Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2022 hybridikokouksena Helsingissä
Kokouspaikka: Helsinki, Oodi, Kino Regina 1. kerros ja Teams
Keskiviikko 27.4. klo 9.30–16
Torstai 28.4.2022 9–14.15
9:30 – 10:00 Etäyhteys avattiin ja tekniikkaa testattiin.
1. Kokouksen avaus ja käytännön asiat
Puheenjohtaja Päivi Savinainen avasi kokouksen 10.00.
10.00–10.15 Tervetulosanat Paavo Arhinmäki, apulaispormestari, Helsingin kaupunki, Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Paavo Arhinmäki nosti esiin kirjastojen tärkeän roolin tasa-arvon edistäjänä. Koronapandemian alkuvaiheessa tehdyt sulkupäätökset eivät olleet jälkikäteen katsottuina järkeviä. Kirjastot olivatkin ensimmäinen palvelu, joka haluttiin avata sulun jälkeen. Paavo Arhinmäki on havainnut kirjastojen merkityksen ihmisille vieraillessaan ahkerasti Helsingin kirjastojen eri toimipisteissä. Kirjastot ovat tärkeitä avoimia ja maksuttomia tiloja, jotka mahdollistavat kohtaamisia. Kirjastoilla on myös tärkeä rooli demokratian vahvistajina. Jossain määrin on myös yritetty vaikuttaa siihen, millä ehdoilla kirjasto toimii. Onkin tärkeää määritellä turvallisen tilan periaatteet ja korostaa niitä kirjastoissa.
Korona-aikana digitaalisten palveluiden käyttö lisääntyi, mutta samaan aikaan on tärkeää huolehtia tuen antamisesta digitaalisesti syrjäytyneille ihmisille. Koronan seurauksena kävijämäärät pienenivät, mutta ainakaan Helsingissä fyysisten kirjojen lainaaminen ei ole romahtanut. Tämä kertoo lukemisen merkityksestä ihmisille. Jatkossa on kiinnostavaa nähdä, mitkä korona-ajan tottumuksista jäävät pysyviksi. Moni on siirtynyt kaupallisten lukuaikapalvelujen käyttäjiksi, ja on kiinnostavaa, miten kirjastot pystyvät vastaamaan e-kirjojen ja äänikirjojen tarjontaan. E-kirjastohankkeessa on tehty hyvää yhteistyötä kirjastojen, kirjailijoiden, kustantajien ja muiden toimijoiden välillä. Epävarmassa maailmassa kirjastolla on tärkeä rooli kriisinkestävyyden kasvattamisessa. Kirjastojen perustehtävä on olla avoimia, vakaita ja kutsuvia paikkoja kaikille. Tätä ei voida tehdä ilman kirjastoammattilaisia. Digitaalisen tarjonnan rinnalla kirjastot ovat jatkossakin paikkoja, joissa vieraillaan ja tehdään löytöjä.
2. Läsnäolijoiden toteaminen
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Suvi Pirnes-Toivonen (Joensuu), Susann Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Salla Palmi-Felin (Lahti), Marja Huuhtanen (Lappeenranta), Sylvia Stavén (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Siina Vieri (Pori), Malin Hollmén (Porvoo), Nina Sipola (Rovaniemi), Kirsti Länsikallio (Seinäjoki), Niina Salmenkangas (Tampere), Rebekka Pilppula (Turku), Sanna Bondas (Vaasa)
Läsnä, varaedustajat:
Hanna Martikainen (Jyväskylä), Paula Ala-Raasikka (Kajaani), Miika Miettinen (Espoo), Leena Toivonen (Vantaa)
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat:
Etelä-Pohjanmaa: Johanna Laakso (Kurikka), Etelä-Savo: Tarja Frilander (Pieksämäki), Kainuu: Taina Hyvönen (Kuhmo), Kanta-Häme: Matti Karvinen (Janakkala), Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi), Keski-Suomi: Risto Heikkinen (Laukaa), Kymenlaakso: Evan Seppä (Pyhtää), Lappi: Virva Jakkula (Posio), Pirkanmaa: Jarna Hara (Nokia), Pohjanmaa: Linnéa Engblom (Malax), Pohjois-Karjala Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Pohjois-Pohjanmaa: Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi), Satakunta: Anni Tormas (Eura), Uusimaa: Milla Kuronen (Hanko)
Läsnä, maakunta-alueiden varaedustajat:
Jesse Lindstrom (Imatra)
Poissa, maakunta-alueiden edustajat:
Päijät-Häme: Katja Komonen (Hartola), Varsinais-Suomi: Laila Uusitalo (Aura)
Läsnä, puheenjohtaja ja valmistelijat: Päivi Savinainen (Kuopio), Nina Sipola (Rovaniemi), Päivi Litmanen-Peitsala (Helsinki, VAKE)
Sihteerinä ja teknisissä avustustehtävissä:
Informaatikot Elina Karioja ja Tiina Rajala, Porvoon kaupunginkirjasto, alueellinen kehittämistehtävä
Läsnä puhujina, esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä) ja VAKEn edustajina:
Leena Aaltonen, OKM
Meri Markus, Porvoon kaupunginkirjasto
Johanna Selkee, Kuntaliitto
Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Catharina Latvala, Porvoon kaupunginkirjasto
Juha Manninen, Suomen Kirjastoseura
Toni Vesterinen, Kansalliskirjasto
Ritva Nikola, Oulun kaupunginkirjasto
Marja Hjelt, Helsingin kaupunginkirjasto
Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto
Tuulikki Kuurne, Helsingin kaupunginkirjasto
Seija Laitinen-Kuisma, Yleisten kirjastojen yhteisen e-kirjaston kehittämishanke
Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto
Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Mika Mustikkamäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokous on päätösvaltainen, koska yli puolet edustajista on paikalla. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja mahdollisiksi ääntenlaskijoiksi valittiin Malin Hollmén ja Jouni Pääkkölä.
