Kokousaika ja -paikka:
keskiviikko 21.4.2021 klo 9.30–15.20
torstai 22.4.2021 klo 9.30–14.00
Microsoft Teams -kokous
Keskiviikko 21.4.2021
Klo 9.30–10.00
Etäyhteys avattiin ja tekniikan toimivuus testattiin.
1. Kokouksen avaus ja käytännön asiat
Puheenjohtaja Jouni Pääkkölä (Oulu) avasi kokouksen klo 10.00. Puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja ohjeisti osallistujia ja esiintyjiä etäkokouksen käytäntöihin liittyvissä asioissa.
2. Läsnäolijoiden toteaminen
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Ari Koistinen (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Marko Niskapohja (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Helena Pohjolainen 21.4. (Kuopio), Salla Palmi-Felin (Lahti), Päivi Linnea-Pötry (Lappeenranta), Sylvia Staven (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Siina Vieri (Pori), Malin Hollmén (Porvoo), Nina Sipola (Rovaniemi), Kirsti Länsikallio (Seinäjoki), Niina Salmenkangas (Tampere), Kaisa Hypén 21.4. /Rebekka Pilppula 22.4. (Turku), Marita Ahola (Vaasa), Jaana Tyrni 21.4. klo 11-> (Espoo), Miika Miettunen 22.4. (Espoo).
Poissa:
Mikko Vainio (Vantaa)
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat:
Kaisa Myllymäki (Rautjärvi), Johanna Silander (Kurikka), Tarja Frilander (Pieksämäki), Taina Hyvönen (Kuhmo), Matti Karvinen (Janakkala), Satu Kinnari (Toholampi), Risto Heikkinen (Laukaa), Paula Löppönen (Muonio), Leena Toivonen (Valkeakoski), Raija Löytölä (Laihia), Pia Viitala (Ilomantsi), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Tuija Sirviö-Lappalainen (Iisalmi), Katja Komonen (Hartola), Anni Tormas (Eura), Milla Kuronen (Hanko), Laila Uusitalo (Aura).
Poissa:
Katariina Kupiainen (Kotka)
Läsnä, puheenjohtaja ja valmistelijat:
Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä, Oulun kaupunginkirjasto
Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, Turun kaupunginkirjasto (22.4.)
Viestintäsuunnittelija Johanna Laurila, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä.
Läsnä sihteerinä:
Heidi Karhu, kirjastopalvelupäällikkö, Oulun kaupunginkirjasto
Elina Kauppila, vastaava informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto
Ritva Nikola informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto
Mikko Paajala, kirjastonhoitaja, Oulun kaupunginkirjasto.
Läsnä puhujina, esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä) ja VAKEn edustajina:
Leena Aaltonen, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
Kirsi Salmela, lisensointipäällikkö, Kopiosto
Juha Pihlajaniemi, lakimies, Sanasto
Joonas Jännäri, lakimies, Kuntaliitto
Johanna Selkee, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Jarkko Rikkilä, koordinaattori, Tampereen kaupunginkirjasto
Päivi Litmanen-Peitsala, projektipäällikkö, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Aija Laine, erityissuunnittelija, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Mervi Heikkilä, kehityspäällikkö, valtakunnallinen erityistehtävä, Seinäjoen kaupunginkirjasto
Virva Nousiainen-Hiiri, kirjastoverkon yhteisten palvelujen päällikkö, Helsingin kaupunginkirjasto
Suvi Sivulainen, projektipäällikkö, Helsingin kaupunginkirjasto
Anu Ojaranta, kirjastotoimen ylitarkastaja, Aluehallintovirasto
Kaisa Hypén, palvelupäällikkö, Turun kaupunginkirjasto
Katri Vänttinen, kirjastopalvelujohtaja, Helsingin kaupunginkirjasto
Matti Sarmela, johtava suunnittelija, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Lisäksi läsnä:
Jaakko Lind (Salo)
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Suvi Pirnes-Toivanen ja Kaisa Myllymäki.
4. Esityslistan hyväksyminen
Esityslista hyväksyttiin muutoksitta.
5. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmään valittiin Kaisa Hypén (Turku) ja Matti Sarmela (VAKE).
Finton ohjausryhmään valittiin Marjut Puominen (Helsinki).
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämispyyntö kulttuuriperintöstrategiaa valmistelevan ohjausryhmän ja työryhmän jäseneksi. Tehtävään valittiin Jouni Pääkkölä.
