Yleisten kirjastojen neuvosto pöytäkirja 2/2016

Kokousaika:
Torstai 10.11.2016 klo 10.00 – 17.00
Perjantai 11.11.2016 klo 9.00 - 15.30
Kokouspaikka:
Kokkolan pääkirjasto
Yhteystiedot:
Isokatu 3

Torstai 10.11

10.00 – 11.00
Aamukahvit kera rupattelun

1. Kokouksen avaus ja Kokkolan puheenvuorot

• YKN:n puheenjohtaja Rebekka Pilppula avasi kokouksen.
  
  Kokkolan sivistysjohtaja Peter Johnson toivotti kokousväen tervetulleeksi Kokkolaan. Hän kertoi kirjaston, sivistyksen ja painetun sanan merkityksestä Kokkolan kaupungille. Painovapauslain juhlavuosi on myös Kokkolan suuren miehen, Anders Chydeniuksen juhlavuosi, ja Peter kertoi Chydeniuksen merkityksestä kaupungille. Chydeniuksen kootut teokset julkaistaan vuoden kunniaksi joulukuussa.
  
  Kokkolan kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg toivotti myös osallistujat tervetulleiksi ja kertoi kokoukseen liittyvistä käytännön asioista.

2. Ilmoitusasiat ja kuulumiset

• Lausunto: Kirjastoalan koulutusta tarvitaan Pohjois- ja Itä-Suomessa (7.9.2016)
  YKN antoi lausunnon kirjastoalan koulutuksen puolesta Pohjois- ja Itä-Suomessa. Koulutuspaikkojen sijoittumista käsitellään joulukuun aikana.
  - Linkki
• Lausunto: Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) lausunto hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kirjastolaiksi 23.9.2016
  - Linkki
• Syksyn 2016 OKM/AVI avustushakemukset
  Erkki Lounasvuori kertoi ja näytti, mistä löytyvät syksyn 2016 avustushakemukset
  - Linkki
• eKirjaston kehittämishanke 2017
  Erkki Lounasvuori kertoi, että eKirjastoon on haettu kehittämisavustusta. Jos se saadaan, eKirjastoon lisätään uusia lähestymistapoja ja visualisointia.
• Musiikkivaraston selvityshanke 2016
  Erkki Lounasvuori kertoi, että musiikin varastoinnin selvitykseen on haettu avustusta.
• Keskuskirjaston suunta-asiakirja valmisteilla.
  Matti Sarmela ja Erkki Lounasvuori kertoivat Keskuskirjaston suunta -asiakirjan olevan valmisteilla. Siinä tullaan analysoimaan keskuskirjaston tehtäviä, työnjakoa Kansalliskirjaston kanssa sekä roolia digitalisaation tukena kirjastoille. Asiakirjaa käsitellään YKN:n seuraavassa kokouksessa.
  - tulevan asiakirjan kansilehti
• Päivi Litmanen-Peitsala kertoi, että keväällä 2017 järjestetään koulutuskierroksia aiheina mm. palvelumuotoilu ja esteettömyys.
• Päivi Litmanen-Peitsala kertoi, että Tietokirjailijat ovat laatineet nuorisokirja -esitteen, jota voi tilata ottamalla yhteyttä Päiviin.

3. Läsnäolijat

• Läsnä, Keskuskirjaston, maakuntakirjastojen ja suurten kaupunkien edustajat:
  Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Susann Forsberg (Kokkola), Päivi Savinainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Päivi-Linnea Pötry (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Asko Hursti 10.11 (Pori), Asko Rossi (Porvoo), Mikko Paajala (Rovaniemi), Mervi Heikkilä 10.11 (Seinäjoki), Petri Tonteri (Tampere), Aart de Heer (Turku), Marita Ahola (Vaasa)
  Poissa:
  Keskuskirjaston, Kajaanin, Kouvolan ja Vantaan edustajat
   
• Läsnä maakunta-alueiden edustajat:
  Marja Huuhtanen (Imatra), Aki Rossi (Teuva), Jaana Sopanen (Joroinen), Matti Karvinen (Janakkala), Satu Kinnari (Toholampi), Pirkko Oinonen (Kivijärvi), Aino Satama (Hamina), Nina Sipola (Salla), Liisa Asiala (Orivesi), Solveig Lund (Pedersöre), Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Satu Soppela-Hyle (Harjavalta), Sirkka Ylander (Karkkila), Tiina Salo (Raisio)
  Poissa:
  Kainuun, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen edustajat
   
• Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä):
  Sivistysjohtaja Peter Johnson, Kokkola
  Barn- och ungdomsavdelningens chef Monica Borg-Sunabacka, Jakobstad
  Kirjastopalvelujohtaja Aart de Heer, Turku
  Seutupalvelupäällikkö Ulla-Maija Maunu, Vaski-kirjastot
  Kirjastonhoitaja Päivi Pajala, Kokkola
  Kirjastovirkailija Marjut Torppa, Kokkola
  Kirjastopalveluiden erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen kuntaliitto
  Viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
  Avdelningschef Inger Kankkonen, Karleby
  Johtava suunnittelija Matti Sarmela, Kirjastot.fi
  Kirjastonjohtaja Satu Kinnari, Kannus
  Asiakkuusjohtaja Minna von Zansen, Celia
  Toimistopäällikkö Johanna Vesterinen, Varastokirjasto
  
  Läsnä sihteerinä:
  Johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
  
  Läsnä kokousmuistiinpanoja tekemässä:
  Suunnittelija Nina Granlund, Kirjastot.fi

4. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

• Sääntöjen mukaan neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet edustajista.
  
