Yleisten kirjastojen neuvoston kokous Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Keskiviikko 26.4.2023
Tervetuliaissanat lausui Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin.
1.Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Puheenjohtajina toimivat Päivi Savinainen (Kuopio) ja varapuheenjohtaja Nina Sipola (Rovaniemi). Päivi Savinainen avasi kokouksen klo 10.42
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki), Heli Huotakoski (Hämeenlinna), Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu), Hanna Martikainen (Jyväskylä), Joni Rahja (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Salla Palmi-Felin (Lahti), Marja Huuhtanen (Lappeenranta), Jouni Pääkkölä (Oulu), Elina Nikola (Pori), Malin Hollmén (Porvoo), Nina Sipola (Rovaniemi), Niina Salmenkangas (Tampere), Ritva Nyberg (Espoo), Leena Toivonen (Vantaa), Pia Kontio (Mikkeli)
Läsnä, varaedustajat:
Kaisa Hypén (Turku), Jimmy Pulli (Vaasa), Mia Penttala-Salli (Seinäjoki)
Maakunta-alueiden edustajat:
Etelä-Karjala: Jesse Lindström (Imatra), Etelä-Pohjanmaa: Suvi Hokkanen (Soini), Kainuu: Hanne Heikkinen (Kuhmo), Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi), Keski-Suomi: Johanna Hämäläinen (Keuruu), Kymenlaakso: Evan Seppä (Pyhtää), Lappi: Paula Löppönen (Muonio), Pohjanmaa: varajäsen Linnéa Engblom (Malax), Pohjois-Karjala: Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Pohjois-Pohjanmaa: varajäsen Heikki Lahnaoja (Pyhäjoki), Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi), Päijät-Häme: Eija-Liisa Kasesniemi (Padasjoki), Satakunta: Anni Tormas (Huittinen), Uusimaa: Milla Kuronen (Hanko)
Poissa olevat maakunta-alueiden edustajat:
Etelä-Savo, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
Sihteereinä ja avustustehtävissä (Jyväskylä)
Juha Hälinen, palvelupäällikkö
Tiina Vehkoo, osastonjohtaja
Viljami Marjomäki, verkkopalvelusuunnittelija
Läsnä puhujina, esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä) ja VAKEn edustajina:
Matti Sarmela, Valtakunnallinen kehittämistehtävä
Päivi Litmanen-Peitsala, Valtakunnallinen kehittämistehtävä
Mitro Kaurinkoski, OKM
Johanna Vesterinen, Varastokirjasto
Aapo Ruuttunen, Jyväskylän kaupunginkirjasto
Arttu Rintakumpu, Kulttuuriyhdistys TUFF!
Topi Lindqvist
Rauha Maarno, Saavutettavuuskirjasto Celia
Juha Manninen, Suomen kirjastoseura
Anna-Maria Soininvaara, Helsingin kaupunginkirjasto
Johanna Vuorinne, Kuopion kaupunginkirjasto
Raisa Laitala, Oulun kaupunginkirjasto
Laura Hekkala-Vatula, Jyväskylän kaupunginkirjasto
Marjo Hietikko, Tampereen kaupunginkirjasto
Johanna Selkee, Kuntaliitto
Seija Laitinen-Kuisma, e-kirjastohanke
Virva Nousiainen-Hiiri, e-kirjastohanke
Suvi Sivulainen, e-kirjastohanke
Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto
2. Päätösvaltaisuus
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi, koska yli puolet edustajista on paikalla. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja mahdollisiksi ääntenlaskijoiksi valittiin Hanna Martikainen (Jyväskylä) ja Salla Palmi-Felin (Lahti).
3. Esityslistan hyväksyminen
Muutos torstain 27.4. ohjelmaan kohdan 16 esiintyjiin: Seija Laitinen-Kuisman lisäksi Kuntien yhteistä eKirjasto -hanketta esittelevät myös Virva Nousiainen-Hiiri, Kristiina Hormia-Poutanen ja Suvi Sivulainen.
Päätös: Hyväksyttiin esityslista edellä mainituin muutoksin.
4. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
a. Työvaliokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle.
Työvaliokunta esittää varajäsen Marja Huuhtasen siirtymistä varsinaiseksi jäseneksi, ja valittavan yhden uuden varajäsenen.
Päätös: Marja Huuhtanen Lappeenrannasta siirtyy varsinaiseksi jäseneksi. Varajäseneksi työvaliokuntaan valittiin Aija Laine Helsingistä.
b. Kansalliskirjasto järjestää yhteisistä ajankohtaisista asioista
kirjastoverkkopäivän. YKN:lta on pyydetty edustusta kirjastoverkkopäivän suunnittelutyöryhmään. Työvaliokunta on esittänyt YKN:n edustajiksi Päivi Litmanen-Peitsalan ja Matti Sarmelan.
