Kokousaika ja -paikka:
keskiviikko 9.12.2020 klo 10.00–14.00, Teams
Klo 9.30–10.00
Etäyhteys avattiin ja tekniikan toimivuus testattiin.
1. Kokouksen avaus ja käytännön asiat
Puheenjohtaja Jouni Pääkkölä (Oulu) avasi kokouksen klo 10.00. Puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja ohjeisti osallistujia ja esiintyjiä etäkokouksen käytäntöihin liittyvissä asioissa.
2. Läsnäolijoiden toteaminen
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki), Suvi Pirnes-Toivonen (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Ari Koistinen (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Salla Palmi-Felin (Lahti), Päivi Linnea-Pötry (Lappeenranta), Pia Kontio (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Siina Vieri (Pori), Malin Hollmén (Porvoo), Nina Sipola (Rovaniemi), Kirsti Länsikallio (Seinäjoki), Pirkko Lindberg (Tampere), Rebekka Pilppula (Turku), Marita Ahola (Vaasa).
Poissa:
Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Jaana Tyrni (Espoo), Mikko Vainio (Vantaa).
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat:
Kaisa Myllymäki (Rautjärvi), Johanna Silander (Kurikka), Tarja Frilander (Pieksämäki), Taina Hyvönen (Kuhmo), Matti Karvinen (Janakkala), Satu Kinnari (Toholampi), Risto Heikkinen (Laukaa), Katariina Kupiainen (Kotka), Ville Jylhä (Tornio), Sarri Nykänen (Lempäälä), Solveig Hortans (Pedersöre), Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Tuija Sirviö-Lappalainen (Iisalmi), Minna Pollari (Sysmä), Annastiina Louhisalmi (Tuusula), Eija Sjöblom (Kemiönsaari).
Poissa:
Satu Soppela-Hyle (Harjavalta).
Läsnä, puheenjohtaja ja valmistelijat:
Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä, Oulun kaupunginkirjasto, Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, Turun kaupunginkirjasto, Viestintäsuunnittelija Johanna Laurila, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä.
Läsnä sihteerinä:
Asko Autio, palvelupäällikkö, Turun kaupunginkirjasto, Laura Tyysteri, informaatikko, Turun kaupunginkirjasto.
Läsnä puhujina, esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä) ja VAKEn edustajina:
palvelujohtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto,
johtaja Minna von Zansen, Celia,
kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto,
projektipäällikkö Suvi Sivulainen, Helsingin kaupunginkirjasto, Digimediahanke,
korkeakouluharjoittelija Toni Jäämaa, Helsingin kaupunginkirjasto, Monikielinen kirjasto,
informaatikko Riitta Hämäläinen, Helsingin kaupunginkirjasto, Monikielinen kirjasto,
informaatikko Eeva Pilviö, Helsingin kaupunginkirjasto, Monikielinen kirjasto,
johtava suunnittelija Matti Sarmela, Valtakunnalliset kehittämispalvelut (VAKE).
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Marita Ahola (Vaasa) ja Susann Forsberg (Kokkola).
4. Esityslistan hyväksyminen
Esityslista hyväksyttiin muutoksitta.
5. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
Käytiin läpi edellisessä kokouksessa perustettavaksi päätetyn Yleisten kirjastojen metatietoryhmän kokoonpano. Eri kirjastojärjestelmät ja Melinda-integraation vaiheet ovat ryhmässä hyvin edustettuina. Myös maantieteellinen kattavuus on hyvä.
Kirjastoaineistojen kuvailutyöryhmän jäsenet:
Kaisa Hypén (Turku), puheenjohtaja,
Maarit Helén (Tampere),
Antti Heikkinen (Oulu),
Sanna Kuosa (Lahti),
Sirpa Tuomisto (Kokkola),
Liisa Rossi (Kuopio),
Leena Vainikainen (Pori),
Marjut Puominen (Helsinki),
Katriina Jylhä (Vaasa).
Lausunnot
Puheenjohtaja esitteli YKN:n työvaliokunnan laatimat lausunnot Lainaa valokuvataidetta -kokeilusta sekä tartuntatautilakiin valmistelluista muutoksista (VN/15739/2020 ja STM083:00/2020).
Varapuheenjohtaja kertoi, että Lainaa valokuvataidetta -palvelulle ei alustavan tiedon mukaan löydy valtakunnallista rahoitusmallia. Taike jatkaa kuitenkin asian edistämistä. Lausuntoa koskevassa keskustelussa todettiin, valokuvataiteen lisäksi kirjastojen tulisi järjestää myös muuta taiteen lainaustoimintaa.