  Todettiin kokouksen olevan päätösvaltainen ja valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, Susann Forsberg ja Oili Sivula

5. Esityslistan hyväksyminen

• Puheenjohtaja kävi läpi esityslistan ja pyysi mahdolliset kommentit ja muutokset kokouksen osanottajilta.
  
  Esityslistan kohdat 8 ja 9 vaihtoivat paikkaa ja kohta 20 peruuntui.

6. Uusien jäsenten ja varajäsenten valitseminen työvaliokunnan erovuoroisten tilalle sekä varapuheenjohtajan valinta vuosiksi 2017 – 2018

• Erovuorossa työvaliokunnasta:
  Susann Forsberg ja Merja Sali
  Tiina Salon tilalle YKN:ään tulee Varsinais-Suomen edustajaksi vuoden 2017 alusta uusi henkilö, joten Tiinan tilalle työvaliokuntaan tulee valita uusi jäsen.
  
  Työvaliokuntaan valittiin uusiksi jäseniksi kaudelle 2017-2018: Marita Ahola Vaasasta, Seija Laitinen-Kuisma Jyväskylästä ja Aino Satama Haminasta.
   
• Erovuorossa työvaliokunnasta, mutta uudelleen valittavissa:
  Jäsenet: Aart de Heer ja Jouni Pääkkölä
  Varajäsen: Seija Laitinen-Kuisma
  
  Työvaliokunnassa jatkavat kauden 2017-2018 Aart de Heer Turusta ja Jouni Pääkkölä Oulusta. Uudeksi varajäseneksi valittiin kaudelle 2017-2018 Päivi Savinainen Kuopiosta.
   
• Varapuheenjohtajan valinta:
  Susann Forsberg on erovuorossa työvaliokunnasta ja hänen tilalleen on valittava uusi varapuheenjohtaja työvaliokunnan joukosta.
  
  Varapuheenjohtajaksi kaudelle 2017-2018 valittiin Jouni Pääkkölä Oulusta.
   
• Työvaliokunnassa jatkavat:
  Puheenjohtajana Rebekka Pilppula Joensuusta, jäsenenä Liisa Asiala Orivedeltä ja varajäsenä Mikko Paajala Rovaniemeltä.

7. Nimityksiä ja ehdokkaita kirjastoalan ammatillisiin työryhmiin

• Tiedonhallinnan ohjausryhmä:
  Tuula Haavisto (jäsen) ja Rebekka Pilppula (varajäsen) jatkavat
   
• FinELib ryhmä:
  Virva Nousiainen-Hiiri (jäsen) ja Aija Laine (varajäsen) jatkavat
  Liisa Rossi (jäsen) ja Marja Malminen (varajäsen) jatkavat
   
• Yleisten kirjastojen konsortion ohjausryhmä 2017 alkaen
  Konsortion ohjausryhmän jäsenet on nimitysvaiheessa. Helsingin kaupunki nimittää jäsenet konsortion ehdotuksen pohjalta vuoden 2016 loppuun mennessä.

8. Hanke-esittely 1: Det litterära Jakobstad - en guidetur

• Barn- och ungdomsavdelningens chef Monica Borg-Sunabacka, Stadsbiblioteket i Jakobstad berättade om projektet, som startade när guideföreningen i Jakobstad ville få en lista av författare i staden. I stället för en lista av författare började man planera en livligare lösning. Man valde skönlitterära texter och platser i Jakobstad, som formade en litterär vandring i staden. Texterna är från olika årtionden och ger även en historisk syn till staden. En kort beskrivning av varje författare ges också. De 12 valda punkterna syns på en karta och till varje punkt hör en text, som finns tryckt i en broschyr som kan hämtas från biblioteket eller läsas på nätet. Texterna är också inspelade och kan lyssnas via QR-koderna på broschyren eller på cd. En del av texterna är inlästa av författarna själv. Den litterära vandringen fungerar även på finska. Monica presenterade vissa ställen och spelade till dem hörande texter för YKN.
  
  - Monican esitys verkossa

9. Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen ja Kirjastojen vaikuttavuusryhmä

• Turun kaupungin kirjastopalvelujohtaja Aart de Heer on pohdiskellut, miten kirjaston vaikuttavuutta pystyisi mittaamaan uusin mittarein. Hän kertoi parhaiden lähteiden olleen Kuntaliiton vaikuttavuusjulkaisu sekä Tuula Haaviston blogi. Tarkoituksena Aartin tarkastelussa oli, miten vaikuttavuutta voitaisiin mitata täsmällisemmin ja vähemmän monimutkaisin keinoin.
  
  Kunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Tämän voi nähdä myös kirjaston keskeisenä tehtävänä. Hyvinvoinnin edistämisen mittaaminen ei ole helppoa ja yksiselitteistä, mutta kun keskitytään näkyvien ja ilmeisten hyvinvointivaikutusten esille tuomiseen eikä monimutkaisteta liikaa tehtävää, pitäisi vaikutuksia pystyä analysoimaan ja esittelemään kuntavaikuttajille.