Päätös: Edustajiksi nimettiin Matti Sarmela ja Päivi Litmanen-Peitsala.
c. Avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoitustyöryhmä (kevät 2023-kevät 2025) on pyytänyt YKN:ää nimeämään työryhmään jäsenensä.
Ryhmän tehtävänä on laatia Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen, linjausten sekä viitearkkitehtuurin pohjalta rahoitusmalli avoimuuden eri osa-alueille [a) toimintakulttuurin avoimuus, b) tutkimusaineistojen ja
-menetelmien avoimuus, c) tutkimusjulkaisujen avoimuus sekä d) oppimisen avoimuus] ja rahoitusmallia tukeva toimintasuunnitelma. Työvaliokunta on tiedustellut kiinnostusta tehtävään sähköpostitse.
Päätös: Todettiin, että tehtävä on sopivampi Kansalliskirjastolle eikä yleisten kirjastojen kentältä löytynyt ehdokasta. Kansalliskirjaston edustus on riittävä.
d. Muut asiat:
Yleisten kirjastojen suunta -paperin sähköisen version päivittämiseksi valitaan syksyn kokouksessa työryhmä. Neuvoston jäsenille pohdittavaksi etukäteen, miten saadaan maantieteellisesti ja kielipoliittisesti sekä erikokoisia kuntia edustava työryhmä kokoon.
5.Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä, asiantuntija Mitro Kaurinkoski, OKM
Mitro Kaurinkoski kertoi Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripoliittisesta puheenvuorosta, jossa ehdotetaan tulevan hallituskauden painopistealueiksi neljää keskeistä kokonaisuutta: Ensimmäiseen kokonaisuuteen kuuluvat koulutuksen ja koulutustason kasvattaminen, tekijöiden ja kääntäjien oikeus lainauskorvaukseen myös e-aineiston osalta sekä lainauskorvausten saattaminen pohjoismaiselle tasolle. Toiseksi työtä on tehtävä oppimistulosten laskun pysäyttämiseksi ja sivistystason takaamisesi molemmilla kielillä. Kolmantena painopistealueena ovat lapset ja nuoret sekä vahvan kansalaisyhteiskunnan tukeminen. Tässä työssä kirjastopalvelut on tärkeä toimija hyvän saavutettavuutensa ja kaikille avoimen toimintansa vuoksi. Työtä auttamaan tulisi palauttaa valtion tuki kirjastoautojen hankintaan, tulisi turvata e-aineiston yhdenvertainen saavutettavuus ja mahdollistaa koko väestöön kohdistuvan lukutaitotyön edistämiseksi tehtävä työ. Neljäntenä ministeriö ehdottaa taiteelle ja kulttuurille suunnatun rahoituksen nostamista yhteen prosenttiin. Kunnissa on suuria eroja lakisääteisen kulttuuritoiminnan järjestämisessä ja myös kirjastotiloilla on suuri merkitys palvelujen tuottamisessa.
Syksyllä 2022 ministeriöt julkaisivat yhteisen tulevaisuuskatsauksen. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuudessa keskeisiksi teemoiksi nousivat sivistystaso ja sen turvaaminen, osallisuus ja yhdenvertaisuus sekä sivistyksen tuottama hyvinvointi. Maaliskuussa 2023 julkaistiin OKM:n asettaman työryhmän selvityksen ”Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää”. Työryhmä esittää Kansallinen toimintakyky -ohjelmaa, jossa painopiste olisi kulttuurin ja liikunnan ennaltaehkäisevissä toimissa. Mietinnässä ovat olleet esimerkiksi kansallinen hyvinvointikortti, kansalaisten ”henkiset kuntosalit” sekä kirjastoautotoiminnalta poistetun valtionosuuden palauttaminen sähköisille kirjastoautoille. Tulevaisuuskatsaus ja selvitys hyvinvointivaikutuksista ovat luettavissa Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivustolla.
Kaurinkoski esitteli tammikuussa 2023 julkaistua Sivistyskatsausta, jonka on laatinut neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Katsauksessa luodaan kokonaiskuvaa ministeriön hallinonalan kehityksestä viime vuosikymmeninä. Kirjastotoiminnasta todetaan muun muassa, että kirjastojen kokoelman määrä korreloi lainaustoiminnan määrään: kirjastotoimintaan suunnatun rahoituksen laskiessa 2000-luvulle tultaessa myös lainausmäärät ovat laskeneet. Katsaus löytyy Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta.
Kaurinkoski kertoi, että Sivistyshallinnon 2030-muutosohjelma on työn alla ja tavoitteena on parantaa virastojen yhteistyötä ja yhteisiä palveluja. Vankilakirjastotoimintaan myönnetyn määrärahan hallinnointi siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Tekijänoikeuslaki uudistui 3.4.2023, mikä on merkittävin uudistus 20 vuoteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa valtakunnallisen e-kirjastohankkeen edistymistä.