4. Esityslistan hyväksyminen
Esityslista hyväksyttiin yksimielisesti.
5. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
Työvaliokunta on nimennyt esitettävät edustajat:
1. Kansalliskirjaston johtokuntaan 2022–2026 on esitetty varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen ja Turun kaupunginkirjastosta palvelupäällikkö Asko Autio.
2. YKN:n perustamaan Metatietoryhmään väistyvän jäsenen tilalle työvaliokunta on esityksestä valinnut Saijamari Pakkalan Tampereelta.
3. Varastokirjaston johtokunnan kolmivuotiskaudelle 1.3.2022-28.2.2025 on ministeriö määrännyt jäseniksi YKN:n edustajana kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölän Oulun kaupunginkirjastosta ja kirjastopalvelujohtaja Suvi Pirnes-Toivasen Joensuun kaupunginkirjastosta.
Kahteen lausuntopyyntöön vastattiin:
4. Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta - työryhmän raportti. Lausunto on luettavissa https://www.kirjastot.fi/ykn-2022-lausuntosaavutettavuuskirjasto-celia
5. Lausunto hallituksen esityksestä Esteettömyysdirektiivin implementoinnista. Lausunto luettavissa https://www.kirjastot.fi/ykn-2022-lausunto-esteettomyysdirektiivin-vieminen
Muut asiat:
6. Muistutuksena: YKN digitaitosuositukset ovat luettavissa https://www.kirjastot.fi/neuvosto/digitukisuositus
Päivi Litmanen-Peitsala muistutti digitukisuosituksesta. On tärkeää tarjota digitukea ja rajata alueet, jotka kuuluvat kirjastoille. Rajauksena toimii esimerkiksi se, että kirjastoissa ei opasteta palveluissa, joissa käytetään vahvaa tunnistautumista. Kirjastoissa on hyvä tutustua oman kunnan palveluihin, jotta osataan neuvoa, missä muualla voi asioida ja saada tukea. Kirjastoissa tulisi osata vastata myös yhteistyökumppanien kysymyksiin. On hyvä olla yhteiset käytännöt ja periaatteet digituen antamisessa.
6. Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, OKM
Leena Aaltonen kertoi yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivityksestä, joka on työn alla ja jonka taustana on yhteiskunnan strategia-asiakirja vuodelta 2017. Turvallisuusstrategialla pyritään yhtenäistämään ja ohjaamaan varautumista Suomessa. Tästä ja muista mainituista aiheista on lisätietoa liitteenä olevassa esityksessä.
Henkinen kriisinkestävyys on elintärkeistä toiminnoista se osa-alue, johon kirjastot vahvimmin liittyvät. Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kykyä kestää erilaisia kriisitilanteita ja selviytyä niiden vaikutuksista. Tärkeää on perusarjen hoitaminen hyvin, esimerkiksi kirjastoissa hoidetaan hyvin lain edellyttämät tehtävät. OKM:n yksi strateginen tehtävä strategialuonnoksessa on kulttuuripalvelujen ylläpitäminen ja kulttuuriomaisuuden suojelu. Koronapandemian opetuksena jatkossa palvelut pyritään pitämään paremmin auki. Kirjastojen tehtävä on vahvasti tunnistettu luonnoksessa. Kirjastot nähdään luotettavan tiedon lähteinä ja mediakasvatuksen antajina. Strategiatyö on kesken, mutta hyväksymisestä laitetaan AVIen kautta tietoa kirjastoille.
Leena Aaltonen nosti esiin Ukrainan tilanteeseen liittyen kirjastoaineistojen saatavuuden. Monikielinen kirjasto on toiminut aktiivisesti asian selvittämiseksi. Ukrainalaisilla on tottumus kirjastojen käyttöön ja lukemisen kulttuuri on vahvaa. Kirjastot ovat luontevia paikkoja, joihin voidaan tulla, ja kirjastot voivat tarjota tähän liittyen myös esim. aktiviteetteja lapsille.
Kehittämishankerahoitusta on myönnetty tälle vuodelle valtakunnallisiin hankkeisiin Kuntien yhteinen e-kirjasto, Yleisten kirjastojen metatietoselvitys ja Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi. Alueelliseen ja paikalliseen hanketyöhön on menossa haku Yleisten kirjastojen lukutaitotyön vahvistamiseksi, osana Lukutaitostrategian toimeenpanoa.
