Kokousaika:
Torstai 22.11.2018 klo 10.00 – 16.30
Perjantai 23.11.2018 klo 9.00 – 14.00
Kokouspaikka:
Valtuustosali, Valtuustotalo
Suokatu 42 B, 70100 Kuopio
Torstai 22.11.
9.30 – 10.00 Aamukahvit
10.00 – 10.15:
1. Kokouksen avaus ja Kuopion kaupungin tervehdys, Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen
Puheenjohtaja Jouni Pääkkölä avasi kokouksen ja toivotti neuvoston jäsenet tervetulleeksi kokoukseen.
Kuopion kaupungin Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen lausui tervehdyssanat Kuopion kaupungin puolesta. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja nosti puheessaan esille Kuopion strategiasta nousevan tahtotilan olla hyvän elämän pääkaupunki ja paras paikka lapsille. Mitä paremmin asukkaat Kuopiossa voivat, sitä vetovoimaisempi Kuopio on. Kirjasto toimii Kuopion kaupungin organisaatiossa osana hyvinvoinnin edistämisen palveluja. Kirjastoa kehitetään mm. palvelumuotoilun keinoin asiakkaita osallistamalla. Tiedon ja tarinoiden kortteli muodostuu pääkirjaston ja museon yhdistävän uudisrakennuksen myötä.
Ajassa elävä ja kehittyvä kirjasto täyttää hyvin kirjastolain tavoitteet ja on osa hyvinvoinnin arvoketjua ja oleellinen osa hyvän elämän pääkaupunkia. Tutkimusten mukaan Kuopiossa on Suomen tyytyväisimmät asukkaat. Janne Hentunen päätti tervehdyksensä toivotuksiin, että kokousosallistujat saavat Kuopiosta inspiraatiota mukaansa. Mennään kohti hyvää keskustelua näinä päivinä!
10.15 – 10.25
2. Läsnäolijoiden toteaminen
Todettiin läsnäolijat.
Läsnä, pysyvät edustajat:
Helsingin edustaja: Helsingin kaupunginkirjasto Katri Vänttinen
Maakuntien kirjastojen edustajat:
Joensuun kaupunginkirjasto Ari Mäkiranta
Jyväskylän kaupunginkirjasto Seija Laitinen-Kuisma
Kajaanin kaupunginkirjasto Ari Koistinen
Kokkolan kaupunginkirjasto Susann Forsberg
Kouvolan kaupunginkirjasto Selja Kunttu
Kuopion kaupunginkirjasto Päivi Savinainen
Lahden kaupunginkirjasto Marja Malminen
Lappeenrannan kaupunginkirjasto Päivi-Linnea Pötry
Mikkelin seutukirjasto Virpi Launonen
Oulun kaupunginkirjasto Jouni Pääkkölä
Porvoon kaupunginkirjasto Kaisa Tolonen
Rovaniemen kaupunginkirjasto Mikko Paajala
Seinäjoen kaupunginkirjasto Mervi Heikkilä
Tampereen kaupunginkirjasto Pirkko Lindberg
Turun kaupunginkirjasto Rebekka Pilppula
Vaasan kaupunginkirjasto Marita Ahola
Suurten kaupunkien (yli 150 000 asukasta) edustajat:
Espoon kaupunginkirjasto Nina Sipola
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat:
|
Etelä-Karjala |
Marja Huuhtanen, Imatra |
|
Etelä-Pohjanmaa |
Aki Rossi, Teuva |
|
Etelä-Savo |
Eija-Liisa Kasesniemi, Toenperä, Rantasalmi |
|
Kainuu |
Anette Karjalainen, Suomussalmi |
|
Kanta-Häme |
Matti Karvinen, Janakkala |
|
Keski-Pohjanmaa |
Maria Nikula, Kaustinen |
|
Keski-Suomi |
Sari Kanniainen, Hankasalmi |
|
Kymenlaakso |
Aino Satama, Hamina |
|
Lappi |
Kati Oinas, Tervola |
|
Pirkanmaa |
Sarri Nykänen, Lempäälä |
|
Pohjois-Karjala |
Liisa Mäenpää, Tohmajärvi |
|
Pohjois-Pohjanmaa |
Heikki Lahnaoja, Pyhäjoki |
|
Pohjois-Savo |
Sirpa Tyni, Keitele |
|
Satakunta |
Satu Soppela-Hyle, Harjavalta |
|
Uusimaa |
Annastiina Louhisalmi,Tuusula |
|
Varsinais-Suomi |
Eija Sjöblom, Kemiönsaari |
Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä):
Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen, Kuopion kaupunginkirjasto
Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry
Helena Pohjolainen ja Pirkko Korhonen, Kuopion Kaupunginkirjasto
Erityissuunnittelija Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto
Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto
Valtakunnallisen kehittämisyksikön päällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto
Kirjastotoimen ylitarkastaja Eeva Hiltunen, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä, Seinäjoen kaupunginkirjasto
Riia Marttinen ja Katja Valjakka, Mikkelin kaupunginkirjasto
Ylitarkastaja Antti Seppänen, Etelä-Suomen AVI
Yksikön päällikkö aineisto- ja metatietoyksikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto
Tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto
Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg, Tampereen kaupunginkirjasto
Ulla Siiskonen, Kangasniemen kirjasto
Joni Kääriäinen, Kangasniemen kirjasto
Heidi Huhtilainen, Kiuruveden kaupunginkirjasto
Koordinaattori Jarkko Rikkilä, Tampereen kaupunginkirjasto
Läsnä valmistelijana:
Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylän kaupunginkirjasto
Läsnä sihteereinä:
Asiakas- ja kokoelmapäällikkö Minna Koistinen ja lasten ja nuorten kirjastopalveluiden päällikkö Anu Parviainen, Kuopion kaupunginkirjasto
10.25 – 10.30
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Päivi Savinainen ja Mikko Paajala, jotka toimivat tarvittaessa äänten laskijoina. (Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.)
10.30 – 10.35
4. Esityslistan hyväksyminen
Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan. Puheenjohtaja ilmoitti esityslistan muutokset. Kohta 12 Mervi Heikkilän esitys siirtyy perjantaille kohtaan 18 ja Pirkko Lindbergin siirtyy kohtaan 12. Lisäksi kohtaan 5 tulee käsiteltäväksi työvaliokunnan jäsenen valinta. Lisäksi Kirjastoseuran digiohjelman kommentointi perjantaina. Esityslista hyväksyttiin edellä mainituin muutoksin.
10.35 – 10.40
5. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin
Celia johtokunta:
Jouni Pääkkölä, Oulu
Varastokirjaston johtokunta:
Päivi Savinainen, Kuopio
Työvaliokunnan jäsen
Aino Satama jäämässä pois vuoden 2019 alusta. Ehdotettiin ja valittiin Virpi Launonen Mikkelistä.
Digiopastus kirjastoissa: Yleisten kirjastojen yhteisen toimintasuosituksen laatiminen
Ryhmää vetää Anu Ojaranta, VAKE:n edustajana Päivi Litmanen-Peitsala. Kunkin AKE-kirjaston johtaja ilmoittaa yhden jäsenen vetäjälle. Työryhmän tehtävänä on laatia suositukset yleisille kirjastoille:
1) Kirjastojen asiakaspalvelussa toimivien digiosaamisen tasosta
2) Kirjastojen antamasta digituesta, joka terminä tarkoittaa AUTA-hankkeessa ja VRK:n digitukitoiminnassa määriteltyä julkisten palvelujen käytön tukea:
"Digituella tarkoitamme verkkoasioinnin ja älylaitteiden käytön opastusta. Digituen tavoitteena on se, että kansalainen kykenee asioimaan itsenäisesti ja turvallisesti sekä ymmärtämään yleisiä digitaalisten palvelujen periaatteita."