Taide- ja kulttuurialoille on keväällä 2023 valmistunut Forum Artisin laatima eettinen ohjeisto toiminnan itsesäätelyä varten, ennaltaehkäisyyn ja hyvien käytäntöjen luomisen avuksi.
Toimenpideohjelma moninaisuuden edistämiseksi taide- ja kulttuurialalla on työn alla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivä 2023 järjestetään 28.11.2023 Tieteiden talolla Helsingissä.
Kulttuuriasianneuvos Leena Aaltonen palaa tehtäväänsä 12.6.2023.
Mitro Kaurinkosken esitys (pdf)
6.Ajankohtaista Varastokirjastosta, kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen (etänä)
Varastokirjasto palvelee kaikkia kirjastosektoreita. Kokoelmaa kartuttavat eniten tieteelliset kirjastot, mutta lainoista suurin osa menee yleisiin kirjastoihin. Varastokirjaston tehtävänä on vapauttaa tilaa kirjastoista vähän käytetyn aineiston osalta, asettaa aineisto saataville ja säilyttää se kustannustehokkaasti. Palvelut ovat maksuttomia. Viime vuonna kokoelmaan tuli lisää 1,7 hyllykilometriä ja sitä on nyt kaiken kaikkiaan 103 hkm. Artikkelien skannaukset vähentyneet huomattavasti viime vuosina.
Airut-hankkeessa pyritty parantamaan sitä, että kirjastojen loppuasiakkaat löytäisivät Varastokirjaston aineiston. Hankkeen rahoitus loppui, mutta ReSharen (tilausten välitysohjelma) testaus ja yhteensopivuuden selvittäminen Finnan kanssa jatkuu kesään asti. Finna-kirjastot voivat jo nyt ottaa Jyväskylän mallin mukaisen Varastokirjasto-välilehden, josta kirjautunut asiakas voi tehdä varastokirjastotilauksen, joka menee oman kirjaston kaukopalveluun. Kopioston kanssa aloitettu pilottihanke, jossa kuuden tieteellisen kirjaston loppuasiakkaat voivat tilata kirjastonsa kautta lehtiartikkeleita suoraan sähköpostiin.
Nykyinen rakennus Kuopiossa on elinkaarensa päässä ja kokoelmatila on loppumassa.
Uudisrakennustyö Kuopion eteläpuolelle on käynnistymässä. Rakennuksen on määrä valmistua vuodenvaihteessa 2024–25. Vuosi 2023 jatketaan entiseen tapaan aineiston vastaanoton suhteen. Vuonna 2024 valmistaudutaan muuttoon ja aineiston vastaanottoa voidaan joutua rajoittamaan, mutta kaukopalvelu toimii normaalisti mahdollisimman pitkälle vuoden loppuun. Muutto käynnistyy vuoden 2025 alussa, jolloin tulee katkos kaikkiin toimintoihin. Toiminta uusissa tiloissa käynnistyy syksyn 2025 aikana, mikäli hanke etenee suunnitellusti.
Johanna Vesterisen esitys (pdf)
7. HipHop-kirjasto, Aapo Ruuttunen, Jyväskylän kaupunginkirjasto ja Arttu Rintakumpu, Kulttuuriyhdistys TUFF!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimivaa Hip hop -kirjastoa sekä toimijoiden yhteistyötä esittelivät informaatikko Aapo Ruuttunen Jyväskylän kaupunginkirjastosta yhdessä kulttuuriyhdistys TUFF!:n hallituksen varapuheenjohtajan ja hip hop -opettaja Arttu Rintakummun kanssa. Yhteistyössä on toteutettu Jyväskylän kaupunginkirjastoon asiakkaiden lainattavaksi erityiskokoelma aiheeseen liittyvää aineistoa eli hip hop -kirjasto. Kokoelman pohjan muodostaa TUFF!:lta lahjoituksena saatu aineisto ja kaupunginkirjasto kartuttaa kokoelmaa aineistohankintaprosessinsa puitteissa.
Mutta mikä tärkeintä, pääkirjastolla järjestetään viikoittain työpajoja, aiheina hip hopin eri osa-alueet. Lisäksi hip hop -genreen oleellisesti liittyen, on tehty paljon yhteisiä tapahtumia, kertovat Rintakumpu ja Ruuttunen. Työpajojen ja tapahtumien myötä musiikkikirjaston saavutettavuus ja käyttöaste on parantunut, toiminta on houkutellut kirjastoon uusia käyttäjiä ja TUFF!:n tapahtumien ikäjakauma on laventunut, kun tapahtumat ovat olleet paremmin saavutettavissa matalan kynnyksen tiloissa kirjastossa. Myös yhteistä medianäkyvyyttä on saavutettu.