AVIt tekevät selvitystyötä yleisten kirjastojen tilastoinnin kehittämiseksi. Asiaa on tutkittu työpajoin ja haastatteluin. Teknistä ratkaisua valmistellaan syksyn aikana. OKM on selvittänyt AKE-kirjastojen arviointia vuosilta 2018–2021. Osa-alueina ovat olleet osaamisen kehittäminen, yhteistoiminnan vahvistuminen ja viestintä. Tulevaa arviointia tehdään dialogisesti ja vieraillaan kaikissa AKE-kirjastoissa vuoden 2022 aikana. Edustajat osallistuvat johonkin koulutustapahtumaan ja samalla käydään keskustelu AKE-kirjastojen ja alueiden edustajien kanssa.
Muina ajankohtaisina asioina Aaltonen nosti esiin, että vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen kilpailutus on tehty, ja se toteutuu vuodelle 2023. Lisäksi Ruotsin uusi kirjastostrategia vuosille 2022–2025 on julkaistu.
7. Projektiesittely: TET-opas, pedagoginen informaatikko Meri Markus, Porvoon kaupunginkirjasto
TET-opas on tehty helpottamaan TET-jaksojen toteutusta yleisissä kirjastoissa. Oppaassa on tehtäväehdotuksia laidasta laitaan. Lasten- ja nuortenkirjastotyötä Uudellamaalla-verkoston työryhmä kirjoitti ja kokosi oppaan. Oppaasta on tehty myös ruotsinkielinen versio. Projekti lähti liikkeelle kirjastojen tarpeista ja toiveista parantaa nuorten kohtaamista koko kirjaston henkilökunnan osalta. Miten keksiä tekemistä TET-nuorille ja miten kohdata nuoria? Miten harjoittelujaksojen toteuttamista voitaisiin helpottaa? Erityisesti pienissä kirjastoissa kaivattiin tukea TET-jaksojen toteuttamiseen. TET-jaksojen toteuttaminen nähtiin tärkeänä osana kirjastojen toimintaa. Tulevaisuuden ammattilaisia tarvitaan, mistä heidät saataisiin, jos heitä ei oteta vastaan?
Markus nosti esiin tärkeimpinä asioina oppaassa kohtaamisen ja tekemisen. Tavoitteena on tarjota tukea nuorten kohtaamiseen ja selkeitä ohjeita siihen, miten nuori otetaan kirjastoissa vastaan. Tekeminen näkyy puolestaan siinä, että oppaassa on paljon tehtävälistoja ja lukujärjestyksiä, joita voi toteuttaa sellaisinaan tai kehitellä eteenpäin. Myös etä-TET on huomioitu oppaassa.
TET-opas suomeksi: https://uudenmaankirjastot.fi/tet-opas-kirjastoille/
PRAO-guide: https://uudenmaankirjastot.fi/sv/prao-guide-for-bibliotek-2/
8. Tekijänoikeusneuvottelut, erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto
Ajankohtaista tekijänoikeuslain osalta, viestinnänsuunnittelija, Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto
Johanna Selkee Kuntaliitosta kertoi tekijänoikeusneuvotteluista tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Kuntaliitto edustaa neuvotteluissa kaikkia kuntia. Kuntaliitto laatii määräaikaisia suositussopimuksia tekijänoikeusjärjestöjen kanssa, jotta jokaisen kunnan ei tarvitsisi erikseen neuvotella. Koko kuntakenttää tiedotetaan hinnantarkistuksista ja sopimuksiin liittyvistä muutoksista. Suositussopimus tarkoittaa sitä, että ei tehdä sopimuksia kuntien puolesta, vaan tarjotaan sopimus kuntien käyttöön ja ne voivat itse päättää, liittyvätkö vai eivät. Suositussopimuksia on aiemmin tehty Kopioston, Teoston ja Gramexin kanssa. Nyt uutena neuvotellaan Sanaston ja Kopioston kanssa verkkokäytöstä.
Johanna Selkee kertoi meneillään olevista neuvotteluista Sanaston ja Kopioston kanssa. Kuntaliiton tavoitteena on, että neuvotellaan uusi sopimus määräaikaisena pilottina verkkoympäristössä tapahtuvaan kirjallisuuden ja kuvituksen käyttöön. Sekä Kopiosto että Sanasto ovat sitoutuneet neuvottelemaan verkkopalveluista. Neuvottelut etenevät kevään, kesän ja alkusyksyn aikana ja YKN pidetään ajan tasalla neuvotteluiden etenemisestä.
Päivi Litmanen-Peitsala kertoi tekijänoikeuslain uudistamisesta, joka ensimmäisessä vaiheessa keskittyy DSM-direktiivin vaatimiin muutoksiin. Kyseessä EU:n taholta tuleva iso uudistus. Tekijänoikeuskysymyksissä pyritään rajaamaan sitä, mitä sopimuksissa tavoitellaan. Aluksi keskitytään vain DSM-direktiivin edellyttämiin muutoksiin ja toisessa vaiheessa puututaan muihin pykäliin. Tekijänoikeuslain muutoksessa HE 13.4.2022 verkkosisältöpalvelut velvoitetaan valvomaan sisältöä ja poistamaan väärin käytettyjä sisältöjä. Kirjastoissa olisikin tärkeää tuoda esiin materiaalien tekijät ja käytettyjen kuvien lähteet.