Lausunnot
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Puheenjohtaja luki lausunnon kokouksessa. Kiitokset työvaliokunnalle lausunnon laatimisesta.
Muita asioita
Uusi jäsen työvaliokuntaan Pirkko Lindbergin jäädessä pois. Esitetään jäseneksi Nina Sipolaa (Rovaniemi). Nina Sipola valitaan työvaliokuntaan.
6. Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen
Hallituksen päivitetty suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta on juuri julkaistu (21.4.2021). Aihe on akuutti ja monia koskettava, ja se herätti paljon verkkokommentointia – 2141 vastausta ja 28 lausuntoa. Asiat ratkaistaan paikallisesti, ja tiettyjen indikaattorien on oltava vihreällä, jotta rajoituksia voidaan purkaa. Tilannetta tarkastellaan tietyin väliajoin, ja ilmassa on paljon hyviä signaaleja.
Hallituksen kehysriihineuvottelut käynnistyvät 21.4.2021. Asialistalla on muun muassa rahapelitoiminnan pienentyneiden ja pienentyvien tuottojen kompensaatio. Jo pidempään on ollut tiedossa, että tuottojen väheneminen vaikuttaa kulttuurin, liikunnan, nuorisotoiminnan ja tieteen ja rahoituspohjaan.
Hanketoiminnan tämän vuoden teemoissa Aaltonen muistutti, että aluehallintovirastot myöntävät rahoitusta paikallisiin ja alueellisiin hankkeisiin, ja OKM niihin hankkeisiin, joilla on valtakunnallista ulottuvuutta. Ekologisen, kestävän kehityksen teeman hankkeiden pohjalta toivotaan luotavan kirjastotilastoihin valtakunnallisia mittareita, joilla seurataan kirjastojen ekologisuutta. Hiilijalanjäljen laskemisen ohella puhutaan nyt hiilikädenjäljestä, eli toimialan positiivisesta vaikuttavuudesta päästöihin.
Hankkeet e-aineistojen saatavuuden parantamiseksi ja kuntien yhteisen e-kirjaston kehittämiseksi jatkuvat. Myös demokratian ja osallisuuden vahvistaminen saa 1 milj. € rahoituksen Sitran luotsaaman pilotoinnin (2020–21) jatkona.
Tietoperustaa ja tiedolla johtamista halutaan vahvistaa. Toista kertaa järjestettävä, kuntien terveydenedistämiseen tähtäävän TEA-viisarin tiedonkeruu on käynnissä 23.4.2021 saakka. Kirjaston väestö-/asiakaskyselyä ollaan uudistamassa aiempaa kvalitatiivisempaan suuntaan. Se toteutetaan syksyllä 2021, teemana demokratia, ja vastaajiksi halutaan otantakyselynä myös kansalaisia, jotka eivät käytä kirjastopalveluja.
Aaltonen halusi myös muistuttaa kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä, joka liittyy suoraan mm. yhdenvertaisuuden parantamiseen. Ymmärrystä ja tietoa on oltava riittävästi, ja kirjastojen tulisi huomioida esim. maahanmuuttajataustaiset ryhmät. Raportissa korostui työllistymisen haasteet myös kulttuurialalla. Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus asiantuntija- ja johtotehtävissä – ei vain avustavalla tasolla – tulisi pitää mielessä.
Opetushallituksen vetämä kansallisen lukutaitostrategian laatiminen on käynnissä, ja sen odotetaan valmistuvan syksyllä 2021. Strategia ulotetaan aikuistenkin lukutaitoon, mikä varmasti lisää haastetta. Lukutaitofoorumi on laatinut suuntaviivat, joita ohjausryhmä ja projektiryhmä strategisesti tarkentavat.
7. Tekijänoikeus ja yleiset kirjastot -puheenvuorot
Mitä Kopiostolla on tarjota yleisille kirjastoille? Kopiosto, lisensointipäällikkö Kirsi Salmela
Kopiosto on yksi seitsemästä tekijänoikeusjärjestöstä, joka edustaa 45 jäsenjärjestön kautta yli 50 000 suomalaista luovan työn tekijää. Salmela pohjusti kuvitukseen ja kuvien käyttöön liittyvistä tekijänoikeuksista kirjastojen arjessa, ja minkälaisissa tilanteissa niiden käyttöön esimerkiksi tarvitaan lupa.
Kirsi Salmelan esitys (laadittu yleisellä tasolla ja käyttöön vain YKN:n kokouksen yhteydessä).