  Vaikuttavaksi kirjastotyöksi Aart analysoi sellaisen kirjastotyön, joka tuottaa kuntalaisille todistettavasti hyötyä. Vaikuttaviksi tehtäviksi voidaan kutsua esim. asiakaslähtöistä sisällöntuotantoa, työpajoja, vuorovaikutteisia palveluita ja vertaispalveluita. Hyvinvoinnin voidaan käsittää merkitsevän toimintakykyä ja osallisuutta. Hyvinvointimekanismeja voi analysoida hyvinkin yksityiskohtaisesti ja monimutkaisesti, mutta se ei liene tarkoituksenmukaista silloin, kun pyritään vaikuttamaan tämänkaltaiseen kohderyhmään. Tarkoituksena on luoda vähemmän monimutkaisia mittareita niille hyvinvointivaikutuksille, jotka ovat nähtävissä ja mitattavissa ja joilla kirjastotyön merkitys on selkeästi perusteltavissa. Panos-tuotos-vaikutus-vaikuttavuus –malli on hyvä lähtökohta mittaamisen kehittämiselle. Sen lisäksi on määriteltävä, mistä näkökulmasta vaikutuksia halutaan mitata ja mihin verraten tulokset esitellään.

  Aartin näkemys oli, että jos rajaamme sen, mitä haluamme mitata järkevästi ja olemme konkreettisia ja käytännöllisiä, mittareita on mahdollista kehittää. Esimerkkinä hän ideoi työpajan, jossa opastetaan työttömiä käyttämään internetin resursseja työnhakuun. Mittarina vaikutuksille voisivat olla esim. työttömän kokema elämälaadun paraneminen, oman tilanteen hallinnan paraneminen sekä menestys työnhaussa.

  - Aartin esitys verkossa
  
  Kirjastojen vaikuttavuusryhmä
  Vaasan kirjastotoimenjohtaja Marita Ahola käyttti Aartin jälkeen puheenvuoron kertoen kirjastojen vaikuttavuustyöryhmän toiminnasta. Hän totesi, että yhteisten vaikuttavuusmittarien luominen on vaikeaa, mutta kuitenkin hyödyllistä. Työryhmä on toteuttanut kansallisen käyttäjäkyselyn kirjastojen vaikuttavuudesta ja kehittänyt KITTin tilastointia. Koska tällä hetkellä Kansalliskirjastolla ei ole resursseja satsata työryhmän ylläpitoon, Marita tiedusteli YKN:n näkemystä siitä, onko työryhmän työ tarpeellista, kansallinen käyttäjäkysely hyödyllinen ja onko näitä syytä edelleen ylläpitää. YKN:ssä oltiin sitä mieltä, että käyttäjäkysely on tarpeellinen ja myös työryhmän olisi hyvä jatkaa. Arveltiin, että keväällä katsotaan tilannetta ja pohditaan, tarvitseeko ryhmän olla jonkin organisaation alainen vai voiko se toimia muulla tavoin kuin tähän mennessä.
  
  - Marita Aholan esitys verkossa

10. ”Kirjastosta juuret elämään – yleisten kirjastojen ja rikosseuraamuslaitosten yhteistyöstä.”

• Seutupalvelupäällikkö Ulla-Maija Maunu, joka alun perin on vankilaprojektin ideoija, kertoi Turun kaupunginkirjaston ja Turun vankilan yhteistyöstä vankien juurruttamisesta takaisin yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen. Projekteja on toteutettu kolme. Kaksi ensimmäistä koski avovankiloita, kolmas suljettua vankilaa. Mediakasvatus on merkittävä yhteiskuntaan palaavan näkökulmasta, verkon käyttö voi olla täysin tuntematonta vapautuvalle. Yhteiskunnassa tällä hetkellä jo suuri osa käytännön asioista toimii verkon kautta, joten henkilö, joka ei pysty toimimaan verkossa on yhteiskunnassa varsin heikossa asemassa. Ulla-Maija kertoi, että avovankiloissa toteutettujen projektien vaikuttavuutta on sinänsä melko vaikea mitata, mutta että positiivista palautetta on tullut yhteiskuntaan ja kirjastoon palanneiden vapautuneiden puolelta. Suljetun vankilan osalta kaikki on ollut huomattavasti vaikeampaa, verkon puuttuminen ja välineiden rajallisuus rajaavat myös toiminnan mahdollisuuksia. Suljetuissa vankiloissa on pidetty lukupiirejä, yritetty vaikuttaa mm. lukutaidottomuuteen sekä kohennettu vankilakirjastojen tilaa. Palveluja on tuotettu myös vankien perheille.

  Ulla-Maija totesi, että vankiloissa toimimisella on monenlaisia vaikutuksia. Niidenkin mittaaminen on hyödyllistä: osallistujien lukumäärä on tietysti laskettavissa, kirjastojen palveluiden tuntemusta voidaan tarkkailla, mutta kansalaistaitojen lisääntyminen, joka on merkittävä tulos, on vaikein mitattava.