Lakimuutoksen toisella kierroksella käsitellään mm. e-aineistojen lainauskorvausta. Äänikirjojen ja e-kirjojen korvaukset ovat pienet tällä hetkellä, joten jos ne saataisiin korvauksen piiriin, myös tarjonta lisääntyisi. Litmanen-Peitsala nosti esiin myös kirjoja kuvailevat elementit, jotka ovat tällä hetkellä välittäjien hallussa, minkä vuoksi metatietoihin rinnastettavia tietoja voi hävitä välittäjän vaihtuessa. Toisella kierroksella olisi hyvä huomioida myös satutunteihin liittyvät tekijänoikeudet.
IFLA on antanut suosituksen, että digitaalisia satutunteja voitaisiin pitää ilman pelkoa tekijänoikeusrikkomuksista, kun kyse on ei-kaupallisesta toiminnasta kirjastoissa. Samalla pitäisi rajata mahdollisten tallenteiden jakamisoikeuksia. Näin saataisiin korvaukset tekijöille ja voitaisiin käyttää teoksia lasten lukutaidon edistämiseen. Lisätietoa, linkki myös dioissa: IFLA releases statement on Online Storytimes – IFLA
Päivi Litmanen-Peitsalan esitys (pdf)
9. Hanke-esittely: Läsrörelse i familjerna (Lukuliikettä perheisiin) palveluesimies Catharina Latvala, Porvoon kaupunginkirjasto
Läsrörelse i familjerna var ett gemensamt projekt för biblioteken i Borgå, Lojo och Högfors åren 2019–2021. Målgruppen var familjer med barn under skolåldern och målet var att skapa bestående modeller för att främja en positiv inställning till läsning och öka familjernas medvetenhet om bibliotekets tjänster. Samarbetspartners var bl.a. rådgivningsbyråer och familjetjänster.
Catharina Latvala kertoi Lukuliikettä perheisiin -hankkeesta, jonka tavoitteena oli edistää pienten alle kouluikäisten lasten lukemista ja lisätä tietoutta kirjastosta myös heidän vanhemmilleen. Samalla välitettiin positiivista suhtautumista lukemiseen ja tiedotettiin kirjaston palveluista. Hankkeen aikana kartoitettiin toimintaympäristöä ja tutustuttiin erilaisiin toimijoihin ja ihmisiin. Samalla havaittiin, missä voitaisiin tavoittaa hankkeen kohderyhmiä ja missä asioissa tehdä yhteistyötä.
Hankkeen aikana kehitettiin mm. Lukunalle-konsepti, jossa nalle vieraili kirjan kanssa päiväkodeissa. Hanketyöntekijä piti satuhetkiä eri paikoissa ja keskusteli perheiden kanssa kirjastoon liittyvistä toiveista. Pidettiin mm. pop-up-kirjasto neuvolan odotustilassa. Hanke tuotti myös lukemiseen liittyviä esitteitä, joita on jaettu neuvoloissa ja päiväkodeissa. Lisäksi hankkeen puitteissa toteutettiin jatkotarina päiväkodeissa. Lapsille annettiin tarinan alku, johon he kirjoittivat jatkon. Kaikki lapset saivat itselleen tekemänsä tarinan ja vanhemmille järjestettiin ilta, jossa tarina luettiin. Koronapandemia toi haasteita hankkeen toteuttamiseen ja osa hankkeen toteuttamisesta on vielä kesken. Tulossa on vielä lyhyt video kirjastosammakosta, joka kertoo ilman sanoja siitä, miten kirjastossa toimitaan.
Catharina Latvalan esitys (pdf)
10. Suomen Kirjastoseuran ajankohtaisia, toiminnanjohtaja Juha Manninen, Suomen kirjastoseura
Mannisen puheenvuorossa nousi esiin kirjastojen koronan jälkeinen elämä ja se, löytävätkö kaikki takaisin kirjastoon. Kirjastoissa järjestetään paljon hybriditapahtumia, mutta niiden yhteydessä on hyvä pohtia yhteisöllisyyden toteutumista. E-kirjastohankkeessa projektiryhmä tekee hyvää työtä väärinkäsitysten kampittamisessa ja yhteistyökuvioiden selvittämisessä. Lukutaitokeskustelu on ollut paljon esillä mediassa, mutta kirjastoja ei ole montaa kertaa mainittu, vaikka Kirjastoseura on pyrkinyt mukaan keskusteluun. Manninen nosti esiin myös joustavuuden korostumisen kirjastolaisten ammattikuvassa ammattitaidon kustannuksella. Joustavuuden vaatimukset vaikuttavat myös työhyvinvointiin, johon on toivottu reagointia mm. Kirjastoseuran mentorointiohjelmassa.
Tänä vuonna Kirjastoseuralle on tärkeintä eduskuntavaaleihin liittyvä vaikuttamistyö. Pyritään siihen, että kirjastot olisivat mukana puolueiden vaaliohjelmissa. Tärkeitä asioita kirjastojen kannalta ovat lukutaito, kirjastoautotoiminta, lähipalvelut, digivalmiudet, sisällöntarjonta ja tekijäneutraali lainauskorvaus. Lukutaidon ylläpitäminen, lukemiseen innostaminen ja digitaitojen opastaminen ovat tärkeitä teemoja, joita tulisi pitää esillä.