Jyväskylässä hip hop -kulttuurilla on vahvat perinteet ja tulevaisuus näyttää valoisalta: uusia harrastajia tulee lisää, TUFF!:n toiminta on nykyään osa musiikinopetusta JAMK:ssa ja Korpilahden Alkio-opiston opetustarjottimelta löytyy hip hop -opintolinja. Esityksen lopuksi Rintakumpu harjoitutti kokousväkeä pienellä jamiharjoituksella – se oli omiaan ihastuttamaan osallistujia!
Aapo Ruuttusen ja Arttu Rintakummun esitys (pdf)
8.Johtamistietoisku: Topi Lindqvist (etänä): Yleiset kirjastot päätöksenteon kohteena.
Lindqvistin gradu tarkastelee kuntapäättäjien ja kirjastolaisten näkemyseroja kirjaston palveluihin liittyen.
Topi Lindqvistin gradussa kuntapäättäjät ja kirjastolaiset laittoivat kirjaston työtehtäviä ja tavoitteita tärkeysjärjestykseen. Päättäjien mielestä ykkönen oli kouluyhteistyö ja kirjastolaisten mielestä asiakaspalvelu. Molemmat arvostivat vähiten tilojen tarjoamista harrastustoimintaan. Yleisesti ottaen kirjastolaiset arvostivat enemmän asiakaspalvelua ja päättäjät kokoelmaa. Päättäjien vastauksissa kouluyhteistyö arvostettiin kärkeen, mutta ristiriitaisesti kirjavinkkausta ei. Päättäjien mielestä heillä itsellään on tarpeeksi tietoa kirjastosta päätöksien tukena, mutta kirjastolaisten mielestä taas ei. Kirjastolaisten mielestä heidän näkökulmansa ei näy päätöksissä. Kirjastonjohtajan rooli tiedonsaannin keskiössä korostuu. Hänen tehtävänsä on avata kirjastomaailmaa päättäjille ja kunnan päätöksentekoa kirjastolaisille.
9. Kohti metatietovisiota -hankkeen loppuraportti ja jatkoprojektin suunnitelmat, Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto
Projektipäällikkö Kaisa Hypén kertoi Kohti metatietovisiota -selvitysprojektin kuulumisista. Hanketta esiteltiin YKN:lle viimeksi 16.11.2022. Tuossa vaiheessa kirjastoilta ja yhteistyökumppaneilta oli kerätty näkemyksiä sekä asiasta että yhteistyömahdollisuuksista. Hanke sai jatkorahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Projektia on esitelty QQML 2023 –konferenssissa ja jatkoprojektin suunnittelu on käynnissä.
Hankkeen parissa työskennelleet kävivät tutustumassa linkitettyyn kirjastodataan Ruotsissa. Naapurimaassa käytössä on Kungliga Biblioteketin (KB) ylläpitämä kansallinen Libris-metadatavaranto ja sen työkaluilla kuvaillaan noin 500 kirjastossa. KB kuvailee Librikseen kaikki Ruotsissa ilmestyvät kirjat ja vuoden 2018 jälkeen tuotettu metatieto on avointa dataa. Verkkokirjastoja elävöittävää aineistoa voidaan ostaa BTJ:n Syndetik-palvelusta. Naapurimaassa tunnuttiin olevan suhteellisen tyytyväisiä kokonaisuuteen, tosin haasteina ovat olleet tietuekonversiot ja Quria-yhteistyö.
Suomessa jos haluttaisiin päästä samankaltaiseen metadata-arkkitehtuuriin, tarvittaisiin tietueiden konvertointia ja edelleen Melindan kehittämistä. Siirtymävaihe toisi mukanaan lisätyötä ja suomalaisten metatietovirtojen monimutkaisempi luonne tekisi siirtymävaiheesta Ruotsin mallia työläämmän. Kuitenkin olisi hyvä pyrkiä siihen, ettei siirtymäajasta tulisi liian pitkää. Tarvittaisiin myös tulevaisuusskenaariota rakentamaan luottamusta siihen, että linkitetyn datan työtä vähentävät ominaisuudet toteutuvat.
Hypén kertoi, että hankkeen jatkoprojekti on ajoitettu ajalle 1.5.2023 - 31.12.2024. Keskustelu kirjastojen kanssa jatkuu: millä tavalla kuvailua voidaan keskittää kirjastokimpoissa, mitkä ovat kirjastojärjestelmien roolit ja valmiudet ja millainen on sopimustilanne ja voidaanko sitä yksinkertaistaa? Myös metatiedon tekijänoikeuksiin ja e-aineistojen tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset tulevat ratkottaviksi. Tarvitaan myös muutosjohtamista ja hyvää viestintää.