Digiopastustyöryhmä laatii suositukset YKN:n kevätkokoukseen mennessä ja tekee myös ehdotuksen digiopastukseen liittyvän osaamisen tason noston yhteisistä toimenpiteistä.
Digiopastus kirjastoissa –työryhmä toimii yhteistyössä laajemman, työssä kartoitettavan yheisten kirjastojen verkoston kanssa. Suositus tuodaan ensin työvaliokuntaan, sitten YKN:oon.
10.40 – 11.10
6. OKM:n puheenvuoro, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Leena Aaltonen kertoi ajankohtaisia uutisia OKM:stä. Minna Karvonen on aloittanut Taiteen ja kulttuurin vastuualueen johtajana 1.11.2018. AVI:n Länsi- ja Sisä-Suomen kirjastotoimen ylitarkastajana on aloittanut Mika Mustikkamäki 1.11.2018.
Valtiovarainministeriö on käynnistänyt esiselvityksen kuntien peruspalvelujen VOS-järjestelmän kehittämisestä. Kuntien peruspalvelujen VOS-järjestelmään, ja tätä kautta kirjastojen perusrahoitusjärjestelmään, on tulossa muutoksia soten myötä. Esiselvityksessä selvitetään, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun VOS-järjestelmää muutetaan, jotta kukin kunta pystyy jatkossakin järjestämään opetus-, varhaiskasvatus- ja kirjastopalvelut. Kuinka turvataan yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa? Oleellinen kysymys on myös se, mitkä jatkossa ovat niitä tehtäviä ja velvoitteita, joista kaikkien kuntien tulee selviytyä. Selvityksen avausseminaari on ollut 8.11. ja selvitystyön aikana järjestetään työpajoja, joissa kuntia kuullaan aktiivisesti. OKM:n yleisiä kirjastoja koskeva vuoden 2019 TA-esitys sama kuin kahtena viime vuonna.
Sekä AVI:n että OKM:n kehittämisavustukset ovat haussa 3.12. saakka. Haun painopisteenä on lukutaidon ja etenkin pienten lasten lukemisen edistäminen. Lukutaidon korostaminen lähtee sekä nykyisestä kirjastolaista että yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hakemusten toivotaan olevan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeilevia.
FinElib osana Kansalliskirjaston palveluja yleisille kirjastoille. Keskustelua on käyty siitä, mikä on FinElibin rooli suhteessa yleisiin kirjastoihin. OKM rahoittaa Kansalliskirjastoa, jotta tämä tuottaa palveluja yleisille kirjastoille. Aineistoja ei rahoiteta, vaan hankintainfraa. Hankintaosaaminen Kansalliskirjastossa, OKM haluaa tukea järkevän hankintatavan toteuttamista. Asiasta lisää, kunhan asia etenee ja kehittyy.
Varastokirjaston tilanne. Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon, toimeksiantona hallituksen esitys. Esitys käynyt lausuntokierroksella, tällä hetkellä ei etene. Palvelumalli jatkuu toistaiseksi kuten ennenkin.
Lukutaidon ja lukemisen edistämisen suuntaviivat. Lukutaitofoorumin tehtävänä oli laatia lasten ja nuorten lukutaidon edistämisen suuntaviivat, löytyvät ministeriön ja Lukuliikkeen sivuilta. Suuntaviivojen toimeenpano liittyy ministeriön osalta rakenteiden kehittämiseen.
OKM on valmistelemassa suuntaviivojen mukaisesti vielä tällä hallituskaudella uutta erikoistehtävää liittyen lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen. Toiminta perustuu lain yleisistä kirjastoista pykälään 9: Erityinen tehtävä, jonka perusteella esimerkiksi Rovaniemelle on annettu saamenkielisen kirjaston ylläpitotehtävä. Hakukriteereitä muotoillaan parhaillaan ja ministerin päätös on tulossa helmi-maaliskuussa. Toiminta alkaa vuonna 2020 ja toiminta rahoitetaan vuosittaisella valtionavustuksella. Tarkoitus on luoda erityistehtävää hoitavan kirjaston johdolla verkosto, jossa kaikkien kirjastojen osaaminen on mukana. Tavoitteena on lisäksi mm. lasten ja nuorten kirjastotyöhön liittyvän osaamisen kehittäminen.
Lukutaitofoorumin laatimien suuntaviivojen mukaisesti lukemisen ja lukutaidon edistämistä varten palkataan koordinaattori opetushallitukseen vuoden 2019 alusta lähtien. Erikoistehtävän saanut kirjasto kommunikoi aktiivisesti tämän virkamiehen kanssa. Opetushallitus hoitaa rekrytoinnin. Lukutaitofoorumin ensimmäinen havainto on, että tehdään valtavasti hyvää työtä, mutta tieto ei kulje eri sektoreiden välillä.
Lukutaitofoorumi lopettanut työnsä, kun suuntaviivat on saatu valmiiksi. Toiminta jatkuu Lukuliikkeenä. Ministeriö toivoo, että #lukuliike-hashtagia käytettäisiin kaikessa toiminnassa, joka liittyy lukemisen ja lukutaidon edistämiseen.
Oodin avaus 5.12., Suomi100-merkkihanke, ministeriö on ollut mukana rahoittamassa. On kansainvälisestikin huomattu, että valtiovalta on antanut suomalaisille lahjan ja se lahja on kirjasto!
Keskusteltiin vankilakirjastoista osana AKE-työtä. AKE-kirjastojen toimivaltaan kuuluu asiantuntija-avun tarjoaminen vankilakirjastojen hoitamiseen, ei kirjastotoiminnan pyörittäminen. Asiantuntija-apu on yleisten kirjastojen toimintaperiaatteiden tunnetuksi tekemistä vankilapuolella.
Kysyttiin ministeriön näkemystä kirjastojen rooliin digituen tarjoajana. Ministeriön linjaus on AUTA-hankkeen toimintamallin mukainen. Kirjastojen tekemää työtä ei lähdetä laajentamaan laissa määritellyn yli.
11.10 – 11.30
7. Kirjastojen perimistä maksuista, Kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen
Päivi Savinainen kertoi eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisusta asiassa, jossa kirjaston asiakas on valittanut kirjaston maksuihin liittyvistä asioista. Uuden kirjastolain myötä maksut ja korvaukset ovat tulleet tarkasteltaviksi. Kirjastoilla on ollut vanhastaan käsitys, että kirjaston maksut ovat yksityisoikeudellisia maksuja, joiden vanhenemisaika on kolme vuotta, ja vanhenemisen voi katkaista. Ratkaisussaan oikeusasiamies kuitenkin katsoo, että myös vanhan kirjastolain mukaiset maksut ovat julkisoikeudellisia maksuja, joita koskee viiden vuoden vanhentumisaika.
Vahingonkorvaukset, esimerkiksi turmeltuneen aineiston korvaaminen, ovat yksityisoikeudellisia maksuja, jotka vanhenevat kolmessa vuodessa, mikäli vanhenemista ei katkaista. Yksityisoikeudelliset maksut eivät voi johtaa lainauskieltoon. Julkisoikeudellisia maksuja taas ovat maksut myöhässä palautetusta aineistosta tai noutamatta jääneestä varauksesta. Julkisoikeudelliset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia eikä niitä saa vanhennuttuaan periä. Kirjastojen käyttösäännöt eivät yksiselitteisesti voi olla lakia tiukempia. Vaurioituneesta materiaalista aiheutuvat korvaukset eivät voi aiheuttaa lainauskieltoa.