  YKN:ssä todettiin, että vankiloiden kanssa yhteistyön tekeminen voi olla todella haastavaa. Kukin vankila on eri tavalla lähestyttävissä, jotkut ovat avoimempia kuin toiset ja joissain tulkitaan kirjaston tarpeellisuus toisin kuin toisaalla. Ulla-Maija kertoikin, että projektien merkittävä tavoite ja tulos ovat myös olleet käytännössä hyvin toimivien yhteistyötapojen luominen. Suljettujen vankiloiden mediakasvatukseen Päivi Litmanen-Peitsala vinkkasi Kirjastokaista.fi:n aineistoja. Ne ovat saatavissa myös tiedostoina, jolloin avointa verkkoa ei tarvita.

  OKM:n rahoittama projekti kohdistui ensi vaiheessa avovankiloihin. Nyt meneillään olevassa, oikeusministeriön rahoittamassa hankkeessa (2016-), pääkohderyhminä ovat suljetut vankilat (Saramäki, Hämeenlinna, Sörnäinen). Projektin aikana on tarkoitus luoda malli, jossa yleiset kirjastot ja vankilat sekä niiden kirjastot yhteistyössä hoitaisivat palvelua valtakunnallisesti. Ajatus on se, että luodaan yhdessä kirjastosta juureva puu rikosseuraamuslaitoksen asukkaille, kun he aikoinaan vapautuvat. Toiminta alkoi Varsinais-Suomen alueella (lähinnä Käyrän ja Huittisten vankilat), mutta on vähitellen laajentunut maakunnan ulkopuolelle, mm. Pirkanmaan Kylmäkoskelle.
  
  Projekti on pitkälti ollut yhden ihmisen, Irmeli Malka-Kanniston (Turku), varassa. Irmeli on saanut aikaan hyviä tuloksia, mutta hänen mahdollisuutensa toimia maakunta-alueen ulkopuolella ovat rajalliset. Nyt olisi hyvä aika ottaa muut vankilapaikkakuntien kirjastot ja ao. alueiden maakuntakirjastot mukaan toimintaan. Ulla-Maija Maunu on asiasta ollut yhteydessä Pirkko Lindbergiin ja Leena Aaltoseen. Pirkko, joka kannattaa vankilayhteistyötä, lähtee lokakuussa yhdessä Varsinais-Suomen maakuntakirjaston erityispalvelujen päällikkö Sanna Hernelahden, OKM:n Leena Aaltosen sekä rikosseuraamusviraston edustajien kanssa Ranskaan Caenin kaupunkiin kertomaan Suomen kokemuksista nykyisestä kirjastovankilatoiminnasta. Tampereella on tarkoitus aloittaa yhteistyö Kylmäkosken vankilan kanssa vankien tietotekniikan opetuksessa, mutta ei vielä tämän vuoden AVI-haussa, koska Turku toimii nyt Kylmäkoskella ja muutenkin odotellaan valtakunnallisia linjauksia yhteistyön suhteen.
  
  - Ulla-Maijan esitys verkossa

13 – 14 Lounas

11. Hanke-esittely 2: Sylitellen ja sepitellen

• Kirjastonhoitaja Päivi Pajala ja kirjastovirkailija Marjut Torppa Kokkolan kaupunginkirjastosta Kokkolan kaupunginkirjastosta esittelivät käytännössä sadutus- ja improvisaatiotyötään. He pitivät YKN:lle tuokion, jossa saimme liikkua tonttujen kanssa metsässä ja ihastella maisemia, poimia sieniä ja marjoja ja etsiskellä tonttua. Kirjasto tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa, satutunteja järjestetään päiväkodeissa ja toiminnallisia satutuokioita pidetään siellä, mihin ne hyvin istuvat, mm. kauppakeskuksissa pop-up-satuina.
  
  Esitys verkossa

12. Yhteiset käyttösäännöt

• YKN:n kevään 2016 kokouksessa perustettu työryhmä kertoo, missä mennään tällä hetkellä. Työryhmästä paikalla: Kuopion kaupungin kirjastotoimenjohtaja, Päivi Savinainen, Vaski-kirjastojen seutupalvelupäällikkö Ulla-Maija Maunu ja Kuntaliiton kirjastopalveluiden erityisasiantuntija Johanna Selkee.
  
  Kirjaston yhteiset käyttösäännöt –työryhmä on työstänyt yhteisten käyttösääntöjen mahdollisuutta. Pohjana yhteisille käyttösäännöille toimii uusi kirjastolaki, jonka muoto julkistettiin juuri YKN:n kokouksen aikana. Päivi Savinainen, Ulla-Maija Maunu ja Johanna Selkee kertoivat, miten työ etenee. Tässä vaiheessa on ajateltu, että laaditaan luettelo asioista, joita varten käyttösäännöt luodaan, jotka käyttösäännöissä on hyvä huomioida ja jotka olisi hyvä mainita. Ryhmän jäsenet esittelivät muutamia sisällysluettelon kohtia YKN:lle.  Ajatuksena on luoda versio käyttösäännöistä, jotka luetutetaan lakimiehellä ja korjauksien jälkeen esitellään YKN:lle. Uudesta kirjastolaista on tarkoitus lähettää yleiskirje kirjastoille. Tämän yleiskirjeen liitteeksi lisättäisiin suositus käyttösäännöistä.
  