10. Saavutettavuuskirjasto Celian ajankohtaisia, asiakkuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Rauha Maarno
Laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta (787/2022) astui voimaan 1.1.2023. Nimi muuttui samalla Saavutettavuuskirjastoksi (ennen Näkövammaisten kirjasto Celia). Celian tehtävä on edelleen yhdenvertaisen lukemisen edistäminen. Lakiin on nyt kirjattu myös, että se toimii yhteistyössä yleisten kirjastojen, muiden kirjastojen sekä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Celialla on lupa valmistaa saavutettava versio mistä tahansa kirjasta ja välittää se lukemisesteisten käyttöön.
Uuden asiakkuusstrategian tavoitteet:
a. Lukemisen ja oppimisen lisääminen
b. Keskeisten kumppanuuksien vahvistaminen (kirjastot ja koulut)
c. Erityisaineistojen käytön lisääminen (esim. pistekirjoituksen käyttö erittäin vähäistä)
d. Asiakaslähtöisyyden kehittäminen
e. Sisäisen työnjaon kehittäminen
Yhtenä konkreettisena tavoitteena löytää hoivakotien asukkaat asiakkaiksi paremmin.
Selvitys lukemisen apuvälineistä julkaistaan 3.11. seminaarissa Helsingissä.
11. Päivän päätös
Tutustuminen Avoimen tieteen keskuksen (Jyväskylän yliopiston kirjaston ja tiedemuseon yhteenliittymä) uudistettuun päärakennukseen Lähteeseen. Lähteen peruskorjaus voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon 2022. Illanvietto kulttuuritalo Villa Ranassa, jossa esiintyy Kirjastomiehet-duo.
Torstai 27.4.2023
12. Ajankohtaista Ruotsin kirjastokentältä ja terveiset pohjoismaisesta kirjastokokouksesta, toiminnanjohtaja Juha Manninen (etänä)
Ruotsissa poliittinen ilmapiiri on muuttunut ja tuonut haasteita kirjastoille. Armslängds avstånd -periaatteen mukaisesti poliitikot eivät ole puuttuneet kulttuuriin ja sen sisältöihin. Paikallistasolla ruotsidemokraatit ovat häirinneet tätä periaatetta esittämällä vaatimuksia esimerkiksi kirjastojen vieraskielisiin aineistoihin ja tapahtumiin sekä vaatimalla kirjastoja ilmiantamaan paperittomia. Kirjastoissa ei näihin ole suostuttu. Pahimmissa tapauksissa jengit ovat aiheuttaneet tuhoa maahanmuuttajien suosimissa kirjastoissa.
Tanskassa haettu mallia Suomesta uutta kirjastolakia varten. E-lainaus vakiintunutta, mutta riittävätkö kuntien rahat kunnon kokoelmiin. Digitaalisen asiointi nykyään ainoa vaihtoehto monissa julkisissa palveluissa ja tämä on lisännyt kirjastojen neuvontatarvetta.
Norjaan tuli uusi kirjalaki, jota kohtaan kirjastoilla oli suuret odotukset, mutta sen sijaan tuli monimutkainen e-lainausrajoitus. Kustantajat saavat yhä päättää mitä kirjastot voivat lainata.
Suomen kirjastoseura on lähettänyt kirjeen uusille kansanedustajille ja seuraavaksi lähestytään kirjastoasioissa tulevan sivistysvaliokunnan jäseniä. Manninen muistutti myös kirjastokannattaa.fi -sivuston videoista, jotka ovat ajankohtaisia myös vaalien jälkeen.
13. Kirjastot demokratian edistäjänä – haasteita, puheenvuorot 15 min/case
a. Oodi-case: Anna-Maria Soininvaara
Anna-Maria Soininvaara Helsingin keskustakirjasto Oodista kertoi kokemuksista Oodin tilavarauksiin liittyen. Oodin tapahtumia seurataan tarkkaan, johtuen myös kirjaston keskeisestä sijainnista Kansalaistorilla.
Oodin ratkaisusta myöntää kirjastosta tila lukupiirille, jonka järjestäjät mainostivat tilaisuuden olevan vain ruskeille nuorille, syntyi valtava palautevyöry. Tiloja halusivat varata muutkin toimijat, joiden toiminnan luonteesta johtuen jouduttiin tilavarauksia harkitsemaan ja epäämään. Kirjaston ratkaisuista olla luovuttamatta tilaa on muun muassa valitettu aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille – kirjaston toiminnasta on saatu vapauttavat lausunnot. Mediassa paljon huomiota sai taannoin myös Oodissa pride-viikolla järjestetyt satutuokiot, jotka piti drag queen. Satutuokiot synnyttivät somemyrskyn, paljon ennakkokohua, mielenosoituksen ja lopulta paikalla tarvittiin poliisi turvaamaan tilannetta.