Keskustelussa pohdittiin erilaisia kirjastojen käyttötarpeita ja tekijänoikeuksien osalta lupatarpeita, mm. toiveita järjestää kirjaston tiloissa tapahtumia, joissa esitettäisiin ohjelmia Yle Areenasta. Tässä perushaasteena on monet oikeudenhaltijaryhmät kuten musiikin tekijät, yleläiset, muut ohjelmien tuottajat ja heidän sopimuksensa. Kopiosto yhdessä muiden tekijänoikeudenhaltijoiden kanssa keskustelevat mahdollisesta pilotista asian tiimoilta. Keväällä 2020 Kopiosto ja Sanasto neuvottelivat kirjastoille poikkeusajan keskitetyn luvan esittää lukuvideoita verkossa, niitä julkaistiin vähemmän kuin oltiin ajateltu (n. 50), mutta määräaikaiskokeilu vei ehdottomasti asiaa eteenpäin, se oli hyvä kokeilu ja neuvotteluyhteys esim. Kuntaliittoon on tästä luotu. Kopiosto on myös kuvittajien toiveesta rakentanut kirjastoille luparatkaisun kirjan kuvituksen käyttöön videoilla.
Salmela vastasi myös kysymykseen kirjojen kansikuvien käytöstä välittäjien tietokannoista: Kansikuvien käyttöön tietokannoissa tarvitaan tekijänoikeudenhaltijan lupa, periaatteena loppukäyttäjä on aina vastuussa toiminnastaan, epäselvissä tapauksissa on syytä itse varmistaa käyttöoikeus välittäjältä tai tekijänoikeushaltijalta, ratkaisevaa on myös tapa käyttää kansikuvaa ja millaisen käyttötavan sopimus antaa (esim. vain linkittäminen). Rajanveto opetus- ja kirjastotilaisuuksien välillä: ei ole sillä tapaa tiukka, etteikö esim. opettaja voisi hetkellisesti poistua tilanteesta, jos tilaisuus/tilanne on oppilaitoksen järjestämä.
Kirjallisuuden käyttö, tekijänoikeudet ja Sanaston luparatkaisut. Sanasto, lakimies Juha Pihlajaniemi
Sanasto on kirjallisuuden tekijöiden tekijänoikeusjärjestö. Tekijänoikeuskorvauksia tilitetään vuosittain yli 10 miljoonaa euroa, joista suurin korvausalue on kirjastojen lainauskorvaus.
Teosten julkinen esittäminen on pääsääntöisesti tekijän yksinoikeuden piirissä ja tapahtuu aina läsnäolevalle yleisölle. Poikkeuksia mm. kirjallisuuden esittäminen tilaisuuksissa, jossa kirjallisuus ei ole pääasia, jossa ei ole pääsymaksua ja jota ei järjestetä muutenkaan ansiotarkoituksessa. Esim. Novellikoukussa kirjallisuuden esittely on pääosassa, joten poikkeus ei päde. Kirjallisuutta voi käyttää sitaattioikeudella hyvän tavan mukaisesti ja oikeassa laajuudessa (kalvo 5).
Verkossa esittäminen on tekijänoikeuden näkökulmasta teosten välittämistä, mikä vaatii aina erillisen luvan tekijältä. Sitaattioikeus soveltuu myös verkkokäyttöön.
Sanasto toteutti syksyllä 2020 kyselyn (kalvot 11-14). Tietoisuus luvista on kohtuullisella tasolla, ja lupia hankitaan, mutta se koetaan hankalaksi. Sanaston kaavailema kuntalupa voisi tarjota ratkaisun, ja se mm. voisi sisältää teosten esittämisen kuntien tilaisuuksissa, tapahtumamateriaaleissa, näyttelyissä ja kirjallisuuden esittämisen erilaisilla verkkovideoilla kunnan eri toiminta-alueilla. Kuntaluvasta on avattu keskustelu Kuntaliiton kanssa.
Lainauskorvaus on myös ulotettava e-kirjoihin ja e-äänikirjoihin. Kansallisen e-Kirjaston yhteydessä on varmistettava tekijöiden lainauskorvaukset.
Kysymys: Miten tekijänoikeus seuraavissa: katkelmien lukeminen kirjallisuuspiirissä tai julkinen kirjavinkkaus, jossa ei lueta suoraan kirjasta? Pihlajaniemi: Jos kirjavinkkauksessa vain kerrotaan teoksesta, ei tekijänoikeutta synny ja teoksesta saa kertoa vapaasti. Jos teoksesta luetaan suoraan katkelmia niin pitää hankkia lupa, ellei ole kyse sitaattioikeuden piiriin kuuluvasta katkelmasta.