  Kirjasto muokkaavat omat käyttösääntötekstinsä huomioiden yhteiset suositukset. YKN:ssä ehdotettiin, että ei luotaisi mallisääntöjä, vaan että työryhmä työstäisi muutaman kirjaston käyttösäännöt, joista voisi ottaa mallia. Tätä pidettiin järkevänä etenemistapana. Todettiin myös, että koska maksut ovat erillisiä ja ne ovat kunnasta riippuvaisia, ne määritellään erillisessä liitteessä käyttösääntöjen ohessa. Lisäksi toivottiin, että suositusten teksti olisi selkokielistä.
  
  Työryhmän esitys verkossa

15.00 – 15.30 Kahvihetki

13. Viestintätyöryhmän kuulumiset ja kirjastotunnuksen valinta

• Työryhmän jäsenet Kirjastot.fi:n viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Raision kaupungin kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tiina Salo ja Kuopion kaupungin kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen kertoivat, mitä työrymä on saanut aikaan. Viestinnän kannalta olisi olennaista, että alueellisesta kehittämisestä vastaavista kirjastoista valittaisiin henkilö, joka toimittaisi valtakunnallisista asioista viestiä oman alueensa kirjastoihin. Näiden henkilöiden yhteystiedot tulisi saada Kirjastot.fi:n käyttöön. Myös niiden henkilöiden, jotka välittävät esitteitä eteenpäin kirjastoihin, tiedot tarvitaan, samoin kuin kirjastonjohtajien tiedot. Viimeksi mainitut lienee hyvä kerätä AVIen kanssa yhteistyössä.

  Päivi Litmanen-Peitsala on koonnut listan tapahtumista ja päivämääristä, joista kirjastojen voi olla mahdollista luoda tapahtumia. Yhteisiä materiaaleja luodaan ja muita ideoita voidaan koota listan yhteyteen. Se julkaistaan Kirjastot.fi-sivustossa, materiaalipankissa.

  Päivi on myös koonnut kirjastoalan keskusteluryhmiä Facebookissa. Niistä lista julkaistaan myös Kirjastot.fi:ssä.

  YKN keskusteli yhteisen neuvottelun välineistä. Keskustelut ovat vauhdilla siirtyneet Facebook-ryhmiin, mutta kaikkeen kommentointiin se ei välttämättä sovellu. Erityisesti tarkoitettiin kirjastolain kommentointia, jota ei haluta Facebookiin. Matti Sarmela selvittää, voitaisiinko tähän luoda suljettu keskustelulista tai muu tapa kommentoida Kirjastot.fi:hin.

  - Työryhmän esitys verkossa
  - Kirjastoalan ryhmiä ja sivuja Facebookissa

• Kirjastopalveluja kuvaava tunnusmerkki
  Yhteisen tunnusmerkin saamisessa edettiin ja tiettyjen virallisten toimenpiteiden jälkeen tunnusmerkki otetaan käyttöön, tavoitteena ensi vuoden alku.

Iltatilaisuus klo 19 – 22

• Ennen iltatilaisuutta oli mahdollisuus osallistua opastetulle kävelyretkelle Kokkolan puutalokorttelialueelle. Alue on laaja, osa taloista yli 300 vuotta vanhoja. Opas kertoi moniin taloihin liittyviä kiehtovia tarinoita. Talot ovat kunnostettuja ja niissä asutaan edelleen.
  - Neristan - Kokkolan vanhakaupunki
   
• Iltatilaisuus pidettiin Kruununvoudin talolla. Ilta alkoi talon historiikillä, jonka meille asiantuntevasti kertoi Auli Saukko. Sen jälkeen tarjolla oli maukasta perinnetietoista ruokaa ja juomia. Kulttuuriannista vastasi kokkolalaiset taiteilijat Rosa Latva ja Keke Lammassaari. He olivat todellisia moniosaajia. Rosa lauloi, maalasi, kuvitti ja tanssi, Keke lauloi, soitti ja runoili. Yhdessä he voittivat katusoiton Suomen mestaruuden 2014. Viimeisimpänä aikaansaannoksena Keken runoja Rosan kuvittamina teoksessa: Kaunis.
  - Kruununvoudintalo
  - Rosa ja Keke, ks. esim. tämä esitys tai sitten tämä

Perjantai 11.11

9.00 jatkettiin kokousta

14. Hanke-esittely 3: Äppelhyllan

• Karleby biblioteks vuxenavdelningens chef Inger Kankkonen presenterade projektet Äppelhyllan. Syftet med projektet var att producera bibliotekstjänster för specialgrupper, i det här fallet barn och även vuxna med lässvårigheter, språkproblem eller funktionshinder. Projektet förverkligades både på finska och på svenska. Samarbete gjordes med Celia och Datero. Biblioteket har samlat lättlästa böcker i Äppelhyllan. I Äppelhyllan finns bl.a. bilderböcker, taktila böcker och talböcker. Där finns även facklitteratur om specialpedagogik och språkutveckling. Böckerna är inte nya, utan samlade från olika klasser och avdelningar. Dessutom har man samlat 5 finskspråkiga och 5 svenskspråkiga äppelkassar med olika teman. Kassen innehåller bilderböcker, memospel och teckenstöd. Material från Papunet kan användas i kassarna och hyllan. På biblioteket finns en iPad, där appar kan laddas ner gratis. Man kan spela på biblioteket men också hemma med egna apparater. Äppelhyllans kunder är främst förstås barnen, men även deras föräldrar och daghem samt andra vuxna.