Kirjastoihin tulee siis kahdenlaisia laskuja, jotka on käsiteltävä eri tavalla. Perintävaiheessa julkisoikeudellisten ja yksityisoikeudellisten maksujen tulee olla eri laskuilla. Kirjastojärjestelmä ei riitä perusteeksi siihen, että maksuja ei käsiteltäisi erilaisina maksuina.
Toivottiin Kuntaliitolta selkeitä malleja kirjastojen maksukäytäntöihin. Toivottiin myös ohjeistusta siitä, mitä käyttösäännöissä voi olla.
11.30 – 12.00
8. Kuntaliiton ajankohtaiset, Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry
Johanna Selkee kertoi Kuntaliiton ajankohtaisista asioista. Tekeillä on sivistyspoliittinen ohjelma, johon tulevat kaikki opetusta ja kulttuuria koskevat kuntaliiton tavoitteet, sekä Kuntaliiton palvelulupaus.
VM:llä menossa alv:n muutos. Sähköisen aineiston alv-tasoa ollaan laskemassa 24 %:sta 10 %:n.
Digituessa kirjastoilla on tulevaisuudessa iso rooli, mutta kirjastojen ei pidä tarjota liikaa. Kirjastot tarvitsevat selkeän rajauksen ja palvelulupauksen, ja toisaalta kansalaisilla oltava tieto siitä, mistä saa mihinkin palveluun selkokielisen vastauksen. Kuntaliitto tekee digipaketista yleiskirjeen, jossa kerrotaan, mitkä ovat kunnan näkökulmasta olennaiset velvoitteet ja mahdollisuudet, jotka liittyvät kunnan kaikkeen toimintaan. YKN työryhmässä mietitään digineuvontaa kirjaston näkökulmasta. Kuntatalossa tietoyhteiskuntayksikkö, jossa mietitään kuntien digiprojekteja. Mietitään mm. saavutettavuusdirektiiviä. Osaamisen tarkastelu yhdessä VRK:n kanssa.
Kuntaliiton Vuoden kirjastokunta -kilpailu järjestetty ensimmäistä kertaa, tarkoitus jatkaa kilpailua ensi vuonna. Kilpailu on tapa nostaa esille kirjastonäkökulmaa myös muille kuin kirjastoammattilaisille ja kirjaston käyttäjille. Kilpailuun on jatkossa mietinnässä erilaisia vuositeemoja, esim. lapset ja nuoret.
Valtionosuusjärjestelmää mietitään uudelta pohjalta: Mikä se on ja mistä se koostuu. Kulttuurin rahoituksesta suuri osa on tähän asti tullut veikkausvoittorahoista, mutta tulevaisuudessa veikkauksen tuotto-odotukset ovat laskussa. Budjettivarojen osuutta pitäisi siis saada entistä enemmän lisättyä.
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta määrää kunnan tehtäväksi järjestää ja edistää kulttuuritoimintaa kunnissa. Lakia ollaan uudistamassa ja esitys ollut jo eduskunnan lähetekeskustelussa, seuraavaksi se menee sivistysvaliokunnan käsittelyyn. Uusi, aiempaa laajempi laki on tulossa näillä näkymin voimaan tammikuussa 2019. Uudessa laissa viitataan myös muihin lakeihin, esim. kirjastolaki, ja hyödynnetään eri lakien kautta toiminnan järjestämistä ja kehittämistä kunnissa yhdessä. Lakiin tulossa omat pykälänsä kulttuuritoiminnan tavoitteista, kuntien tehtävistä, asukkaiden kuulemisesta ja vaikutusmahdollisuudesta.
Ensimmäinen tiedonkeruu kulttuurin TEAviisariin, joka on kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutusten seuraamisen mittaristo, ensi vuoden alussa. Tiedonkeruulomake on lähdössä kommentointikierrokselle. Lomakkeella kerätään tietoa kuntakohtaisista prosesseista, toiminnasta ja resursseista.
Kuntaliitto ottaa kantaa hallitusohjelmatavoitteessaan kirjastojen, kulttuurin, vapaa-ajan, liikunnan ja nuorisopuolen toimintamahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Tavoitteesta heijastuvat tunnistetut muutostarpeet ja ilmiöt. Uudesta Digi- ja väestötietovirastosta tulossa yhdyspinta kunnan ja maakunnan välille. Sote toteutuu aikaisintaan 2021 alusta, siihen asti mennään nykyisellä kunta-maakunta-valtio-mallilla.
Sivistyspoliittinen ohjelma Sivistyksen suunta 2030 esittelee Kuntaliiton keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, mukaan lukien hallitusohjelmatavoitteet. Ohjelma on jäsennetty ilmiökeskeisesti kuudeksi kohdaksi (Ilmastonmuutos, Osallisuus ja päätöksenteko, Väestö ja alueellinen erilaistuminen, Sivistyskunta - yhteistyö, kumppanuudet ja verkostoituminen, Hyvinvoinnin edistäminen, Jatkuva oppiminen – osaaminen ja luovuus), ja siinä halutaan näkyvän opetus- ja kulttuuritoiminnan monipuolisuus. Hyvinvoinnin edistäminen oltava koko kunnan lävistävä toimintatapa. Ajatuksena on, että näiden ilmiöiden alle tulee eri palvelusektoreita koskevia tavoitteita, ja kerrotaan hyvin konkreettisesti, mitä Kuntaliitto aikoo asiassa tehdä ja mikä on sen näkökulma asiaan. Keskustelua paljon Kirjastoseuran kanssa esim. siitä, miten tekijänoikeuslaki istuu tähän päivään. Aineisto- ja lainakorvauslakia tarkasteltava tekijänoikeuslain kanssa rinta rinnan, jotta ne toimivat nykyisessä fyysisessä ja sähköisessä toimintaympäristössä. Huomioitava kirjaston rooli perustuslaillisena tiedon ja sivistyksen turvaajana. Sivistyspalvelut tulevaisuuden kunnan suurin kokonaisuus, kun opetus- ja terveyspalvelut lähtee muualle. Kuntaliitto apuna tekemässä puitesopimuksia. Jatkuva oppiminen, kaikki ikäluokat, ei pelkkä peruskouluikäisten lukutaidon edistämiseen keskittyminen. Myös vanhemmat tarvitsevat tukea.
12.00 – 13.00 Lounas
13.00 - 13.20
9. Hanke-esittely 1: Monikulttuurisuutta etsimässä Pohjois-Savossa. Helena Pohjolainen ja Pirkko Korhonen, Kuopion Kaupunginkirjasto
Helena Pohjolainen ja Pirkko Korhonen esittelivät maakunnallista Monikulttuurisuutta etsimässä Pohjois-Savossa –hanketta.
Hankkeen tavoitteina ovat olleet viestinnän terävöittäminen, kirjaston tekeminen tunnetuksi maahanmuuttajille, kirjastojen henkilökunnan koulutus, kansainvälisyyden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen, kirjaston roolin edistäminen maahanmuuttajan oman kielen ja kulttuurin tukijana sekä toisaalta suomen kielen opiskelun tukeminen.
Henkilöstökoulutuksissa on käsitelty edellä mainittuja hankkeen tavoitteita. Maahanmuuttajien omaa näkökulmaa on tuotu mukaan esimerkiksi haastattelujen kautta.
Hankkeen aikana on tuotettu esite suomeksi ja englanniksi sekä kirjanmerkki suomeksi ja englanniksi, mahdollisesti myöhemmin myös muilla kielillä. Materiaalit ovat yleisellä tasolla, joten niitä on mahdollista käyttää myös muissa kirjastoissa. Tulossa on vielä selkokielinen kirjastoon tutustumis-/opastusvideo, joka toteutetaan yhdessä KuohuLabin ja HUMAKin kanssa. Video tulee jakoon Kirjastokaistalle.
