna. Järjestimmekin sitten ryhmän illanvieton Vallilan kirjastossa.  

Kuinka pitkään olet toiminut ryhmän puheenjohtajana? Miten ryhmän toiminta on tänä aikana kehittynyt? Oletteko saaneet toimintaan mukaan uusia toimijoita?

ENSULIB oli aluksi varsin pieni ryhmä (special interest group), johon kuului vain muutama aktiivinen jäsen. Pienessä ryhmässä kaikki osallistuivat tapahtumien järjestelyihin ja parin vuoden kuluttua olikin jo ryhmän puheenjohtaja. Jatkoin vuorotellen puheenjohtajana ja sihteerinä aina vuoteen 2021, jolloin ENSULIB:sta tuli jaosto.

- Muutos oli valtava, silla nyt jaostolla on lähes 100 jäsentä ja 20 toimitsijaa (standing committee). Samaan aikaan kestävä kehitys on lyönyt läpi kirjastomaailmassa ja on nykyään selvästi esillä mm. IFLA strategiassa. Tämä tarkoittaa, että kiinnostus ENSULIBia kohtaa on kasvanut huomattavasti ja saamme varsin paljon yhteistyötarjouksia.  

ENSULIB jakaa vuosittaista Green Library Award palkintoa. Mitkä ovat palkinnon keskeiset kriteerit eli miten palkintoa tavoittelevien kirjastojen projektit arvioidaan ja pisteytetään?

- Green Library Award on jaettu kahteen kategoriaan. Vihreän kirjaston kategoriaan kuuluvat suuret kirjastohankkeet, kuten uudet tai uudistetut kirjastorakennukset, kun taas vihreät kirjastoprojektit ovat pienimuotoisempaa toimintaa, kuten ympäristökasvatuksen järjestämistä tai siemenkirjaston perustamista. Molemmissa kategorioissa arvostellaan projektien ympäristövaikutukset, kuten hiilijalanjälki, mutta myös sosiaalinen kestävyys, kuten YK kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteutuminen. Kriteereihin kuuluvat myös innovatiivisuus ja paikallinen vaikuttavuus sekä yhteisöllisyys. Hakemukset jaetaan siis kahteen kategoriaan, jonka jälkeen ne esitarkastetaan. Sen jälkeen kansainvälinen raati arvioi hakemukset.

Sinut palkittiin juuri ansiokkaasta työstäsi kestävän kehityksen edistäjänä ENSULIBIn toiminnassa. Mitä tunnustus sinulle merkitsee?

- ENSULIB sai tänä vuonna tunnuksen aktiivisesta toiminnasta (Dynamic Unit and Active Impact), mikä oli hieno tunnustus uuden ryhmän järjestäytymisestä ja tehokkaasta toiminnasta. Sain myös henkilökohtaisen tunnustuksen (Scroll of Appreciation), joka myönnetään IFLAn toimijoiden ehdotuksesta. Olinkin varsin otettu siitä, että kollegat maailmalla ovat arvostaneet työtäni.  

Kolme asiaa, jotka sinulle tulevat mieleen sanoista kirjaston hiilijalanjälki.

- Olemme nyt kansallisten hankkeiden myötä mitanneet kirjastojen hiilijalanjälkiä kahdesti (2019 & 2022). Mittaukset ovat toisaalta selventäneet hyvin sitä, mistä kirjaston ympäristövaikutukset muodostuvat. Hiilijalanjälki onkin hyvä tapa esittää jokseenkin tarkasti kirjaston ympäristövaikutukset. Samalla mittaukset kuitenkin ovat osoittaneet, miten paljon hiilijalanjälkeen vaikuttaa se, miten mittaukset rajataan.