  I framtiden skall Karleby bibliotek skapa en egen Äppelhylla för vuxna och och också invandrarna skall iakttas.

  - Ingerin esitys verkossa

15. Kuvailutietoryhmän kuulumiset

• Kuvailutietoryhmän jäsenet Joensuun kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula ja Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela kertovat, mitä työryhmä on saanut aikaiseksi. Puheenjohtaja Rebekka Pilppula kertoi YKN:lle Melinda-kannanotosta. Melindassa ovat yleisistä kirjastoista jo PIKI- ja Anders-kirjastot, Vaski-kirjastojen integraatiota valmistellaan ja Koha-Suomi on tehnyt päätöksen liittyä mukaan.
  
  Kansalliskirjastolla on kolme erilaista tasoa, joilla Melindaan voi tietojaan siirtää, kevyt, pikku räätäli ja iso räätäli. Kevyestä mallista voi siirtyä myös asteittain täydellisempään, joka edellyttää oman tietokannan siivoamista. Yleisten kirjastojen neuvosto kannattaa yleisten kirjastojen sisältöjen laajempaa siirtämistä Melindaan. Kuvailutietotyön tehostamista ehdotetaan tehtäväksi PIKI-mallin mukaan. Painotetaan myös sitä, että yhteisen laadukkaan kuvailutiedon tuottaminen vaatii yhteistä sopimista. Yleisten kirjastojen oma Melinda-ryhmä lakkautetaan ja yleiset kirjastot osallistuvat Kansalliskirjaston työryhmiin. Tulevaisuuden kuvailustrategian tulisi olla Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteinen.

  Matti Sarmela analysoi metatietotuotannon kehittämistä laajemmin. Hänen mukaansa Melinda on ensimmäinen askel kohti yhteistä kuvailutiedon tuottamista. Metatiedon yhteisen tuottamisen organisoinnin tulisi olla Kansalliskirjaston vastuulla. Kaiken kaikkiaan metatiedon merkitys on suuri sekä kirjastossa että kaikessa muussa tietomaailmassa. Kunnollinen metatieto mahdollistaa sekä materiaalin löytymisen, esille nousemisen omissa tietokannoissa ja verkossa että sen käytön automaattisissa sovelluksissa, joita aletaan tuottaa entistä enemmän myös kirjastossa. Vastuu laadukkaasta metatiedosta jää muistisektorille ja sen tuotantoa on tärkeä pitää sektorin erittäin merkittävänä tehtävänä. Siitä syystä sen tuotanto tulee olla suunniteltu ja järjestetty yhdessä. Lisäksi automaattisen sisällönkuvailun kehittäminen nostaa kustantajat esiin yhteistyöhön. Automaattisessa sisällönkuvailussa tarvitaan koko teksti käyttöön, jotta voidaan luoda esim. kaunokirjallisesta teoksesta hyvä kuvailu. Matti esitteli muutamia automaattista sisällönkuvailua käyttäviä palveluita, Yleltä sekä aiemmin käytössä olleen Kysy kirjastonhoitajalta –tekniikan. Ylen tekniikassa ovat käytössä puheen- ja tekstintunnistus sekä asiasana-, nimi- ja ontologialistaukset sekä mm. kuva-analyysi.

  - Kuvailutietoryhmän esitys neuvostolle verkossa

  - Matin esitys metatiedosta verkossa
  
  YKN oli sitä mieltä, että ryhmän Melinda-kannanotto näytti hyvältä ja että sen pohjalta edetään.
  - Kuvailutietoryhmän suositus verkossa

16. Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä

• Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela kertoi kansallisesta palveluarkkitehtuurista (KaPA) ja sen tiedonvälityskonseptista Kansallisesta palveluväylästä ja siitä, miten se koskettaan kirjastoja. Kansalaisen palveluväylä on rakennettu pitkälle ja se alkaa piakkoin toimia käytännössä laajemmin. Alkuun hän esitteli vastaavia palveluita maailmalta, Yhdistyneen kuningaskunnan Government.uk:ta, tanskalaista boger.dk:ta sekä virolaista Eesti.ee:tä. Eestissä julkisen hallinnon yhteinen palveluväylä on kehittynyt ja laajasti käytössä.
  
  Suomi.fi:n palvelukokonaisuudessa on kuusi osa-aluetta, ytimessä palveluväylä. Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista astui voimaan 15.7.2016. Siinä määritellään julkishallinnolle velvoite käyttää niitä, määritellään palvelujen maksuttomuus, yrityksille käyttöoikeus ja keskitetään omistajuus Väestörekisterikeskukselle. Palveluväylä toimii väylänä asiakkaiden suuntaan valtion ja kunnan palvelusisällöistä.