Hankkeen puitteissa järjestettyä toimintaa ovat olleet kielikahvilat, Espanja-tapahtuma jossa mukana sekä espanjankielisiä maahanmuuttajia että kielen opiskelijoita, sanataidepohjaiset erilaisuustyöpajat esim. varhaiskasvatusikäisille.
Tekijät kokevat hankkeen olleen hyvä oppimisprosessi, ja herättäneen ideoita siitä miten eri kieliä voitaisiin käyttää markkinoinnissa apuna. Palautetta on saatu suoraan hankkeessa mukana olevilta kunnilta, että hankkeessa on onnistuttu luomaan hyviä työkaluja maahanmuuttajien kanssa asioimiseen.
Keskustelussa muistutettiin Monikielisen kirjaston olemassaolosta.
13.20 – 14.00
10. Valtakunnallisen kehittämistehtävän sekä alueellisen kehittämistehtävän kuulumiset, erityissuunnittelija Aija Laine ja viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto
Aija Laine ja Päivi Litmanen-Peitsala kertoivat VAKE- ja AKE-toiminnan ajankohtaisia kuulumisia. Vierailut ja yhteistyö AKE-kirjastojen kesken on ollut antoisaa. Vuoden 2018 aikana ollut erilaisia kokouksia eri kokoonpanoin, ensi vuodelle mietitään näiden pohjalta jatkoa. Vuoden 2019 suunnitelmat pohjautuvat ensimmäisen vuoden kokemuksiin. Painopisteenä on ainakin osaamisen kehittäminen, lisäksi VAKE on jollain tasolla mukana AVI:n Tiedolla johtamisen koulutuskokonaisuudessa. Keskuskirjastokokous muuttuu jatkossa avoimeksi kehittämistyöpajaksi, ei ole siis keskuskirjastokokouksen tavoin kutsukokous. VAKE tukee Kirjastolaista lähteviä ydintehtäviä: Tekeminen linkittyy aina kirjaston perustehtäviin.
VAKE:n kansallisen tehtävän vuosikelloa 2019 muutetaan tarvittaessa AKE-kirjastoilta tulevien kommenttien ja muutostarpeiden mukaan. Kehikko ensi vuoden toiminnalle on jo valmiina, mutta kehikkoa voidaan muuttaa palautteiden perusteella.
Keskusteltiin Kirjastoseuran kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja ristikkäisen viestinnän välttämisestä.
Finna-konsortioryhmän kuulumiset, Valtakunnallisen kehittämisyksikön päällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto
Matti Sarmela kertoi Finna-konsortioryhmän kuulumisia. Finnasta on tulossa keskeinen kansallisen kirjastoinfran palvelu ja konsortioryhmän toiminnan pääpaino on verkkopalvelujen viestinnän tuottamisessa. Konsortioryhmässä on edustus muistisektorin jokaiselta alueelta, ja tämä kokoonpano on todettu toimivaksi yhteisarkkitehtuurin luomisessa. Kaikki konsortion kokousaineistot ja materiaalit ovat julkisia.
Keskeisiä asioita konsortion toiminnassa 2018-2019 ovat palvelusopimuksen uudistaminen ja sopimusrakenteen muuttuminen siten, että jatkossa muuttuvat asiat ovat liitteinä. Keskustelua käydään muiden organisaatioiden, esim. Yle, liittymisestä Finnaan. Palvelusta tullut niin keskeinen osa muistisektoria, että kaikkia toiveita ei pystytä toteuttamaan. Ensi keväänä käynnistyy uusi projekti, jossa suunnitellaan Finnan koko toteutusta ja suunnitteluprosessia entistä asiakaslähtöisemmäksi. Tarkastellaan myös digitaalisen käyttöliittymän suhdetta fyysiseen kirjastoon. Kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi Finnan kulut ulkoistetaan Kansalliskirjastolle. Finna on keskeinen kehittäjä Kirjastot.fi-palvelussa. Puheenjohtajisto on aktivoinut konsortioryhmää miettimään, miten Finna-kokonaisuutta kehitettäisiin asiakaslähtöisemmin.
Finnan strategian päivittämistä suunnitellaan, nykyinen strategia on voimassa vuoteen 2020 saakka. Finnan kilpailukyky muihin palveluihin verrattuna on sidoksissa siihen, kuinka paljon siellä on digitaalista sisältöä. Finna on keikahtamassa suuren yleisön palveluksi, koska yleisistä kirjastoista on tulossa merkittävin käyttäjäryhmä. Tämän on näyttävä kehittämisen prioriteeteissa lähivuosina.
Kysyttiin, onko varmaa, että Finnan ylläpito ja rahoitus jatkuvat kun se on muuttunut projektista kansalliseksi hankkeeksi. Vastattiin, että Finnan peruspalvelut ovat nyt ja jatkossa samassa paketissa kuin muut Kansalliskirjaston yleisille kirjastoille tarjoamat palvelut.
Päivi Litmanen-Peitsala:
Yleisten kirjastojen osalta Finnassa mietinnässä esimerkiksi se, kuinka yhdessä Kirjastot.fi-palvelun kanssa kehitetyt välineet ovat käytössä ja näkyvillä Finnassa. Entä mitä Finna-käyttöliittymä jättää nykyään yleisissä kirjastoissa katveeseen, sillä yleisten kirjastojen asiakkaat käyttävät palvelua vähän eri kulmista (tärkeää voi olla esim. se, mistä kirjastoista löytyy kopiokone).
Uudistunut Kirjasampo on tulossa. Educa-messuille lähdössä kirjastoilta edustus, mukana ainakin Finna ja Monikielinen kirjasto. Edelleen koetaan tärkeänä AKE-toiminnasta viestiminen, sillä sekä kirjastosektorin sisällä, että yhteistyökumppaneilla on edelleen asiaan liittyen epäselvyyttä. Jatkossa panostetaan myös AKE-kirjastojen viestintätapojen sirpaloitumisen ehkäisyyn. AKE-kirjastoilla on erinomaisia viestintäverkostoja, mutta eriytymistä kannattaa välttää.
14.00 – 14.30
11. Peruspalveluiden arviointi, kirjastopalvelut lasten lukemisen ja lukutaidon edistäjinä, kirjastotoimen ylitarkastaja Eeva Hiltunen, Itä-Suomen aluehallintovirasto.
Eeva Hiltunen kertoi lakisääteisestä peruspalvelujen arvioinnista kirjastojen näkökulmasta. Edellisessä arvioinnissa tarkasteltiin kirjastojen toimia lasten lukemisen ja lukutaidon edistämisessä. Arviointikohteet valitaan jostain ajankohtaisesta teemasta AVI:n ja OKM:n yhteistyönä. Arviointi toteutetaan joka toinen vuosi. Arviointiraportti on saatavilla sähköisenä. Tuloksia käytetään eri ministeriöiden säädösvalmistelussa ja taloussuunnittelussa. Arvioinnin avulla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista maan eri osissa. Hiltunen kehottaa miettimään ja esittämään, mikä olisi tarpeellinen arviointikohde seuraavaa arviointia varten.
Miksi sitten lukeminen ja lukutaidot ovat arvioitavina juuri nyt? Lukeminen ja lukutaito ovat kaksi eri asiaa, jotka ruokkivat toisiaan. Lukutaidon on havaittu heikkenevän myös Suomessa, ja erityisen huolestuttava piirre on lukutaidon polarisoituminen (tytöt ja pojat, alueelliset erot, maahanmuuttajataustaiset). Huono lukutaito johtaa väistämättä koulutustason ja yhteiskuntarauhan heikkenemiseen. Joka 6. lapsi lähtee peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa. Lukutaidottomuudessa ollaan menossa periytyvyyteen, siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Lukutaidon puute näyttäytyy eloonjäämisasiana.