Suomen Kuntaliitto ry kuntakentän tukena. Kuntaliitto, lakimies Joonas Jännäri ja erityisasiantuntija Johanna Selkee
Kuntaliitto toimii edunvalvontajärjestönä ja on olemassa kuntia varten. Sen jäseniä ovat 311 kuntaa ja kaupunkia. Ydintehtävänä on edunvalvonta, kehittäminen ja palvelut. Tekijänoikeus on monitahoinen asia, jossa Kuntaliiton rooli liittyy sopimusjuridiikkaan. Kuntaliiton neuvottelemat Suositussopimukset ovat kunnille vapaaehtoisia.
Kirjasto on sekä fyysinen että digitaalinen, ja tekijänoikeudet on tunnistettava molemmissa. Koronan myötä tapahtunut digiloikka vaikuttaa myös kirjaston lupa-asioihin. On tärkeää miettiä, miten kunnat voivat yhdessä ajaa tekijänoikeuskysymyksiä kirjastojen ohella muidenkin kunnan toimijoiden piirissä. Tekijänoikeuskysymykset ovat entistä monimutkaisempia, mutta myös kirjaston tulisi voida järjestää toimintaa, tilaisuuksia ja levittää aineistojaan laaja-alaisesti arjessa.
Kuntaliitto on neuvotellut suositussopimukset joidenkin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa (Kopiosto, Teosto ja Gramex).
Kopioston kanssa ne koskevat tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten kopiointia ja radio- ja televisio-ohjelmien kirjastokäyttöä. Sopimus koskien tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten kopiointia kuntien järjestämässä varhaiskasvatuksessa on siirtynyt Opetushallituksen hallinnoimaksi.
Kuntaliiton ja Teoston välillä on tehty musiikinkäyttölupa -suositussopimus.
Suositussopimus Gramexin kanssa kattaa ääniteperäisen musiikin julkisen esittämisen taustamusiikkina kunnan ylläpitämissä esityspaikoissa kunnan toimesta. Yksityiskohdat kannattaa tarkistaa sopimuksesta.
Johanna Selkeen ja Joonas Jännärin esitys
Muuttuva kirjastotyö ja tekijänoikeus, koordinaattori Rikkilä Jarkko
Kirjastolain kuusi tehtävää yleisille kirjastoilla muodostavat toiminnan pohjan. Miten nykyiset tekijänoikeussopimukset mahdollistavat nämä tehtävät? Vastaan on tullut monia tilanteita, joissa on tekijänoikeuksia koskevia haasteita. Esimerkkeinä menneestä mm. MetsoLive -musiikkitapahtuman tallentaminen ja jakaminen, riittääkö artistin antama lupa.
Digitaalisessa maailmassa asiakkaiden odotukset palveluista ylittävät toimialarajat, ja he odottavat kirjastoilta samantasoisia digitaalisia palveluita kuin muualtakin. Muuttuva kirjastotyö on monikanavaista sisältöjen avaamista ja viestintää, lukemisen ja muiden kulttuurimuotojen käytön edistämistä sekä tekijöiden, taiteilijoiden, artistien ja kirjoittajien teosten markkinointia yhteistyössä.
Kirjastot eivät pyri saamaan kaupallista hyötyä, vaan toteuttaa kirjastolaissa annettua tehtävää mahdollisimman hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa vinkkauksia, tapahtumia, some-sisältöjä sekä verkkojuttuja ja artikkeleita.
Ratkaisuehdotuksina Rikkilä esitti päivitettyä kuntasopimusta muuttuvan kirjastotyön tueksi, tekijänoikeuden vastuuhenkilöitä kansallisesti ja alueellisesti, ja tekijänoikeuksiin liittyvän osaamisen kehittämistä kirjastoalalla. Matti Sarmela kommentoi, että kirjastojen puolta ei välttämättä pidä kukaan. Hän myös huomautti, että tekijänoikeusjärjestöjenkin näkemyksiä pitää pystyä joskus haastamaan.