Muita asioita
Osallistujia pyydettiin ilmoittamaan mahdollisista muutoksista YKN-edustuksissa puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.
Yleisten kirjastojen suunta 2021–2025 -asiakirjan visuaalisen ilmeen suunnittelu aloitetaan keväällä.
Kirjastoseura on teettänyt Kantar TNS:llä asiakastutkimuksen koronan takia viime keväänä toteutuneen kirjastojen täyssulun vaikutuksista suomalaisiin. Tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista koki kirjastojen sulkemisen kielteisenä.
STT-tiedote 27.11.2020, Puolet suomalaisista koki kirjastojen sulkemisen kielteisenä
Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020:n mukaan kuntalaiset ovat kuntien tarjoamista palveluista tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin. Tulosta kannattaa nostaa esiin ja kuntapäättäjien tietoon paikallisesti. Kyselyssä oli n. 11 000 vastaajaa. Kuntaliiton sivujen mukaan tutkimuskunnat ovat koko kuntakenttään yleistettävä otos, joka edustaa erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolelta Suomea. Esim. pääkaupunkiseutu ei ollut mukana otoksessa. Päätettiin tiedustella tarkemmin tutkimuskuntien valintaperusteita Kuntaliiton Johanna Selkeeltä.
6. Puheenvuoro: Varastokirjasto jää Kuopioon, kirjastotoimen johtaja Päivi Savinainen
Varastokirjaston yhdistämistä Helsingin Yliopiston (HY) yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon on selvitetty jo pidempään sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) että valtion keskushallinnon tasolla. HY:n ehtona yhdistymiselle on ollut Varastokirjaston siirto Mikkeliin, jossa yliopistolla on muutakin toimintaa. Tästä lähtökohdasta ministeri Saarikko ryhtyi selvittämään asiaa huomioiden aiemmat lausunnot (ml. YKN:n 10.11.2017 antama lausunto). Ministeri Saarikko kutsui koolle keskustelun asiasta elokuussa 2020, ja mukana olivat Varastokirjaston ja sen johtokunnan, Kansalliskirjaston, HY:n, OKM:n, Kuopion kaupungin ja Mikkelin kaupungin edustajat.
Varastokirjastolla on suuri merkitys yleisten kirjastojen toiminnalle. Yleiset kirjastot toimittavat varastokirjastoon aktiivisesti aineistoja, joita myös lainataan paljon. Yleiset kirjastot pystyvät vastaamaan Varastokirjaston aineiston avulla erilaisiin tiedontarpeisiin, ja aineiston käytön tulisikin pysyä maksuttomana myös jatkossa. Varastokirjaston toiminta on myös mahdollistanut yleisten kirjastojen tilojen käyttöä uudessa kirjastolaissakin määriteltyihin toimintoihin. Varastokirjastoa koskevat muutokset eivät saa heijastua yleisten kirjastojen asiakaspalvelun tasoon, tilojen toiminnallisuuteen, kokoelmien tuoreuteen ja tiedon saatavuuteen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti (OKM:n tiedote 13.10.2020), että Varastokirjasto jatkaa toimintaansa itsenäisenä ministeriön alaisena laitoksena ja sijaitsee jatkossakin Kuopiossa. Perusteluina päätöksessä korostettiin asiakasnäkökulmaa: ”Varastokirjaston toiminta on kustannustehokasta ja nopeaa, sen henkilöstö on motivoitunutta ja käyttäjäkenttä on tyytyväistä kirjaston tarjoamiin palveluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö turvaa osaltaan laadukkaan varastokirjastotoiminnan edellytykset myös tulevaisuudessa.”
Varastokirjaston kotisivut uudistuvat alkuvuonna 2021 (valmista tammi-helmikuun vaihteessa), ja ulkoasun ja teknisen toteutuksen lisäksi uusitaan myös mm. logo. Kehittämisideoita voi lähettää: varkirja@nrl.fi.
Keskustelussa ilmaistiin tyytyväisyyttä siihen, että asian käsittely on saatu päätökseen. Kansalliskirjaston Hormia-Poutanen korosti, ettei Kansalliskirjastolla ollut vahvaa omaa tahtoa asiassa, vaan asialle haluttiin viimein ratkaisu. Todettiin myös, että YKN:n lausunnolla oli vaikutusta asiaan.
Huomiota kiinnitettiin kuitenkin myös siihen, että valtiovarainministeriössä pohditaan uutta virastoselvityskierrosta. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota erityisesti pieniin virastoihin, joihin mm. Varastokirjasto ja Celia kuuluvat. Tulevaisuudessa muutoksia on todennäköisesti tulossa, vaikka selvityskierros nyt päättyi.