  Kirjastot ovat kunnan palvelu ja näin ollen liittyvät myös Suomi.fi-palvelukokonaisuuteen. Kirjastoasiointi tulee toimia palvelun kautta, samalla kirjastojen näkyvyyttä kunnan palveluna voidaan ryhdistää. Kokonaisuuteen tulee yhteinen kuvaus kirjastosta ja sen palveluista, sen lisäksi jokainen kunnankirjasto tai kimppa lisää omat tietonsa palveluun kunnan ohjauksella. Yhteinen palvelutapa kirjastoille on suunnitteilla. Siihen kuuluvat vahva tunnistautuminen, asiointi kirjastojen tietokannassa sekä omien tietojen seuraaminen, kirjastojen aukioloajat  ja yhteystiedot Kirjastohakemiston kautta sekä viestipalvelu. Kirjastoilla on siis mahdollista näkyä kuntalaisen elämässä uudella tavalla, asiointina ilman korttia yhteisessä väylässä. Matti maalaili tulevaisuuden mahdollisuuksia, joita tästä seuraa, esim. yhteistä asiakkuutta e-kirjastokokoelmaan.

  Suomi.fi-palvelukokonaisuudessa toimimista pilotoidaan kolmessa kirjastossa. Pilotointiin haetaan yhteistä rahoitusta. Pilotoinnissa testataan mm. tunnistautumista, osoitetietojen hakemista Vrk:sta, kirjastoasiakkaan omien tietojen näyttämistä palveluväylässä ja Kirjastohakemiston tietojen kopioimista väylään. Pilottikirjastoina toimivat Helmet-kirjastot, Jyväskylän kaupunginkirjasto ja Tampereen kaupunginkirjasto.

  - Matin esitys verkossa

17. Hanke-esittely 4: Vehkeille käyttöä

• Kannuksen kirjastonjohtaja Satu Kinnari kertoi hankkeesta, jossa Kannuksen ja Toholammin kirjastot pyrkivät järjestämään käyttöä hankituille tietoteknisille laitteille ja tableteille. Ensin koulutettiin henkilökunta käyttämään eri välineitä ja sen jälkeen tarjottiin käyttäjäkoulutusta kirjastonkäyttäjille. Suurin osa koulutustilaisuuksista oli koululaistapahtumia, myös senioritapahtumia järjestettiin. Esimerkiksi e-lehtien lukemista opastettiin paikan päällä ja näin lukijakunta kasvoi. Koululaisille järjestettiin toiminnallista opastusta, mm. kirjastosuunnistusta iPadien ja QR-koodien opastuksella. Senioreja opastettiin iPadien ja e-aineistojen käytössä. Tuloksena projektista oli e-aineiston käytön kasvun lisäksi myös informaatikon palkkaus Kannuksen kirjastoon. Uuden informaatikon tehtävänä on hoitaa kouluyhteistyötä ja keskittyä mediakasvatukseen.
  
  - Satun esitys verkossa

11.15 – 12.15 Lounas

18. Celia-kirjaston puheenvuoro ja keskustelua

• Celian asiakkuusjohtaja Minna von Zansen kävi esittelemässä YKN:lle Celia-kirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyötä. Alkuun Minna esitteli, miten Celia on saavuttanut asiakaskuntansa. Oletuksena on, että potentiaalisia asiakkaita olisi huomattavasti enemmän kuin mitä asiakkaita nyt on. Yleisten kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö toisi palvelut lähemmäs tarvitsevia. Celia-kirjaston rahoitus on laitettu säästökuurille, josta syystä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa tuntuu ainoalta toimivalta konseptilta jatkaa toimintaa tehokkaasti.

  Celia-kirjaston asiakkaat ovat näkövammaisia, lukiongelmaisia tai toimintaongelmaisia. Celian asiakkuus on rajattu vain asiakkaille, joilla on lukemiseste. Celian aineistot ovat tekijänoikeuslain alaista materiaalia ja niihin on tehty erikseen sopimus siihen, että niitä lainataan vain rajoitetulle asiakaskunnalle. Celia tuottaa äänikirjoja asiakkaidensa käyttöön. Ne ovat tähän asti olleet pääsääntöisesti  fyysisessä muodossa. Nyttemmin äänikirjat ovat siirtyneet ja siirtymässä verkkoon ja Celia panostaa verkkopalveluun. Verkkopalvelun olisi tarkoitus olla pääasiallinen käyttökanava Celia-kirjastolle 2019.

  Yleiset kirjastot ovat voineet toimia Celian kanssa yhteistyössä keväästä 2015. Kirjastot rekisteröivät äänikirjapalveluun asiakkaitaan, joilla on lukemiseste. Lisäksi kirjaston odotetaan neuvovan palvelun käytössä. Kirjasto voi myös tarjota cd-äänikirjakokoelman asiakkaille. Celia opastaa kirjastoja näissä palveluissa ja niiden käyttöönotossa.

  Näiden asioiden tiimoilta kokouksessa huomautettiin, että kirjastoja arvelluttaa mm. se, miten he kykenevät arvioimaan asiakkaiden lukemisesteitä, miten paljon äänikirjojen lainaus ja aineiston käytön neuvonta vievät aikaa sekä miten työllistävää on neuvonta verkkopalvelun käytössä. Suurin osa Celia-kirjaston asiakkaista käyttää vielä cd-kirjoja, verkkopalvelua pienempi osa. Cd-lainaus taas on melko työllistävää, mutta opastus verkkopalvelun käyttöön siirtyvälle asiakaskunnalle tullee olemaan myös mittava projekti. Minna sanoi, että näistä asioista tulee keskustella ja että olisi hyvä löytää yhteinen helposti toimiva keskusteluväylä Celian ja yleisten kirjastojen välille. Lisäksi päätettiin, että YKN tiedustelee OKM:ltä miten näihin asioihin tulisi suhtautua. Näkövammaisten ja lukiesteisten palveluiden tulisi kuitenkin olla helposti saatavilla käyttöön tasa-arvon toteuttamiseksi.