Puheenvuorojen koonti, projektipäällikkö Päivi Litmanen-Peitsala
Kirjastoeetokseksi voidaan laskea näkemys siitä, että meidän tehtävämme on avata sisältöjä ja sivistää kansalaisia. Kirjastotoiminnan tavoitteet laissa ovat suuria ja hienoa. Ympärillä maailma on muuttunut: ennen kirjailijat saivat tulonsa kustantajalta, ja nykyään tekijät ovat astuneet kaupallisen toiminnan piiriin. Julkaisu on muuttunut tuotteeksi. Internetissä julkaiseminen on nykyään aina kaupallista toimintaa, toisaalta kirjastojenkin sisällöt ovat osa myytävää alustaa. Me koemme tekevämme yhteiskunnallista hyvää, mutta samalla olemme tekijöiden elannon alueella. Tässä kirjastoeetoksen ja maailman välillä on ristiriita.
Kopioston esityksessä vaadittu kuvan käytön lupa aiheuttaa kirjastoille suuria ongelmia. Kirjan kansikuvaa tarvitaan laajasti aineistojen esittelyssä, toisaalta visuaalisuuden aikakaudella mikään verkkoviestintä ilman kuvaa tai kuvitusta jää varmasti varjoon. Sanaston esityksen perusteella tekstiin liittyvät tulkinnat ovat helpompia.
Kuntaliiton lupasopimukset ovat järjestökohtaisia. Järjestöillä on tausta-ajatus, että kirjastoissa toimivilla on vahva pohjatieto, mutta Jarkko Rikkilän esityksen perusteella näin ei ole. Kirjastoala ei voi lähteä hankkimaan lupia järjestö kerrallaan vaan tarvitaan kokonaisnäkemys.
Sekä osaamista että käytännön tekemistä tarvitsee tässä kehittää. Mikä on YKN:n rooli tekijänoikeusasioissa? Millä mandaatilla kirjastojen puolesta toimitaan?
Päivi Litmanen-Peitsalan esitys
Loppupuheenvuoro
Vaikuttaa siltä, että kirjastoilla on tarpeen saada yhteissopimus, joka sisältäisi eri järjestöjen hallinnoimia oikeuksia. Tätä keskustelua täytyy jatkaa yhdessä YKN:n ja kirjastojen kanssa. Tekijänoikeuslain mukaiset haasteet ovat iso kysymys. Suuri vastuu tässä on myös OKM:llä: lainsäädännössä on uudistamistarpeita esim. lainauskorvausten suhteen.
Keskusteltiin yleisesti, voidaanko määritellä henkilö, joka toimisi tekijänoikeuksien neuvottelukumppanina kirjastojen edustajana ja löytyisikö tähän rahoitusta. Tämän selvittäminen ja nimeäminen annettiin tehtäväksi YKN:n työvaliokunnalle.
Torstai 22.4.
Klo 9:30 – 10:00
Yleistä keskustelua, tekniikan testausta
8. Onneksi on kirjasto! – suunta-asiakirja 2021–2025. Erityissuunnittelija Aija Laine ja projektipäällikkö Päivi Litmanen-Peitsala
Aija Laine kertoi, että Yleisten kirjastojen suunta 2021–2025 -asiakirja alkaa valmistua. Työryhmä aloitti 2018, ja asiakirja on syntynyt osallistamisen kautta. Työryhmä kiittää kaikkia neuvoston jäseniä ajatuksista ja ideoista.
Päivi Litmanen-Peitsala esitteli valmista Suunta-asiakirjaa tarkemmin. Edellinen Suunta-asiakirja on edelleen relevantti ja sitä kannattaa käyttää rinta rinnan uuden kanssa. Eri kokoiset kirjastot ja erilaiset resurssit on pyritty huomioimaan sisällöissä. Keskitytään erilaisiin ilmiöihin ja niiden toteuttamisen eri tapoihin. Kirjasto on monenlaisten asioiden risteyspaikka: Onneksi on kirjasto! -otsikko tuo esille tämän.
Asiakirja on Yleisten kirjastojen neuvoston strategia mutta myös kirjastojen strategia. Laki yleisistä kirjastoista on se, mihin YKN nojaa. Asiakirja paneutuu ympärillämme oleviin muutoksiin ja nostaa esille niitä toimintatapoja, joilla toteutamme jatkossakin kaikille kansalaisille yhdenvertaisia, laadukkaita ja ajassa olevia palveluja.
Suunta-asiakirjassa sisällöt, tilat ja toiminnot on nostettu toiminnan kulmakiviksi. Toimintaympäristö on muutoksessa ja se luo muutospaineita kirjastoille. Asiakirjassa on mukana myös lukutaidon ja sivistyksen turvaaminen, myös digitaalisessa ympäristössä.