Kirjastoseuran Kirjastot ja korona -tutkimuksessa havaittiin, että pandemian aikana verkon käyttö korostui ja yhä useammat oppivat käyttämään verkkopalveluita. Jää nähtäväksi, miten tämä näkyy fyysisten tilojen käytössä. Kirjastojen fyysisiä tiloja olisikin tärkeää markkinoida. Luottamus kirjastoja kohtaan oli tutkimuksen mukaan vahvaa. Kirjastoja koskevat koronarajoitukset koettiin kielteisiksi.
Kansainvälisistä terveisistä Manninen nosti esiin haasteet IFLA:n johdossa. Pääsihteeri on vapautettu tehtävistään ja johdossa on kriisi. Uusi hallitus valitaan elokuussa.
Torstai 28.4.2022
11. Kirjastot ja kriisitilanne – mitä pitäisi tunnistaa ja mihin pitäisi reagoida?, viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen- Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto
Päivi Litmanen-Peitsala vinkkasi kirjastot.fi-sivusta, jossa on kriisitilanteeseen liittyvää viranomaistietoa, tiedonlähteitä, medialukutaitoa ja aiemmin tehtyjä tiedotteita. Kirjastokenttä on laaja, minkä vuoksi usein ratkotaan samoja ongelmia monessa eri paikassa. Litmanen-Peitsala peräänkuulutti kirjastojen yhteisen näkemyksen, ennalta varautumisen ja tiedon jakamisen merkitystä. Myös tietoturvaan on syytä kiinnittää huomiota ja suojata tilit kaksivaiheisella tunnistautumisella.
Litmanen Peitsala esitti taustaryhmän kokoamista tietojen vaihtoa varten. Mukana olisivat VAKE, AVI, Kirjastoseura, YKN, OKM ja Kuntaliitto. Keskustelun jälkeen päätettiin, että on hyvä olla ryhmä, joka voi nopeasti reagoida ja pohtia koko kirjastoalan näkemystä. Päätettiin, että työryhmään nimetään mukaan aiemmin mainittujen toimijoiden lisäksi YKN:n puheenjohtajisto eli Päivi Savinainen ja Nina Sipola. Työryhmän nimeksi tulee Tilannekuvaryhmä. Ryhmä katsoo yhdessä, mihin asioihin pitäisi puuttua, jotta he voisivat antaa myös laajemmin suosituksia yhteisistä toimintatavoista.
12. E-kilpailutukset ja konsortion tilanne
E-elokuvien kilpailutus, Toni Vesterinen, Kansalliskirjasto
Toni Vesterinen Kansalliskirjastosta FinElibistä kertoi yleisten kirjastojen konsortion ja FinElibin yhteisestä e-elokuvien kilpailuttamisprojektista. FinElib koordinoi ja kilpailuttaa keskitetysti, ja Hansel tarjoaa projektissa kilpailutusasiantuntemusta. Sisältötyöryhmässä on mukana asiantuntijoita yleisistä kirjastoista. Hankinnan kohteena on TVoD-palvelu (pay per view) eli katselukertoihin perustuva palvelu.
Sisältötyöryhmä on määritellyt palvelun vaatimuksia ja kilpailutuksen kriteerejä tarjouspyyntöä varten. Lisäksi on keskusteltu potentiaalisten palveluntarjoajien kanssa. Kilpailutus tullaan toteuttamaan yhden toimittajan hankintasopimuksena ja tvoD-mallilla. Seuraavaksi on vuorossa tarjouspyynnön laatiminen ja viimeistely. Kyseessä on yhteishankintatyyppinen menettely eli kirjastojen tulee sitoutua hankintaan jo etukäteen ennen kuin tarjouspyyntö lähetetään. Tarjouspyyntö olisi tarkoitus saada valmiiksi viimeistään kesäkuussa. Kirjastot saavat tarjouksen nähtäville ja sitoumukset pyydetään kesän aikana. Varsinainen kilpailutus ja tarjousten pyytäminen on elo-syyskuussa. Palvelu otettaisiin käyttöön loppuvuodesta loka-joulukuussa.
E-lehtien kilpailutus, palvelupäällikkö Ritva Nikola, Oulun kaupunginkirjasto
Ritva Nikola kertoi e-lehtien kilpailutuksesta. Kilpailutustyöryhmä toimii YKN:n alaisuudessa ja jäseniä on kattavasti eri puolelta Suomea. Työryhmä on kartoittanut kirjastojen tarpeita ja sen pohjalta keskittynyt suomenkielisiin e-lehtiin. Jatkossa on tarvetta myös ruotsinkielisten lehtien kilpailutukselle. On olemassa kaksi eri palveluntarjoajaa ja siksi kilpailuttaminen on tarpeellista. Yhteiseen e-kirjastoon on tämän hetken tiedon mukaan tulossa mukaan myös e-lehdet. Tarvitaan välivaiheen kilpailutus, jotta voidaan turvata kirjastojen e-lehtitarjonta.