Kirjastolain toteutumista seurataan peruspalvelujen arvioinnissa. Arvioitiin seuraavia asioita: Miten kirjaston aineistoilla edistetään lasten lukutaitoa ja lukemista, miten kirjaston tapahtumat tukevat lasten lukutaitoa ja lukemista, millaisella yhteistyöllä kirjastot edistävät lasten lukemista ja lukutaitoa, miten lasten kirjastopalveluja resursoidaan sekä miten lapsia kuullaan kirjastopalvelujen järjestämisessä.
Arviointikyselyyn vastattiin hyvin ja kysely koettiin tärkeäksi. Lukuintoa voitaisiin aktivoida lukemisen erilaisilla alustoilla. Kirjastoissa keskiössä yhä edelleen perinteiset, painetut aineistot. Myös kirjastojen tapahtumissa perinteiset toiminnat säännöllisimpiä. Uudet toimintatavat lähinnä hankkeiden kautta, jatkoa hankkeen jälkeen joko on tai ei. Yhteistyökumppanit tärkeitä kirjastoille, yhteistyötä korostettu kirjastolaissa. Peruskoulut tyypillisin ja tärkein yhteistyökumppani, jopa tärkeämpi kuin toiset kirjastot. Koulu valikoi palvelut tarpeensa mukaan kirjaston palveluvalikoimasta. Yhteistyössä oltava suunnitelmallisuutta, nykyään yhteistyö usein satunnaista eikä perustu sopimuksiin. Kuntien peruspalveluohjelmissa kirjasto näyttäytyy aika heikosti. Resursoinnissa suuria eroja kuntien ja maakuntien välillä. Hankinnat/asukas-tunnusluku oli joissakin kunnissa 3 kirjaa/asukas, joissakin yli 1 000 kirjaa/asukas.
Toimenpide-ehdotukset arvioinnin pohjalta. Lastenkirjastotyön ja verkostomaisen yhteistyön suunnitelmallisuus toivottavaa, toimintaympäristöanalyysiin perustuva toimintasuunnitelma ja tiedolla johtaminen tärkeää. Kirjastojen saaminen osaksi kunnan hyvinvointisuunnittelua tärkeää, koska keskiössä on asiakas.
AKE-kirjastoilta on työn tukemiseksi toivottu alueiden osaamisen ja työmuotojen tukemista ja kehittämistä, kokeilu- ja kehittämishankkeiden toteuttamista sekä tukea viestinnässä
Hallitusohjelmassa oltava myös resursointi prosessille ja työlle. Tärkeää on alueellisten erojen tasoittaminen.
Kirjastoa kuvaavat indikaattorit saatava kuntien sähköisiin hyvinvointikertomuksiin. Kirjasto- ja kulttuurimittareiden kautta hyvinvointinäkökulmaa.
Maailman osaavimman kansan menestysmalli toimii mallina myös kirjastojen roolissa lukutaidon ja lukemisen edistämisessä. Kirjasto on mallissa perusjalassa muiden toimijoiden kanssa.
14.30 – 15.00
12. Kuulumiset Ifla ja Saksan kirjastopäivät, kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg, Tampereen kaupunginkirjasto
Pirkko Lindberg kertoi vierailuista Saksan kirjastopäiville ja Malesiassa järjestettyyn Iflaan. Jouni Pääkkölä on ollut Berliinissä järjestetyillä Saksan kirjastopäivillä puhumassa kellutuksesta, ja Pirkko Lindberg Suomen uudesta kirjastolaista. Vaikutelmat saksalaisista kirjastoista: aineistokeskeisyys, hiljaisuus, henkilökunta tiskien takana odottamassa asiakkaita.
Iflan jaostoihin on hakuaika käynnissä 3.1.2019 saakka. Lindberg toimii Public Library Section –jaostossa vuoteen 2021 saakka.
15.00- 15.30 Kahvit
15.30 – 15.50
13. Hanke-esittely 2: Itä-Suomen kirjastojen osaajat, Riia Marttinen ja Katja Valjakka, Mikkelin kaupunginkirjasto
Riia Marttinen ja Katja Valjakka esittelivät Itä-Suomen kirjastojen osaajat –hanketta, jonka tavoitteena oli kartoittaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjastojen osaamista ja luoda osaajaverkostoja. Alue on maantieteellisesti laaja alue, välimatkat pitkiä, osaajaverkostolle tarvetta työn tukemiseen. Verkoston tehtävänä on jakaa tietoa, ideoida uutta ja toimia vertaistukena.
Hankkeen alussa haastateltiin kirjastonjohtajia ja esimiehiä ja selvitettiin, millaista osaamista kirjastoista löytyy. Strategisesti tärkeät osaamisalueet, joiden osaajista haluttiin perustaa osaajaverkostot, päätettiin ohjausryhmässä. Tämän jälkeen haastattelut ja kyselyt keskittyivät tarkemmin valittuihin osaamisalueisiin. Perustettujen verkostojen teemat ovat digiosaaminen, senioriosaaminen ja alle kouluikäiset lapset ja lapsiperheet. Nämä kolme teemaa nousivat esiin luontevasti, jatkossa mahdollista lisätä verkostojen määrää. Verkostot ovat aloittaneet työskentelyn syksyllä 2018. Verkostojen vetäjät eri maakunnista. Työskentelyalustana toimii Trello. Verkostojen koordinointi siirtyy hankkeen päätyttyä Kuopion kaupunginkirjastoon osaksi AKE-työtä, mutta verkostot jatkavat toimintaansa koko Itä-Suomen laajuisina.
Kommentoitiin, että Turussa tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää Moodlea digiasioiden maanlaajuiseen jakamiseen.
15.50 – 16.20
14. Valtakunnallisen käyttäjäkyselyn tuloksia, Ylitarkastaja Antti Seppänen, Etelä-Suomen AVI
Antti Seppänen esitteli Valtakunnallisen asiakaskyselyn tuloksia. Kyselyssä eivät olleet mukana Etelä-Karjala ja Päijät-Häme. Kyselyyn vastasi 28 000 vastaajaa, joista 2/3 vastasi sähköisesti. Vastaajista 80 % oli naisia, ja eniten vastaajia oli yli 45-vuotiaiden ikäryhmässä. Tulokset ovat tulleet julki syyskuun alussa. Tulokset käytössä raportointialustan kautta, jossa pystyy tekemään ristiintaulukoinnin avulla erilaisia kuvaajia.
Mahdollisuus kansallisen profiilin ja alueellisten profiilien vertailuun. Vastaajien määrä indikoi tulosten relevanssia, isompi vastaajamäärä on aina parempi tulosten yleistettävyyden kannalta. Vastaajarakenne tarkistettava siis ennen johtopäätösten vetämistä. Mistä kertoo se, että joku asia toteutuu paremmin kuin mitä sen tärkeys on. Tai päinvastoin. Tästä esimerkkinä kirjaston henkilökunnan kielitaito, jossa koettiin olevan parannettavaa, mutta toisaalta asiakkaat eivät kokeneet tätä tärkeäksi. Tai e-kirjakokoelmat, joiden koetaan olevan hyvät, mutta asiakkaat eivät koe niitä erityisen tärkeiksi.
Kirjastojen keskiarvo kyselyssä oli hyvä. Kirjasto nähtiin elämänlaatua parantavana tekijänä, joka tarjoaa virikkeitä ja harrastuksia. Sen sijaan kovin merkittävänä ei nähty kirjaston roolia digituen tai sosiaalisten kontaktien tarjoajana. Kirjaston käytetyimmät palvelut ovat aineistoihin liittyviä. Kirjaston some-kanavien käyttäjiä ovat pääasiassa keski-ikäiset, eivät nuoret.