Ehkäisemme eriarvoistumista. Tässä kohdin nousi viimeisen vuoden koronavaikutukset esille, ja sisältö muokkautui sen mukaan. Asiakirja päättyy sloganiin: Kirjasto on hyvinvointipalvelu, joka tavoittaa kaikissa elämäntilanteissa. Esite tehdään verkkoversiona suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja suomen- ja ruotsinkielisistä tulee myös painettu versio. Lisäksi tulee esittelymateriaalia kirjastojen käyttöön.
Keskusteltiin siitä, kenelle asiakirja on tarkoitettu – se toimii kaikille, päättäjille ja asiakkaille.
Uusi asiakirja on nimenomaan täydentävä edelliselle asiakirjalle, jossa mm. sananvapauskysymys on voimakkaasti esillä. Kommentoitiin, että kansainvälistyvä Suomi ei tule uusimmassa esiin näkyvästi. Esitettiin painatettavaksi myös englanninkielistä versiota pieni erä, ja saamenkielinen versio myös pohdintaan. Työryhmä tekee vielä viime hetken pieniä korjauksia. Esittelydiasarjaan voidaan koostaa laajemmin asioita kuntapäättäjiä varten.
9. Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä (=erte) – ajankohtaiset asiat. Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä
Seinäjoen ertellä on reilu vuosi toimintaa takana. Lanu-neuvosto ja BU-gruppen ovat erten tukena toimivia asiantuntijaryhmiä, joiden avulla saadaan informaatiota kentältä ja jotka toimivat viestintäverkostoina. Kevään kokouksissa puhuttivat mm. Sidospor ja koulukirjastot. Erte perustaa työryhmiä tarpeen mukaan erilaisiin kehittämistehtäviin.
Tänä vuonna työn alla on kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyömalli, vastaavan perusopetusta koskevan jatkoksi. Kesän 2021 lukukampanjoissa lapsille ja nuorille tuotetaan kirjastoille materiaaleja, joissa on pelillisyyttä ja visuaalisuutta, ja lukemaan innostaminen on pääosassa. Yhteistyövideoita Kirjastokaistan kanssa alkaa karttua, ne löytyvät Kaistalta haulla sjk erte.
Valmisteilla on Opetushallituksen hallinnoima kansallinen lukutaitostrategia, Heikkilä on mukana projektiryhmässä ja tuo kirjaston ääntä esille strategiaprosessissa. Strategia tulee syksyllä lausuntopalveluun. Tutkimusperustaisuutta tuodaan strategiassa esille ja tiettyjä hankkeita yritetään saada vakinaistettua pysyväksi toiminnaksi. Haasteena on kirjastokentän oman tutkimuksen puute. Monialainen yhteistyö on tärkeää lukemisenedistämistyössä. Keskustelua käydään paljon myös koulukirjastoista, palvelut voidaan järjestää monella tavalla. Kirjastopalvelut ovat aineiston lisäksi myös esimerkiksi asiantuntemusta ja mediakasvatusta. Miten kunnissa voidaan rakentaa koulukirjastotoimintaa yhteistyössä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti?
Pienten kirjastojen pilotti on alkanut, mukana Siikainen, Posio ja Korsnäs. Tavoitteena on kokeilla ja luoda malleja muidenkin käyttöön, esim. ratkaisuja, mitkä toimivat pienillä resursseilla. Toisaalta tarpeita päästään kartoittamaan, esim. minkälaisia valtakunnallisia aineistoja erte voi tarjota pienille kirjastoille. Heikkilä myös esitteli lyhyesti alkaneita ja tulevia kampanjoita ja hankkeita.
10. Digimediahanke – Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti -hankekokonaisuus. Kirjastoverkon yhteisten palvelujen päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Virva ja projektipäällikkö Suvi Sivulainen
Hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda lähtökohtia kuntien omalle, yhdenvertaiselle e-kirjastopalvelu kaikille Suomessa. Taustalla on se, että halutaan parantaa käyttäjäkokemusta ja digitaalisten aineistojen saatavuutta. Visiona laajempi yhteistyö kuin tähän asti: kirjastot osana media-alan ekosysteemiä. Vahvistetaan kirjastojen roolia ja varmistetaan kirjastojen tulevaisuuden monipuoliset toimintamahdollisuudet myös digissä.