Kirjastojen tarpeita selvitettäessä huomattiin, että kirjastoilla on tarve sähköisten sanoma- ja aikakauslehtipalveluiden alustalle ja sisällöille, myös osin tai kokonaan etäkäyttöön. Tarkoituksenmukaisinta olisi yksi alusta, joka kattaa nämä aineistot. Kirjastot ja kimpat päättävät itse, mitä sisältöjä palveluun hankkivat.
Kilpailutustyöryhmä perustettiin keskustelemaan aiheesta FinElibin kanssa. FinElibin kanta on se, että se ei ehdi mukaan aikataulusyistä, koska menossa on nyt jo e-elokuvien kilpailutus. Kukin kirjasto ja kimppa kilpailuttavat lehdet itse omien tarpeidensa mukaan. Kokouksessa keskusteltiin työryhmän jatkosta ja päätettiin, että työryhmä jatkaa työtään vaatimusmäärittelyiden parissa. Päätettiin myös, että ryhmä tiedottaa kokousten välillä työvaliokuntaa, joka puolestaan välittää viestin YKN:n jäsenille, jotka tiedottavat eteenpäin omille alueilleen.
E-kirjojen jatkohankinta vuodelle 2023, Marja Hjelt, konsortio
Nykyiset e- ja äänikirjasopimukset päättyvät 22.12.2022. Kirjastot jäävät sopimuksettomaan tilaan, joten hankintayhteiskumppanilta Hanselilta on haettu rajoja siihen, miten hankinta voidaan tässä tilanteessa toteuttaa. Hanselin lausunto on toimitettu kaikille kirjastoille ja lausunnon pohjalta pidettiin webinaareja, joissa sai esittää kysymyksiä. Konsortio ei ole tekemässä valtakunnallista keskitettyä kilpailutusta vuodelle 2023 muun muassa siksi, että keskitetystä kilpailutuksesta neuvotteleminen yhdelle vuodelle olisi raskas prosessi.
Kilpailutuksessa hankinta-arvon rajana on 60 000, toisin kuin esimerkiksi e-elokuvissa. Koska hankinta-arvo ylittyy, olisi turvallisinta kilpailuttaa. Myös hankintalaki edellyttää kilpailutusta. Toinen vaihtoehto on suorahankinta, joka on mahdollista ns. ylimenovaiheessa, kun uuden palvelun kilpailutus tai hankintaprosessi on jo aloitettu. E-kirjastohanke on jo tehnyt tästä tietopyynnön viime syksynä. Haasteena on hankkeeseen liittyvä pitkä hankintaprosessi. Kyseessä on laaja kokonaisuus, jonka kilpailutusta on pilkottava. Jotta kirjastot voivat käyttää ylimenovaihetta perusteluna, riittää sitoutumiseksi tässä vaiheessa aie sitoutumisesta e-kirjastohankkeeseen. Olisi hyvä olla pöytäkirjapäätös liittymisestä yhteiseen e-kirjastoon.
Jos sitoutumista ei voida tehdä, ei voida käyttää ylimenovaihetta perusteluna. Toinen vaihtoehto on pitää hankinta alle 60 000 eurossa. Kyse on vain vuodesta 2023. Suorahankinnan riskinä on se, että palvelusta voidaan valittaa. Jos e-kirjastohankkeen kanssa tulee viivästyksiä, konsortio on valmis arvioimaan tilannetta uudelleen. Konsortio jatkaa keskusteluja molempien palveluntarjoajien kanssa, jotta toukokuun aikana saataisiin mallipohjat sopimusmallista. Osa sopimuksen tiedoista on kuntakohtaisia, jotka kirjastojen pitää itse selvittää.
YKN:n asettaman Pienen työryhmän kuulumiset, pohdintaa konsortiosta Jouni Pääkkölä, Rebekka Pilppula, Virva Nousiainen-Hiiri, Katri Vänttinen, Salla Palmi-Felin ja Marja Hjelt.
Pieni työryhmä keskittyy tällä hetkellä erityisesti e-palveluiden sopimusasioiden etenemisen seuraamiseen. Teemoina korostuvat kirjastojen digitaaliset aineistot ja osaamisen jakaminen eteenpäin. Korona vei eteenpäin asioista sopimista ja kilpailuttamista, koska digitaalisten aineistojen tarve kasvoi. Ryhmän vahvuutena voidaan pitää sitä, että luodaan yhteyksiä moneen suuntaan. Tällä hetkellä meneillään on välivaihe, jossa odotetaan yhteistä e-kirjastoa ja toimintamallia.
Ryhmä korosti puheenvuorossaan epävarmuuden sietämisen tärkeyttä, luottamusta ja rohkeutta. Suomessa tehdään e-kirjaston kanssa sellaista, mitä ei ole tehty muualla aikaisemmin. Epävarmuutta on tärkeää sietää, jotta saadaan uutta aikaan. Rohkeuteen kannustetaan myös siksi, että ei aina kaikissa hankkeissa ole tiedossa, mitä hanke tulee maksamaan. E-kirjasto on kuitenkin eduskunnassa parlamentaarisesti päätetty asia ja myös YKN sitoutunut asiaan. Tätä voi käyttää perusteluna omassa kunnassa, ja suositeltiin, että asian voi nostaa esiin lautakunnissa tiedoksiantona. E-kirjastohanke auttaa yksittäisiä kirjastoja viestimään asiasta ja toimittaa kirjastoille materiaalia.