Keskustelussa kehuttiin raportointityökalun avulla saatavia tilastoja.
18.15 Tutustumisretki, Kuopion pääkirjasto, Maaherrankatu 12
Tutustumisretki pääkirjastolle, jossa tutustuttiin museon peruskorjausremontin sekä kirjaston ja museon yhdistävän uudisrakentamisen sen hetkiseen vaiheeseen. Uudisrakennus yhdistää kirjaston ja museon tilalliseen ja toiminnalliseen yhteistyöhön. Tulevaan ”Tiedon ja tarinoiden taloon” tutustuttiin kuvien avulla. Mukana lukukoira Sylvin fanitapaaminen.
19.30 - 22.00 Iltatilaisuus Kummisetä ravintolaan kuuluvassa Kummin aitassa
Perjantai 23.11.
9.00 – 11.00
15. Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjan 2016 – 2020 päivitys, workshop
Aija Laine kävi läpi YKN:n nykyisestä suunta-asiakirjasta tehtyä kyselyä. Yhteenveto kyselyn tuloksista.
Jakauduttiin kuuteen ryhmään tekemään ryhmätyötä Yleisten kirjastojen suunta –asiakirjan päivittämiseksi vuosille 2021-2025. Päivi Litmanen-Peitsalan tehtävänannon mukaisesti innovoitiin kirjaston sisältöä, tiloja ja toimintaa. Ryhmien vetäjät kirjoittavat ryhmän ajatukset puhtaaksi ja lähettävät Päivi Litmanen-Peitsalalle.
Keskusteltiin Kirjastoseuran digiohjelmaehdotuksesta. Pitäisi pysähtyä rauhassa miettimään, mitä tarvitaan ja mistä asiassa on kyse. Kunnon resursointia on ensisijaista. Sisällöistä lienee epäselvyyttä Kirjastoseuran ja ministeriön välillä. Kirjastojen digiasiat tulee nostaa poliittiseen keskusteluun. Ministeriö ei voi antaa AKE-kirjastoille tehtäviä. Kirjastolain mukaan AKE:n koulutukset perustuvat alueen ja alueen tarpeiden tuntemukseen. alueen Digiasiat tarvitsevat jatkuvaa koulutusta.
Yleisten kirjastojen neuvosto esittää, että seuraavat vastaavanlaiset ehdotukset tehdään yhteistyössä ja varataan laatimiseen riittävästi aikaa.
Lähetetään työvaliokunnalle kooste kommenteista.
11.00 -11.30
16. Kuvailun uudistusprosessi - tilannekatsaus, yksikön päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjaston aineisto ja metatietoyksikkö ja tietojärjestelmäpäällikkö Nina Hyvönen, Kansalliskirjasto
Virva Nousiainen-Hiiri ja Nina Hyvönen esittelivät kuvailun uudistusprosessia. Prosessin tavoitteena on, että kuvailutiedot olisivat mahdollisimman hyvin loppukäyttäjää hyödyttäviä. Kansalliskirjastossa kehitetään usean yhteistyötahon kanssa uutta kuvailun automatisointityökalua ANNIFia. Tavoitteena on, että työkalua tarjotaan myös muiden toimijoiden, esim. välittäjät ja muut kaupalliset toimijat, käyttöön. Metatiedoista puhuttaessa ei viitata enää vain kirjastojen metatietoihin, vaan muotoutumassa on uusi kansallinen yhteistyö mm. tutkijoiden ja julkaisualan kanssa. Kansalliskirjaston näkökulmasta paikallisen asiantuntemuksen organisointi on yleisten kirjastojen vastuulla. Kansalliskirjastolla ei ole käytössään painettua kaupallista aineistoa riittävän nopeasti (vapaakappalelain mukaiset aineistot saadaan neljä kertaa vuodessa), jotta se pystyisi tuottamaan kaiken yleisten kirjastojen tarvitseman kuvailutiedon. Ennakkotiedot saadaan jatkossa kustantajilta entistä kattavammin ja nopeammin. Melindassa on yhä enenevässä määrin yleisiä kirjastoja, jolloin kirjastot voivat täydentää valmiita bibliografisia tietoja Melindassa olevilla tiedoilla. Mietinnässä on, miten jatkossa saadaan julkaisualan metatietoja mahdollisimman tehokkaasti kirjastojen käyttöön. Metatiedon ekosysteemi on monen toimijan (kirjoittaja, välittäjä, kirjasto, lainaaja) summa ja palvelujen perusta (esim. verkkopalvelut, verkkokaupat). On mietittävä, mihin kuvailua tarvitaan ja kenelle sitä tehdään, ei enää niinkään sitä, miten tieto tehdään. Tiedon tekemisen sijasta tulisi keskittyä tiedon käyttämiseen. Kuvailua ei tehdä kirjastoja vaan kirjaston asiakkaita ja kirja-alan tarpeita varten. Eri toimijoiden näkökulmat metatietoon ovat erilaisia. Kirjastojen tarpeet ovat hyvin pitkälti samat kuin kuluttajilla.
Teknologian kehitys luo uusia mahdollisuuksia. ANNIF hyödyntää kirjojen takakansitekstejä tehdessään sisällönkuvailua. Kaikkea tietoa, mitä esim. kirjastot tarvitsevat omaan toimintaansa, ei tarvitse laittaa osaksi kuvailutietoja. Mietittävä, mitä tehdään missäkin yhteydessä. Mitkä tiedot viedään esim. Finnaan?
Melindan alustavaihdon selvitys alkaa 2019. Tavoittena siirtyä linkitetyn datan tuotannon tukemiseen. Tekoälyn ja automatisoinnin hyödyntäminen.
Keskustelussa muistutettiin, että YKN on suositellut Melindaan liittymistä kaikille kirjastoille. Kukin kunta tekee omat päätöksensä. YKN:ssä on puhuttu myös luetteloinnin tason alentamisesta. Kansalliskirjaston Melinda-tasot kelpaavat yleisille kirjastoille. Koulutuksesta pitää tehdä suunnitelma, mutta muistutettiin myös, ettei kansalliskirjasto ole varsinaisesti koulutusorganisaatio. Keskustelussa kysyttiin sitä, tehdäänkö luettelointia vielä paikoitellen kahteen kertaan? Onko kaikki luettelointi relevanttia? Isojen kirjastojen kuvailuosastojen johdoilla on selvä tahtotila muuttumiseen, mutta tarvitaan kuitenkin hyvin avointa yhteistä keskustelua. Tarvitaan myös keskusteluapua siihen, mitä isoissa kirjastoissa, jotka luetteloivat Melindaan kimpan puolesta, voidaan jättää pois. Kentällä on vaikutelma, että samaa epätietoa ostetaan moneen kertaan ja pyöritetään eri kirjastojen välillä. Melinda ei toimi kenelläkään pääasiallisena metatiedon lähteenä, vaan se on tällä hetkellä säiliö jota ei osata hyödyntää tarpeeksi hyvin. On saatava aikaiseksi selvempi visio ja ratkaisu siitä, miten korvata nykytilanne. Keskusteluun toivotaan sekä kirjastojen johtoa, että luetteloijia. Keskustelua varten päätettiin perustaa työryhmä, joka Virva Nousiainen-Hiirin johdolla tekee ehdotuksen luetteloinnin uudelleenjärjestämisestä. Tarvitaanko ulkopuolista konsulttiapua kansallisen luettelointijärjestelmän kehittämiseen?