Tähän saakka on selvitetty viittä osa-aluetta:
1. Palvelukonsepti: miten eri toimijoiden rooleja voisi selkeyttää ja helpottaa jatkossa?
2. Lisenssimallit: miten varmistetaan kirjastojen digitaalisen sisällön saatavuus?
3. Käyttäjätarpeita: millaista digipalvelua halutaan?
4. Teknologia-arkkitehtuuria: miten kaikille yhteine npalvelu voitaisiin teknisesti toteuttaa? Mitä mahdollisuuksia siihen, että saisimme yhteisen kirjautumisen kaikkiin palveluihin?
5. Suosittelujärjestelmiä digimaailmassa: omadatan kautta vaihtoehtoinen ja vapaaehtoinen suosittelu.
Hankkeen lopputuloksissa koostetaan ehdotuksia, eri sidosryhmien toiveita ja huomioita. On huolehdittava, että kirjastot pysyvät kehityksessä mukana, ja niille tarvitaan aktiivinen rooli pelkän maksajan sijaan. Selvitykset julkaistaan seminaarissa 28.4.2021.
Seuraavaksi pitää pohjustaa jatkohanketta ja selvittää edelleen kansallisen e-kirjaston organisoitumismallia.
Tarvitaan yhteinen taho koordinoimaan kirjastojen digimediaekosysteemin laaja-alaista yhteistyötä, toimintaa ja hankintoja. Kustantajat tai heidän edustajansa ovat kiinnostuneita neuvottelemaan kirjastojen kanssa, mutta eivät jokaisen kirjastokimpan kanssa. Tarvitaan keskustelua, miten hallintomalli voidaan toteuttaa, jotta se on kaikkien yleisten kirjastojen yhteinen palvelu. Aikeissa on työpaja AKE-kirjastojen johtajien kanssa touko-kesäkuun aikana. Yleisten kirjastojen konsortion ohjausryhmälle on tulossa toinen työpaja.
Jatkohankkeessa mahdollisesti pilotoidaan kaikille yhteistä e-kirjastoa, järjestetään ohjausta ja koulutusta kirjastolaisille, luodaan yhteistyömalleja, valitaan teknisiä ratkaisuja, ja satsataan edelleen kuntavaikuttamiseen ja viestinnän työkaluihin. Samalla kehitetään hallintomallia. Mahdollinen aikataulu tuotannolle voisi olla vuoden 2023 alusta.
Keskustelussa nostettiin esille teknologian ja lisensoinnin suhde. Hankkeen tavoitteessa ja Finna-visiossa on yhteistä: molemmissa halutaan varmistaa asiakkaalle saumaton asiointi. Työpaja hallintomallista koettiin tärkeäksi, mutta jossain vaiheessa myös esim. eri kimppojen e-kirjastoasiantuntijat tarvitaan keskusteluun. Lisäksi hallintomalleissa on erilaisia vaihtoehtoja - konsortiota, osakeyhtiöitä ja yhteissopimuksia – ja Koha-Suomea perustettaessa selvitettiin monenlaisia hallintomalleja. Kuntien mukaan saaminen on kuitenkin tärkeää mallia perustettaessa. Suoraa mallia tähän esim. ulkomailta ei ole saatavissa, ja on tärkeää kehittää oma, Suomeen sopiva malli. Lisäksi keskusteltiin Pohjois-Suomen e-kirjaston ja tämän hankkeen rajapinnoista. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastot tarjoavat yhteisen e-kirjaston asiakkailleen ensi vuoden alusta. Pohjoisen hanketta kehitetään käsi kädessä digimediahankkeen kanssa. Ja molemmissa sama tavoite: yhteinen e-kirjastopalvelu.
Virva Nousiainen-Hiiren ja Suvi Sivulaisen esitys
11. Valemedia, informaatiolukutaito, kirjastot ja tutkitun tiedon teemavuosi. Kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta
Ojaranta esitteli itsensä pitkään kirjastoalalla pyörineenä, ja parhaillaan hän tekee myös väitöstutkimusta infodemiasta ja koronasta Åbo Akademiin. Esityksen aihepiirissä yhdistyy nämä erilaiset roolit. Toimijoiden verkostoa alettiin kerätä Tutkitun tiedon teemavuotta varten vuosi sitten.