13. Hanke-esittely: Ikäystävällisempi kirjasto, erikoiskirjastovirkailija Tuulikki Kuurne, Helsingin kaupunginkirjasto
Tuulikki Kuurne kertoi Ikäystävällisempi kirjasto -hankkeesta. Helsingin kaupunginkirjaston hankkeessa kirjastot ja palvelukeskukset kehittävät yhdessä uusia ikäystävällisiä toimintamuotoja sekä kotona että palvelutaloissa asuville. Taustalla on Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2019–2021 ja stadin ikäohjelma, joiden tarkoituksena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä ja lisätä osallisuuden tunnetta. Tavoitteena on parantaa ikääntyneille tarjottavien palveluiden laatua ja huomioida heidän tarpeensa kirjastopalveluiden suunnittelussa. Tärkeinä lähtökohtina ovat saavutettavuus ja positiivinen erityiskohtelu. Samalla vahvistetaan myös henkilökunnan yhteistyötaitovalmiuksia toimia yhdessä muiden toimialojen kanssa.
Hanketta toteutetaan yhdessä palvelukeskusten kanssa. Ikääntyneet ovat heterogeeninen ryhmä, joilla on erilaisia osaamisia ja valmiuksia. Lukemisen edistäminen ja monilukutaidon kehittäminen ovat hankkeessa tärkeitä teemoja. Kohderyhminä ovat niin ikääntyneet, kotihoidon asukkaat, muistisairaat kuin ikääntyneet maahanmuuttajatkin. Koronan aiheuttamista pulmista huolimatta on kehitetty uusia etäpalveluja kuten etävinkkausvideoita, etälukuvinkkejä ja etäryhmä Skypen kautta. Lisäksi on järjestetty kulttuuriluentoja, kirjailijavierailuja ja palveluiden esittelyä esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille senioreille. Henkilökuntaa on koulutettu saavutettavuudesta, Celiasta ja muista hankkeeseen liittyvistä aiheista. Jatkossa on tulossa vielä residenssirunoilijoita palvelukeskuksiin. He pitävät työpajoja mm. sanataiteesta. Lisäksi on tarkoituksena opastaa e-aineistojen ja Helmetin käytössä sekä jakaa kulttuurisisältöä kotihoidon asukkaille kuvapuhelimiin.
14. Kuntien yhteinen e-kirjasto, projektiasiantuntija Seija Laitinen-Kuisma
Seija Laitinen-Kuisma kertoi e-kirjastohankkeesta, jonka tavoitteena on toteuttaa Suomen yleisille kirjastoille yhteinen e-kirjasto. Tarkoituksena on korjata nykytilanteen ongelmia. Esimerkiksi tällä hetkellä on 40 erillistä e-kokoelmaa eri puolella Suomea ja useita erilaisia käyttöliittymiä, jotka pitää opetella erikseen. Tilastotietoja voi olla hankalaa saada ja yhteistyö aineistontarjoajien kanssa on hajaantunutta. Ei ole yhteistä tahoa, joka neuvottelisi kustantajien kanssa. Lisäksi tehdään paljon päällekkäistä työtä.
Aineiston saatavuus on tällä hetkellä suuri ongelma. Äänikirjojen suosio on kasvanut hurjasti, mutta suurin osa niistä myydään kuukausimaksullisten lukuaikapalveluiden kautta. Kirjamarkkinat ovat nopeassa muutoksessa, ja kustantajien vaikeaa neuvotella 40 eri ostajan kanssa. E-kirjastohankkeen tehtävänä on luoda avoin keskusteluyhteys kirjastojen roolista e-kirjamarkkinoilla. Hankkeelle on luotu ohjausryhmä, jossa on edustajia Kuntaliitosta, Kansalliskirjastosta, YKN:sta, Helsingin kaupunginkirjastosta ja projektiryhmästä. Lisäksi on asiantuntijaryhmiä yleisistä kirjastoista, kustannusalalta ja teknologian saralta.
Kirjailijoiden osalta e-kirjoista saatu ansio on murto-osa painettujen kirjojen ansiosta, joten keskustelua tarvitaan myös e-kirjojen lainauskorvauksesta. Lainauskorvaus on huomioitu hallituksen budjettiriihessä seuraavan kauden (2026) kehyksessä, ja asiaan puututtaneen tekijänoikeuslain valmistelun toisella kierroksella.
Tarkoituksena on, että nykyiset e-aineistot tulisivat samaan paikkaan yhteiselle alustalle. Hankkeessa ei tavoitella sellaista lukuaikapalvelua, jossa aineisto on rajattomasti saatavilla, vaan hyväksytään se, että aineistoa voi joutua jonottamaan. E-kirjaston kustannuksiin vaikuttaa paljon se, kuinka paljon tehtäviä saadaan jaettua. Tarkkoja kustannuksia on hankalaa arvioida, mutta 0,66 euroa per asiakas on nykyinen e-aineistojen kustannus, jota voi käyttää suuntaa antavana summana, kun kunnissa tuodaan esille, paljonko hankkeeseen kuluu rahaa.