11.30 – 11.40
17. Yleisten kirjastojen konsortion kuulumiset, Yksikön päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri
Virva Nousiainen-Hiiri kertoi, että Koko kansa lukee -kampanja järjestetään ensi kesänä. Kampanjan kirjat on jo valittu, mukana myös suomenkielinen e-äänikirja. Loppuunmyydyistä lastenkirjoista otetut Vain kirjastoille –painokset valmistuvat vaiheittain.
Hakemus kansalliseen e-kirjapilottiin lähetetty.
11.40 – 12.00
18. Lukuliikkeen ehdotukset ja suuntaviivat, kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä, Seinäjoen kaupunginkirjasto
Mervi Heikkilä kertoi Lukutaitofoorumin työn tuloksena syntyneestä Lukuliikkeestä. Lukuliikkeestä toivotaan koko kansan liikettä. Lukutaito on paitsi hauskaa, myös välttämättömyys. TL;DR (too long; didn’t read) on nuorten oma termi, jolla viitataan liian pitkinä koettuihin teksteihin joita ei viitsitä lukea.
Lukutaitofoorumi perustettiin viime syksynä. Opetusministeriö kutsui kokoon 40 asiaan liittyvää toimijaa (lukemisen tutkijoita, muutama kirjailija, muutama kirjasto, ministeriö; konsulttitoimisto vetämässä). Foorumin työn tuloksena syntyi Lukuliikkeen ohella Lasten ja nuorten lukutaidon kehittämisen suuntaviivat –julistus. sekä mm. somekampanja. Lukutaitofoorumin tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja tahtona rakenteisiin vaikuttaminen ja konkreettisten asioiden aikaansaaminen. Konkreettisina tuloksina Lukutaitofoorumista ovat Opetushallitukseen tuleva lukutaitokoordinaattori sekä lasten ja nuorten kirjastotyön erityistehtävän antaminen yhdelle kirjastolle. Erityistehtävä tulee hakuun alkuvuodesta 2019.
Kirjastot mainitaan muutamassa kohtaa yhteistyökumppanina. Ammattilaisten tehtävä monialaista yhteistyötä, ja lukemista ja lukutaitoa lähestytään monipuolisesti. Yhteiskunnan rakenteisiin pitäisi ihan oikeasti vaikuttaa, jotta hankkeesta säilyisi myös jotain konkreettista. Opetushallitukseen tulee uusi lukutaitokoordinaattori. Lukutaitoon ja siihen liittyviin isoihinkin hankkeisiin liittyvä tieto on tällä hetkellä Suomessa hajallaan, joten kansallista koordinointia tarvitaan. Hankkeissa usein unohdetaan, että jokaisessa kunnassa on lakisääteinen lukemisen edistämisen instanssi eli kirjasto. Tiedon kunnan sisällä toimivista hankkeista tulisi siis liikkua eri toimijoiden välillä.
Keskustelussa tuli esille, että useassa kunnassa (esim. Mikkeli, Vaasa, Teuva, Lempäälä) on ollut, on meneillään tai on tulossa erilaisia lukemiseen innostamiseen tähtääviä kampanjoita. Muistutettiin Lastenkirjainstituutista isona kansallisena toimijana. Huomautettiin, että lasten ja nuorten kirjastotyön erityistehtävän saavan kirjaston yhtenä tärkeänä tehtävänä on toimivan tiedotusverkoston luominen. Miten eri toimijat saisivat viestinsä eteenpäin kirjastojen kautta? Kirjastojen pysyttävä näkyvillä, kirjastoilla oltava tieto siitä mitä omassa kunnassa on meneillään. Ongelma kansallisestikin on, että kirjastot puuttuvat isoista hankkeista eivätkä ole edes niistä tietoisia.
12.00 – 13.00 Lounas
13.00 – 13.20
19. Hanke-esittely 3: Luovuutta multimodaalisesti, Ulla Siiskonen ja Joni Kääriäinen, Kangasniemen kirjasto
Ulla Siiskonen ja Joni Kääriäinen esittelivät Luovuutta multimodaalisesti –hanketta. Hankkeen kantavana ajatuksena on ollut ottaa uusi tekniikka haltuun Kangasniemen kirjastossa yhdessä Äkryn koulun kanssa. Aluksi ajatuksena oli tehdä virtuaalinen kirjastoesittely sekä oppilaiden monimediaisia esittelyjä. Kunnan kirjastoauton lakkauttamisen myötä nousi tarve jatkuvan yhteistyön kehittämiseksi kirjaston ja koulun välille.
Uuden teknologian avulla kirjasto on harpannut uuteen maailmaan ja uusiin ulottuvuuksiin. Nykytekniikka mahdollistaa uusia oppimistapoja sekä sen avulla voidaan tuottaa uudenlaisia elämyksiä. Hankkeen aikana hankittiin drone-lennokki, 360-kuvaa ottava kamera sekä virtuaalitodellisuuslaseja (VR-lasit).
Dronen avulla pystytään ottamaan ihan erityylistä kuvaa kuin aikaisemmin. Mitä kaikkea voi ylhäältäpäin kuvata? Ajatusta tullaan hyödyntämään esimerkiksi kirjastoesittelyjä tehdessä. Digitaalisuus kehittyy niin nopeasti, että hankkeen sisältö on kolmessa-neljässä vuodessa muuttunut ja laitteistot kehittyneet. Tekniikan tuomat haasteet: laitteet tuottavat ”liian hyvää” dataa, toimijoilta ei välttämättä löydy tarpeeksi hyviä laitteita sen purkamiseen. 360-kameralla mahdollista kuvata 360-kuvaa, jota pystyy hyödyntämään VR-lasien kanssa.
Thinglink: 360-kuva, johon voidaan lisätä tietoa. Kuvaan voi liittää erilaisia tägejä, jotka johtavat kuvaan, tekstiin, videoon, ääneen. Kuvaan voi liittää myös siirtymiä paikkojen välille, ts. kuvasta toiseen. Thinglinkin voima on se, että sillä voidaan luoda virtuaalisia todellisuuksia kuvien ja niiden välille linkittämisellä luotujen siirtymien avulla.
Koulun ja kirjaston yhteistyön on tarkoitus jatkua vielä hankkeen jälkeenkin. Osapuolet hyödyntävät osaamista puolin ja toisin. Myös kunnan johto on ollut hyvin kiinnostunut hankkeesta.
13.20 – 13.40
20. Hanke-esittely 4: Pelilukutaito tähtäimessä, Heidi Huhtilainen, Kiuruveden kaupunginkirjasto
Heidi Huhtilainen esitteli Kiuruveden kirjaston pelihuonehankkeita. Kirjastolla on ollut viimevuosina kaksi pelaamiseen liittyvää hanketta: Pelihuone Kiuruveden kaupunginkirjastoon (2017) sekä Pelilukutaito tähtäimessä (2018).
Kiuruveden kirjasto on paikkakunnan ainoita ajanviettopaikkoja. Kirjastossa käy paljon kaikenikäisiä koululaisia. Koululaiset pelanneet ennen kirjastosalissa, toisaalta kirjaston atk-luokan käyttö romahtanut viime vuosien aikana. Päätettiin hakea hankerahaa hankkeelle Pelihuone Kiuruveden kaupunginkirjastoon, jolla atk-luokasta tehtiin pelitila. Ensimmäisen vajaan vuoden aikana kävijöitä pelitilassa oli 1700. Suurin osa saadusta avustuksesta käytettiin projektityöntekijän palkkaamiseen. Projektityöntekijä suunnitteli, toteutti, perehdytti, ohjeisti ja opasti pelihuoneessa. Pelihuoneen säännöt kehittyivät todellisen tarpeen pohjalta, kaikkea niissä kiellettyä esiintyi aiemmin. Kirjaston muilta koneilta ohjataan pelaajat järjestelmällisesti pelihuoneeseen. Pelihuoneessa kuukausittain noin 300-400 kävijää.