Tilavarauksien maksuttomuus tai maksullisuus voi aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Oodin ratkaisuista olla tarjoamatta maksutonta tilaa sitä kysyneille toimijoille on mm. valitettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetulle. Tilavarauksien osalta sananvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on haasteellista kirjastojen miettiä ja koettaa olemassa olevien sääntöjen puitteissa tehdä oikeanlaista tulkintaa.
b. Tampereen case: Niina Salmenkangas
Tampereella on vuoden 2022 aikana jouduttu kahteen otteeseen pohtimaan kirjaston tilojen käytön eettisiä periaatteita, kun yksi radikaali liike on halunnut varata pääkirjastosta tiloja paneelikeskustelun järjestämistä varten. Varaajalta pyydettiin molemmissa tapauksissa lisätietoja järjestettävän tapahtuman sisällöstä, ja kerrottiin tarkasti, millaisia toimintaperiaatteita kirjastossa järjestettävien tilaisuuksien pitää noudattaa: Tampereen kaupungin tilavarausehtoja, kaupungin eettisiä toimintaperiaatteita, kirjastolain tavoitteita ja niiden toteuttamisen lähtökohtia, kaupungin strategisia tavoitteita yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä ja kotoutumisen tukemisesta, sekä rotusyrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta. Lisäksi pyydettiin kertomaan, miten asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta huolehdittaisiin. Koska varaaja ei pystynyt tarkemmin kertomaan, millä tavalla nämä toteutuisivat heidän järjestämässään tilaisuudessa, kirjasto päätyi epäämään tilavarauspyynnön molemmilla kerroilla. Tästä ei tehty erillistä päätöstä, johon olisi valitusoikeus, sillä kyseessä oli tavanomainen hallintomenettely ja olemassa olevien ohjeistusten noudattaminen. Viranomaisen neuvontavelvoite täytettiin kuitenkin paitsi kertomalla seikkaperäisesti käyttöehdoista, myös siinä, että varaajalle kerrottiin että menettelystä on mahdollista kannella laillisuusvalvojalle. Varaaja koki menettelyn syrjiväksi, ja kanteli ensimmäisestä oikeuskanslerille ja teki toisesta rikosilmoituksen. Oikeuskanslerin lausuntoa ei vielä ole saatu, mutta rikosilmoituksesta syyttäjä teki päätöksen esitutkinnan keskeyttämisestä.
c. Henkisesti turvallisemman tilan periaatteet: Johanna Vuorinne, Kuopion kaupunginkirjasto
Johanna Vuorinne kertoi henkisesti turvallisemman tilan periaatteiden tekemisen prosessista. Lähtökohtina ovat olleet yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, yhteisöllisyys, moniarvoisuus sekä kirjastotila häirinnästä vapaana alueena. Työtä ovat linjanneet myös Kuopion kaupunginvaltuuston tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden julistus, laki yleisistä kirjastoista ja yhdenvertaisuuslaki.
Periaatetyön luomistyötä ovat taustoittaneen Kuopion kaupunginkirjastossa toteutuneet hankkeet:
- Nuoret ja omatoimikirjastot -hankkeessa 2019-20 haettiin hyviä käytäntöjä ja pelisääntöpajassa mietittiin säännöt, jotta kirjastossa on mukavaa ja turvallista kaikille. Esille nousi tärkeä kysymys: mihin voi olla yhteydessä jos näin ei ole.
- Sanoissa koko maailma -hankkeessa vuosina 2021-22 haettiin keinoja lukutaidon vahvistamiseksi ja osallisuuden kokemisen vahvistamiseksi, pyrittiin lisäämään kirjaston henkilökunnan osaamista. Turvallisen tilan periaatteita purettiin kunnioituksen, olettamatta jättämisen, kommunikoinnin ja toimimisen käsitteiden avulla. Hanke tuotti myös vinkkipaketin aiheesta.
- Demokratiahankkeessa mietittiin kirjastoja kohtaamispaikkoina, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun lisäämist ja kokeiletiin erilaisia vuorovaikutteisia toimintamuotoja.
Henkisesti turvallisemman tilan periaatteiden muotoilutyö tehtiin järjestöjen, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Luonnokset olivat asiakkaiden nähtävillä ja kommentoitavina demokratiahankkeen tapahtumissa ja yhteistyöpalavereissa sekä kirjastojen tiloissa. Kommentteja kerättiin myös verkkokyselyllä.
Lopulliset periaatteet muotoiltiin demokratiahankkeen ohjausryhmässä. Periaatteet ovat näkyvillä kirjastoissa. Jatkossa henkilöstöä edelleen perehdytetään ja sitoutetaan periaatteisiin ja keinoihin puuttua tilanteisiin, joissa turvallisen tilan kokemus ei toteudu. Kirjaston luomia periaatteita on hyödynnetty muillakin Kuopion kaupungin palvelualueilla.