Kertauksena aluksi muutama sana kirjastolaista. Laki sisältää paljon tavoitteita, jotka liittyvät tietoon ja sen saatavuuden edistämiseen ym. Valemedia ja huuhaa pysyvät ajankohtaisina teemoina, ja kirjastoilla on tällä kentällä pysyvä rooli erityisesti faktatiedon välittäjänä. Informaatiolukutaito on ollut kansalaisen tärkeä perustaito jo vuosikymmeniä. On hyvä muistaa, että valeinformaatio voi koskea myös kaunokirjallisuutta. Kun WHO julisti 12.3.2020 globaalin pandemian, tuli pian tarve määrittää “infodemia”, jolla viitataan tahalliseen väärän tai vääristyneen tiedon levittämiseen, kun taustana on hallitsemattoman suuri määrä tietoa (tässä: korona). On myös yleisesti vaikeaa tunnistaa omia vinoutumia ja harhoja, jotka tiettyjä käsityksiä pönkittävät.
Tutkitun tiedon teemavuosi, tutkittutieto.fi, on OKM:n, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke. Keskeistä on taustaverkosto, jossa mukana mm. opetusalan, liike-elämän, kulttuurin ja museoiden ym. Toimijoita, ja jonka piiristä voi myös hakea kumppaneita. Lapset ja nuoret ovat erityisenä kohderyhmänä. Paljon tapahtumia on jo suunniteltu ja pidettykin, ja oma tapahtuma kannattaa ilmoittaa sihteeristön kautta hankkeen kalenteriin. Viestintätukea on saatavilla.
12. Kirjastoaineistojen kuvailu yleisissä kirjastoissa: kyselyn tulosten raportointi. Palvelupäällikkö Kaisa Hypén
Yleisten kirjastojen neuvosto perusti metatietoryhmän syksyllä 2020. Työryhmä sai aluksi selkeät tehtävät, mm. laatia kirjastoille kysely, jolla selvitetään kuvailuun käytettyä työaikaa ja Melindan roolia kuvailutyössä. Lisäksi työryhmä hahmottaa kuvailun ekosysteemin kokonaiskuvaa, joka koko ajan elää ja muuttuu. Aikeissa on myös mm. pohjustaa metatietovisiota Kansalliskirjastolle. Ohjausryhmä on kokoontunut jo useamman kerran, muistiot löytyvät täältä.
Kaisa Hypénin esitys, ml. kyselyn tulokset
Tämänhetkinen tilanne on haastava, ja kansalliselle yhteistyölle on hyvä määrittää tavoitteet.
Merkittävä muutos aikaisempaan on se, että yhteistyöhalukkuus on kasvanut mm. kuvailun keskittämisen suhteen. Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmä kokoontuu ensi viikolla ensimmäisen kerran, ja keskustelu pääsee varmasti taas etenemään.
13. Ifla-äänestykset, Suomen ehdokkaat eri kirjastojaostoihin 2021. Kirjastopalvelujohtaja Katri Vänttinen
Listalla (koonnut Antti Sauli, VAKE/Helsingin kaupunginkirjasto) näkyvät myös ne ehdokkaat, jotka eivät liity yleisiin kirjastoihin. Tulevaisuudessa IFLA:ssakin hybridikokoukset – etäosallistuminen mahdollista – saattavat lisääntyä.
Kukin kirjasto voi äänestää sellaisissa jaostoissa, joissa itse ovat jäseniä, ja lisäksi jäsenkirjastot voivat antaa niin monta ääntä kuin valiokuntapaikkoja (Standing Committee) on nyt vapautumassa kussakin jaostossa (Section). Jaostojen osalta äänestysaika on 26.4.–24.5.2021, ja tulokset julkaistaan 14.6.2021.
14. Loppukeskustelu, seuraavan kokouspaikan ja -ajan päättäminen
Kokouksen päätteeksi päätettiin perustaa Yleisten kirjastojen neuvoston alainen tekijänoikeustyöryhmä. Neuvosto ehdottaa puheenjohtajan ja jäsenten valintapäätöksen siirtämistä työvaliokunnalle. Puheenjohtajaksi ehdotetaan Päivi Litmanen-Peitsalaa (VAKE). Jäseniksi ehdotettiin Seinäjoen ErTe:n edustajaa, Tampereen edustajaa, Jyväskylän edustajaa, Kuopion edustajaa ja Espoon edustajaa. Seuraavassa YKN:n kokouksessa tiedotetaan jäsenten nimet.
Seuraava kokous päätettiin pitää 17.–18.11.2021. Kokous pidetään mahdollisuuksien mukaan Joensuussa tai etänä.
Kokous päättyi klo 13.50.