Ensimmäisen hankkeen jälkeen haettiin rahaa uudelle hankkeelle, Pelilukutaito tähtäimessä. Hankkeen lähtöajatuksena oli pelilukutaito-käsitteen selventäminen sekä peleistä ja pelaamisesta puhuminen positiivisuuden kautta. Pelilukutaito on yksi ns. uusista lukutaidoista. Se voidaan määritellä esimerkiksi kykynä erottaa eri peligenret toisistaan, kykynä saada pelit pelattua läpi, tietona pelikulttuureista tai sillä, että osaa toimia pelaamisen maailmassa. Pelaamisella on vahva sosiaalinen ulottuvuus ja se on ajanvietteenä toiminnallista verrattuna vaikkapa elokuvien katsomiseen. Pelatessa kehittyvät mm. ongelmanratkaisutaidot. Hankkeessa on ollut mukana esim. paikallinen vanhempainyhdistys KIVAT ry, lisäksi projektityöntekijä on pitänyt blogia Tuumauksia pelihuoneesta (linkki: kirjastonpelihuone.blogspot.com). Blogi on toiminut tiedotuskanavana kaikille pelaamisesta kiinnostuneille: vanhemmille, opettajille ja oppilaille.
Hankkeen aikana projektityöntekijä oli läsnä pelihuoneessa juttelemassa lasten kanssa. Hankkeen aikana järjestettiin joitakin peliturnauksia ja tapahtumia, esim. lapset ja vanhemmat yhdessä pelaamaan. Tällä hetkellä jälkimmäinenkin hanke on loppunut. Pelaajia käy yhä edelleen. Hankkeen loppumisen jälkeen nousseita kysymyksiä ovat mm. miten tilaa valvotaan, miten toimintaa ohjataan? Pelihuone on yhden kirjaston työntekijän vastuulla, mutta ongelmana on, ettei kirjaston henkilökunnalla ole osaamista pelaajien opastamiseksi.
13.40 – 14.20
21. Pirkanmaan ja Keski-Suomen asiakaspalvelututkimus, Koordinaattori Jarkko Rikkilä, Tampereen kaupunginkirjasto
Jarkko Rikkilä esitteli Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen asiakaspalvelututkimusta. Hankkeen nimi on Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen asiakaspalvelun uusi suunta!.
Ihmisten mukaan ottaminen tapahtuu ruohonjuuritasolla. Kirjastotyössä työntekijöitä innostavat asiakkaat, monimuotoisuus, yhteiset arvot. Näistä teemoista lähtee kaikki kehittäminen. Pirkanmaan ja Keski-Suomen AKE:n vuoden 2018 teemana ollut asiakaspalvelun kehittäminen. Henkilökunnalle ja asiakkaille on tehty kysely siitä, mitä taitoja asiakaspalvelussa tarvitaan. On tunnistettu asiakaspalvelussa tapahtunut muutos portinvartijuudesta suosittelijan rooliin. Uusien välineiden tehokas hyödyntäminen.
Rikkilä esitteli henkilökunnalle suunnitellun kyselyn tuloksia, joista nousi esille seuraavia teemoja:
Aktiivinen asiakaspalvelu: Kirjastoilla on parantamista kirjastotilaan aktiivisesti jalkautumisessa. Onnistuneena koettiin se, että asiakaspalvelutilanteet hoidetaan aina loppuun asti. Asiakaspalvelun työvälineet, kuinka usein henkilökunta käyttää eri välineitä. Miten organisoitu eri välineiden käyttö kirjastotilassa? Kirjastoilla parannettavaa eri kohderyhmien ja eri kanavien hyödyntämisessä ja huomioimisessa. Aktiivisempi asiakaspalvelu tulevaisuudessa: Mitä on sisältöosaaminen? Ei tarvitse olla jokaisen genren ja jokaisen aineiston asiantuntija, vaan asiakaspalvelijalla oltava taito johtaa asiakas oikean tiedon jäljille. Asiakaspalvelurooli ja siihen liittyvät asiat: Iloisuus lähtee sisäisestä kohtaamisesta ja siitä, että on hyvä olla töissä. Tämä on kaikista voimakkain keino uudistaa ja kehittää asiakaspalvelua.
Asiakkaille suunnattu kysely toteutettiin työpajoilla ja kyselytutkimuksella. Työpajoista kaksi oli nuorille, ja kaksi kirjaston vakituisille käyttäjille. Kyselytutkimuksessa saatiin reilu 700 vastausta. Perustiedot kyselystä löytyvät Tampereen kirjaston sivuilta.
Asiakkaiden kyselyssä esille nousseita teemoja:
Somekanavien valikoitu ja harkittu käyttö kirjaston viestinnässä. Kaikki ikäryhmät läpäisevä ihmisen kasvokkain kohtaamisen tärkeys. Eri kanavien vahva hyödyntäminen asiakaspalvelussa. Asiakaspalvelu koettiin keskimäärin hyvänä ja palvelut tällä hetkellä monipuolisina. Henkilöstön tulisi osata tarjota osaamisensa entistä paremmin asiakkaan käyttöön, sekä fyysisessä kirjastotilassa että verkkokanavissa. Asiakaspalvelu ei kohtaa kovin hyvin 15-29-vuotiaita käyttäjiä. Nuorten kirjasto-osaaminen on heikompaa ja nuorten kohtaaminen asiakaspalvelussa puutteellista. Aineiston suosittelua hyllyjen välissä toivottiin. Asiakkaat odottavat räätälöityjä palveluja. Hyviä kokemuksia Jyväskylän lukuneuvoja-palvelusta: ”Olemme asiakkaiden vertaislukijoita”. Kirjasto ei ole pystynyt vastaamaan riittävän hyvin digitaaliseen murrokseen ja tarjoamaan monikanavaista asiakaskokemusta. Suuri osa kirjaston käyttäjistä ei ole törmännyt kirjastoihin eri somekanavissa, kanavien esilletuomisessa siis paljon kehitettävää. Sometyö vaatii organisointia ja suunnittelua ja someviestintää tulisi rakentaa samalla lailla kuin muitakin palvelukanavia tai työmuotoja. Henkilökunnan tunnistettavuus asiakaspalvelussa ja kirjastotilassa: Miten löytää kirjastosta asiakaspalvelija, jolla ei ole työvaatetta?
Mitä kirjasto on 2030? Eri toimintakanavat laajasti ja helposti saatavilla, asiakkaalla vapaus valita itselleen sopivin. E-aineistot, itsepalvelukirjastot, robotiikka, tekoäly. Paras mahdollinen asiakaspalvelu asiakkaan saatavilla 24/7. Myös perinteisen kirjaston säilyminen tärkeää sekä henkilökunnalle että asiakkaille.
Palvelun kehittäminen lähtee ihmisistä. Koulutuskeskeisyydestä oppimiskeskeisyyteen. Asiakaspalveluhankkeen loppujulkaisu tulossa sekä printtinä että e-muodossa.
Keskustelussa kommentoitiin, että työyhteisön kunto näkyy asiakaspalvelussa. Mietittiin monikanavaisuuden resursointia: Jos fyysisessä tilassa on hiljaista, olisiko sähköisissä kanavissa asiakkaita joita voisi juuri silloin palvella?
14.20– 14.30
22. Loppukeskustelu ja kokouksen päättäminen
Seuraava YKN järjestetään Lahdessa 11.-12.4.2019.