  Lisäksi Minna mainitsi saavutettavuusdirektiivin, joka koskee julkisen sektorin palveluita, mm. siis kirjastojen verkkopalveluita sekä esteettömyysdirektiivin, joka koskee tuotteita ja palveluita ja näin ollen mm. e-kirjoja. Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus on ladattavissa maksutta Kuntaliiton verkkokaupasta, http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3215.

  - Minnan esitys verkossa 

19. Varastokirjaston kokoelmapoliittiset linjaukset

• Varastokirjaston toimistopäällikkö Johanna Vesterinen kertoi kirjaston tilanteesta. Vuoden 2014 alussa Varastokirjastossa oli käsittelemätöntä aineistoa laatikoittain ja materiaali odotti käsittelyä yli puoli vuotta. Tästä syystä Varastokirjastossa jouduttiin tarkastelemaan ja tarkentamaan kokoelmapolitiikkaa sekä myös järjestämään erillistä luettelointia ja aineiston vastaanottoa projektina. Kokoelmapolitiikka luotiin eri kirjastosektoreilta kootun työryhmän neuvojen pohjalta. Päätettiin, että Varastokirjastoon kootaan aineistoa, joka kiinnostaa lainaajia ja otettiin tähtäimeksi, että Varastokirjaston kokoelman tulee olla lainattavaa materiaalia, ei paikallaan säilytettävää. Luettelointi- ja valintaprojektiin saatiin rahoituksen turvin erillistä henkilökuntaa, joka käsitteli materiaalia tuhansia hyllymetrejä vuodessa kolmen vuoden ajan. Tällä hetkellä tilanne on hyvä ja Varastokirjastoon saa lähettää taas tavaraa. Ohjeet siihen, millaista materiaalia lähetetään ja miten, löytyvät Varastokirjaston sivulta, samoin kuin lomakkeet lähettämiseen. Hyvä tapa on tarkistaa ensin Melindasta teoksen tilanne ja ehkä yleisille kirjastoille voisi olla hyvä keskittää aineiston lähettäminen alueellisiin keskuksiin tai kimpan suurimpaan kirjastoon. Lopuksi Johanna toivoi myös kommentteja kirjastoilta siitä, miten Varastokirjaston tulisi kehittää palveluitaan.
  
  - Johannan esitys verkossa

20. Tietopalvelu yleisissä kirjastoissa

• Esitys peruuntui

13.45 – 14.15 Kahvit

21. Suomi 100 juhlavuosi

• Kirjastot.fi:n viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala. Päivi kertoi Suomi 100 juhlavuoden suunnitelmista. Yhteistyötä tehdään Ylen Kirjojen Suomi ja muiden kirja-alan toimijoiden kanssa. Yle tuottaa radio- ja televisio-ohjelmia sekä nettisivuston juhlavuoden kunniaksi, Kansalliskirjasto hoitaa käsiteltävien kirjojen digitointiprosessia ja yleiset kirjastot järjestävät tapahtumia ja näyttelyitä. Kirjastot.fi tukee kirjastojen osallistumista juhlavuoden tapahtumiin keräämällä tietoa mm. tapahtumapankkiin erilaisista toteutuksista kirjastoissa vuoden kuluessa.

  Kirja-Suomi 2017 keskittyy tietokirjallisuuteen ja siihen liittyviä tapahtumia voivat yleisissä kirjastoissa olla kiertueet ja teemojen käsittely joko näyttelyissä tai lukusuosituksina. Myös Makupalat.fi luo teemoista kokonaisuuksia.

  Lisäksi Päivi mainitsi muita hankkeita, Kirjastoseuran Itsenäisyyspäivän etkot, http://suomenkirjastoseura.fi/etkot/, Lukukeskuksen Suuren Lukuseikkailun,http://www.suurilukuseikkailu.fi/, Selkokeskuksen Minä luen sinulle, http://selkokeskus.fi/mina-luen-sinulle-kampanja/ ja SKS:n hankkeen Muistikko, johon kansalaiset saavat kirjoittaa omia muistojaan, http://muistikko.finlit.fi/.

  Muista tapahtumista saa tietoa Kirjastot.fi:n tapahtumalistauksesta, jonka julkaisusta Päivi tiedottaa myöhemmin tarkemmin.

  Päivin esitykset verkossa:
  - Suomi 100 - Kulttuurin 100 ja yksi ohjelmaa
  - Tapahtumia, joita kirjastot voisivat huomioida suunnitellessa omia tapahtumia

22. Loppukeskustelu ja kokouksen päättäminen

• Seuraava kokouksen ajankohta ja paikka keväällä 2017
  
  Seuraava kokous pidetään huhtikuussa 2017 Joensuussa, alustava ajankohta 20.-21.4.2017.
  
   

Pöytäkirjan tarkastaneet 18.11.2016:

Susann Forsberg, Kokkolan kirjastotoimenjohtaja

Oili Sivula, Kirjastopalveluiden aluejohtaja, Espoo