Johanna Vuorinteen esitys (pdf)
d. Turvallisemman tilan periaatteet: Raisa Laitala, Oulun kaupunginkirjasto
Hanketyöntekijä Raisa Laitala kertoi Oulun kaupunginkirjastossa vuonna 2022 tehdystä turvallisemman tilan laatimistyöstä. Pohjana periaatteille olivat yhdenvertaisuuslaki ja laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Työn vetovastuussa oli työryhmä, jonka jäsenillä oli monenlaista asiantuntemusta kirjastotyöstä. Työryhmä kouluttautui asiaan ja laati karkean rungon kirjaston johtoryhmälle ja henkilökunnalle kommentoitavaksi. Keskeisiä kysymyksiä olivat: miten turvallisen tilan toteutumista valvotaan, mitkä ovat asiakkaiden palautekanavat ja ketkä ovat häirintäyhdyshenkilöt sekä myös tietoturvakysymykset ja ohjeiden tarkistaminen.
Kirjaston käyttäjiä osallistettiin toteuttamalla verkkokysely. Kyselyn kysymykset pidettiin tarkoituksella yksinkertaisina ja määrältään vähäisinä. Kyselyn runkona olivat Kirjastoseuran Turvallisen tilan periaatteet. Asiakkaiden vastauksissa nousivat esille seuraavat teemat: tilojen turvallisuus (esteettömyys, väljyys, väri- ja äänimaailma, wc-tilat), muut ihmiset (päihteiden käyttö, koskemattomuus, käyttäytyminen) ja henkilökunnan tavoitettavuus.
Oulun kaupunginkirjaston Turvallisemman tilan periaatteissa kirjasto lupaa olla hyväksymättä häirintää, epäasiallista käytöstä ja syrjintää sekä puuttua siihen, jos sitä ilmenee. Periaatteet tiivistyvät kolmeen teesiin: anna tilaa, kuuntele ja kunnioita. Periaatteisiin on sisällytetty myös ohjeet miten voi toimia häirintätilanteessa ja mitkä ovat palautekanavat. Periaatteet koskevat kaikkia tilan käyttäjiä.
Henkilökunnan osallistaminen on ollut keskeistä periaatteiden kehittämisprosessin aikana, periaatteet on kerrottu henkilöstön infossa ja erikseen lähiesihenkilöiden infossa. Jatkossa periaatteet tarkistetaan vähintään vuosittain, asiakaskokemuksen tiimi jatkotyöstää periaatteita tarvittaessa sekä seuraa palautetta.
14. Hanke-esittely: Kansanvallan uljas linnake -hanke, osastonjohtaja Laura Hekkala-Vatula, Jyväskylän kaupunginkirjasto ja projektisuunnittelija Marjo Hietikko (etänä), Tampereen kaupunginkirjasto
Kansanvallan uljas linnake on Jyväskylän ja Tampereen yhteishanke, joka on toteutettu Kolmas Persoona -muotoilutoimiston avulla. Tavoitteena on ollut saada päättäjät ja kansalaiset vuoropuheluun ja parantaa kansalaisten tiedonsaantia. Hankkeen myötä on tehty demokratiakokeiluja molemmissa kaupungeissa. Tampereella järjestettiin Demokratian apokalypsi -pakohuonepeli ja Suuri vaalijuhla. Jyväskylässä on toteutettu Valon väärentäjät -valeuutiskisa ja Ketä kiinnostaa -paneelikeskustelusarja. Molemmissa kaupungeissa on tehty tilakokeiluja ja Demokratiaskannausta, jossa on selvitetty miten oma kirjasto voisi tehdä demokratiatyötä matalalla kynnyksellä. Demokratiaskannaus poiki Jyväskylässä suositut leluvaalit, joissa annettiin eduskuntavaalien alla noin tuhat ääntä. Hankkeessa tehdään myös kuntalaiskysely ja myöhemmin julkaistava demokratiatyön käsikirja.
Laura Hekkala-Vatulan ja Marjo Hietikon esitys (pdf)
15. Sisäistä keskustelua tekijänoikeuskysymyksistä, alustajina ja keskustelunvetäjinä erityisasiantuntija Johanna Selkee ja viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala
Keskustelua alustivat viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee. Tekijänoikeuskysymysten tulkinta on haastavaa, sillä esimerkiksi kuvien käyttöketjussa on ristiriitaisia ohjeita ja sitaattioikeuden ymmärtäminen ei ole yksiselitteistä. Tekijänoikeuskysymysten maasto on muutakin kuin kuntasopimus: kirjastoissa toiminta-alustat ovat monenlaisia, toimijoita on useita ja tietoja on verkossa useissa paikoissa.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee alusti kertomalla 1.1.2023 – 31.12.2023 välille tehdystä suositussopimuksesta, jonka työstämisessä Kuntaliitto on ollut yleisten ehtojen ja korvaussopimusten neuvottelijana. Työ on kompromissien tekoa ja voi olla lopulta mahdotontakin saada kaikille yhteisiä toimintaohjeita, sillä kirjastolaki ja tekijänoikeuslaki eivät katso samaan suuntaan.