Hankkeeseen liittyviä huolia ovat muun muassa digitaalisten palveluiden siirtyminen vahvasti kaupallisille toimijoille ja lasten tasa-arvoinen pääsy käyttämään aineistoja. Positiivista on se, että hankkeella on vahva valtakunnallinen ja parlamentaarinen tuki. Verkostoyhteistyön kautta on olemassa valtavasti osaamista.
Seija Laitinen-Kuisman esitys (pdf)
15. Metatietoon liittyvä selvitysprojekti kirjaston johtamisen ja käytännön näkökulmasta, YKN:n asettama metatietoryhmä, palvelupäällikkö Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto ja kehittämispäällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto / Valtakunnalliset kehittämispalvelut (VAKE)
Kaisa Hypén kertoi selvitysprojektista, jonka tavoitteena on metatietoon liittyvän kokonaiskuvan selkiyttäminen. Selvitystyöhön liittyy uusi linkitetyn datan malli BIBFRAME, jolla on koneluettavia suhteita muuhun dataan. Erilaisilla elementeillä on yksilöivä tunniste, jonka avulla ne voidaan linkittää. Linkittäminen tulee primäärikuvailun rinnalle. BIBFRAME on korvaamassa MARCin. Hyvin kriittistä projektin kannalta on myös Melindan alustan uusiminen. Tässä vaiheessa YSAsta YSOon -konversio ja ontologiat on tehty ja ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. RDA uudistuu, ja siitä on tulossa koulutuksia syksyllä. Kansalliskirjastossa on tehty päätös BIBFRAMEen siirtymisestä.
Projektin tavoitteena on saada kuva nykytilanteesta ja siitä, miten kuvailutyötä tehdään. Lisäksi hahmotellaan sitä, miten kuvailutyö tulee linkitetyn datan myötä muuttumaan. Tärkeää on kirjastojen näkemysten kuuleminen, tahtotila ja valmius muutoksiin. Myös yhteistyökumppanien näkemyksiä on tärkeää kuulla. Kirjastojen kanssa keskustellaan, ja kirjastoilta saadut toiveet täydentävät kuvailuyhteistyön tiekarttaa.
Tavoitteena tulevaisuudessa on se, että monimutkainen metatietokokonaisuus saataisiin yksinkertaisemmaksi ja metatieto paremmin hallintaan. Linkittäminen tulee vähentämään primäärikuvailun tarvetta. Tämä ei tarkoita sitä, ettei paikallisesti tarvitsisi tehdä kuvailua vaan että kuvailua tehtäisiin eri rakenteella kuin nyt. Kimppojen sisäiset ratkaisut ovat tärkeitä siinä, miten uutta mallia lähdetään soveltamaan. Jatkossa myös verkkokirjasto ja tiedonhaku muuttuvat. Koulutustarvetta on myös muulla henkilökunnalla kuin vain kuvailijoilla.
16. AVI:n kirjastotoimen tavoitesuunnitelma, kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Mika Mustikkamäki aluehallintovirastosta kertoi AVI:n kirjastotoimen strategiatyöstä. Edellinen dokumentti oli jo vanhentunut ja oli tarvetta koota uusi näkemys suuntaviivoista. AVI:n tekemässä ennakointi- ja tulevaisuustyössä saatiin menetelmällistä tukea strategiatyön aloittamiseen.
Tavoitesuunnitelman strategiset kärjet ovat lukutaito, jatkuva oppiminen, demokratia ja kestävä kehitys. Lukutaidon edistäminen on niistä tärkein ja mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Näiden kahden avulla mahdollistetaan kaksi seuraavaa kohtaa eli demokratian ja kestävän kehityksen edistäminen. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kulttuurinen moninaisuus ovat teemoja, joiden parissa halutaan työskennellä. Strategiatyössä on myös tunnistettu valtakunnallisia prosesseja, jotka liittyvät kärkiteemoihin. Kaikki neljä prosessia (tiedon tuotanto ja arviointi, osaamisen kehittäminen ja kansainvälinen toiminta, viestintä ja resurssiohjaus) tukevat strategisten kärkien toteutumista. Jokaisessa prosessissa on kaikilta alueilta edustus. Strategisia kärkiä avataan tarkemmin Mustikkamäen esityksessä.
Mika Mustikkamäen esitys (pdf)
17. Loppukeskustelu ja seuraavan kokouspaikan ja –ajan päättäminen
Kokouksen päätteeksi työvaliokunta esittäytyi. Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Päivi Savinainen, varapuheenjohtaja Nina Sipola, Susann Forsberg, Selja Kunttu, Päivi Litmanen-Peitsala ja Siina Vieri. Työvaliokunta kokoontuu toukokuussa valmistelemaan syksyä.
Päätettiin seuraavan kokouksen ajasta ja paikasta:
Kokouksen ajankohta: 16.–17.11.2022
Kokouspaikka: Lahti
Lähikokous, tarvittaessa hybridi
Puheenjohtaja päätti kokouksen 14.07.