Keskustelussa esiin nousi monia eri puolia tekijänoikeuskysymyksiin liittyen, muun muassa järjestelmien pysyvyys mietityttää samoin kuin metatietojen hankinnan ja tallentamisen kysymykset. Tarvittaisiinko kansallinen lukutaitostrategia asiaa tukemaan? Entä kuka ajaa kirjastojen intressiä tekijänoikeusasioissa? Myös juridinen apu on tulkintakysymyksissä tarpeen.
16. Ajankohtaiskatsaus Kuntien yhteisestä e-kirjastosta. Projektiasiantuntija Seija Laitinen-Kuisma. Etänä myös Virva Nousiainen-Hiiri, Kristiina Hormia-Poutanen ja Suvi Sivulainen.
E-kirjastohankkeessa on menossa aineistonhankinta, organisaation pystytys, käyttöliittymän kehitys ja koulutusten valmistelu.
Aineistonhankinta on käynnistynyt markkinavuoropuheluilla parinkymmenen aineistovälittäjän kanssa. Seuraavaksi on vuorossa tarjouskilpailut. Välittäjien ja kustantajien suhtautuminen on vaihdellut innostuneesta mietteliääseen riippuen siitä, onko välittäjällä ollut aiemmin omaa alustaa vai ei. E-kirjastoon on vuoden vaihteessa tulossa suomen, ruotsin ja englanninkielistä kirjallisuutta e-kirjoina ja äänikirjoina. Jonkin verran voi tulla myös muita kieliä. Lehdistä alkuvaiheessa ovat mukana kotimaiset etäkäyttöiset lehdet. Vieraskieliset etäkäyttöiset lehdet tullevat nykyisten PressReader-sopimusten lakattua eli vuoden 2025 alusta. Kunnille itselleen jää siten hankittavaksi esimerkiksi paikalliskäyttöiset lehdet, elokuvapalvelut, musiikkipalvelut, soitonharjoitteluoppaat ja kielikurssit.
Kansalliskirjasto on päättänyt, että sillä on valmius ottaa e-kirjaston ylläpito- ja kehittämisvastuu vuoden 2024 alusta. Muut vaihtoehdot ovat Suomen e-kirjastoyhdistys (tai -osakeyhtiö), joissa molemmissa on omat hankaluutensa. Jos Kansalliskirjasto valitaan, se alkaa rekrytoida syksyllä työntekijöitä ja palvelu voidaan tuottaa ensimmäisen kolmen vuoden ajan kunnille hintaan 0,70 €/asukas. Kaikkein eniten e-kirjaston talouteen ja aineistomäärärahaan tulee siis vaikuttamaan se, kuinka monta kuntaa e-kirjastoon liittyy. Kunnat pääsevät vaikuttamaan ohjausryhmän kautta, johon tulee kunnilta kuusi edustajaa sekä aineistonvalintaryhmissä ja vuosittaisilla kehittämispäivillä.
Käyttöliittymää kehitetään ostamalla kehitystyötä ulkoa kokeneelta kehittäjältä, jotta Library Simplified -sovellus sisältää välttämättömät toiminnot vuoden vaihteessa.
Myös koulutuspaketti on valmisteilla Liboppiin. Seuraava infotilaisuus E-kirjastohankkeesta on 12.5.
Seija Laitinen-Kuisman esitys (pdf)
17. Kuntaliiton tietohanke Kultti, erityisasiantuntija Johanna Selkee
Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee kertoi Kuntaliiton ja Cuporen yhteistyössä toteuttamasta kulttuurin tietokantahankkeesta, Kultista. Kultti on maksuton palvelu, jonka tarkoitus on tuottaa vertailukelpoista kuntakohtaista tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta. Palvelussa voi vapaasti hakea ja vertailla kuntien kulttuuriin käyttämiä resursseja sekä tietoja kulttuuripalvelujen tarjonnasta ja käytöstä. Tavoitteena on tuottaa myös dataa kulttuurihyvinvoinnin mittaamiseksi.
Hanke on loppusuoralla: tänä vuonna arvioidaan pilotin toimivuutta ja ensi alkuun Kultti tulee käytettäväksi Kuntaliiton sivustolle.
https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/sivistystoimen-kehittaminen/kulttuurin-kuntatietohanke-kultti
Puheenjohtaja kiitti osallistujia, järjestäjiä ja työvaliokuntaa.
Seuraava kokous on 8.–11.11.2023 Hämeenlinnassa.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:26.