Esityskalvot, Varastokirjasto jää Kuopioon.
7. Kansalliskirjaston strategia, palvelujohtaja Kristiina Hormia-Poutanen
Kansalliskirjasto on tehnyt tänä vuonna paljon yhteistyötä VAKE:n kanssa. Kansalliskirjasto saa OKM:ltä rahoitusta yleisille kirjastoille tarjottavista palveluista. Kesällä VAKE:n kanssa käydyissä neuvotteluissa tärkeiksi todettiin tietoaineistojen kuvailun kehittäminen (yhteentoimivuus, kuvailun ohjaus, formaatti- ja standardityö, automaattinen kuvailu ja kuvailun ekosysteemi), kotimaisten aineistojen tietosisällöt (Fennica, Viola, Arto, asteri, infrastruktuuri), koulutukset, tapahtumat ja viestintä, Finnan peruspalveluiden tarjoaminen sekä kehittäminen, Melindan peruspalvelu sekä metatietoprosessien ja automaattisen kuvailun kehittäminen.
Kansalliskirjasto on tehnyt tänä vuonna mainetutkimuksen, jonka tulokset ovat varsin positiivisia. Kyselyn vastaajat arvostivat erityisesti Kansalliskirjaston pysyvyyttä ja arvokkuutta, mutta palveluiden kehittämiseen toivottiin lisää panosta. Tuloksista tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
Kansalliskirjaston strategia 2021–2030 valmistui keväällä, ja sen oheen on nyt laadittu myös toimenpideohjelma. Valmistelu tehtiin yhdessä henkilökunnan kanssa työpajoissa. Näiden lisäksi palveluiden kehittämiseen vaikuttavat myös Finna-kehittämissuunnitelma, Finna-visio 2021–2024, FinELib-kehittämissuunnitelma, FinELib-visio 2021–2024, Melindan kehittämissuunnitelma 2021–2024 sekä Metatietovisio.
Kansalliskirjaston strateginen visio on ”Sivistys yhteiskunnan ytimessä”. Strategiassa Kansalliskirjaston perustehtäväksi on määritelty kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön säilymisen ja saatavuuden turvaaminen, tietosisältöjen välittäminen ja tuottaminen tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle sekä palvelujen kehittäminen yhteistyössä kirjastoverkon ja tietoyhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Toimintaa ohjaavat arvot ovat avoimuus, uudistuminen ja sivistys.
Strategisilla valinnoilla halutaan lisätä kulttuuriperintöaineistojen näkyvyyttä, arvostusta, käyttöä ja saatavuutta (esim. Finna, kuvailuprosessin ja Melindan kuvailuympäristön kehittäminen, Metatietovisio ja linkitetyn avoimen datan ideologia), tuoda esiin Kansalliskirjaston toimintaa tiedeyhteisön ytimessä (esim. FinELib, avoimen julkaisemisen mahdollistaminen ja tutkijoille suunnattujen palveluiden kehittäminen), korostaa Kansalliskirjastoa sivistyksen ja oppimisen voimavarana (esim. Finna-luokkahuone, Avoimien oppimateriaalien kirjasto) sekä selkeyttää Kansalliskirjaston roolia kulttuurin ja tieteen oppimiskeskuksena. Viimeksi mainittua tavoitetta edistääkseen Kansalliskirjasto ehdottaa pilotoitavaksi ns. Digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreää pöytää, jolla paikattaisiin vuoden 2017 loppuneen KDK:n jättämää aukkoa. Tämäntapaisen toiminnan tarpeesta on tullut paljon palautetta, ja ensireaktiot pilottia kohtaan (mm. Digime) ovat olleet hyviä. Tarkempi yhteinen suunnittelu aloitetaan ensi vuonna, ja Kansalliskirjasto ottaa toiminnan vetääkseen ainakin ensimmäisenä vuonna. Jatkossa toimintaan toivotaan kuitenkin yhteistyömallia, jossa vetovastuu vaihtuu tietyin väliajoin.
Kansalliskirjaston muita strategisia tavoitteita ovat työhyvinvoinnin monipuolinen edistäminen, työnantajakuvan vahvistaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä suomalaisen kulttuuriperintökentän kestävää kehitystä tukevat palvelut.
Kansalliskirjaston uuden strategian lisäksi Kristiina Hormia-Poutanen esitteli lyhyesti myös Kansalliskirjaston yleisille kirjastoille suunnattuja palveluita, Finna-strategiaa sekä Finnan palvelukokonaisuutta.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa Finnan konsortioryhmän puheenjohtaja Matti Sarmela totesi, että KDK:n loppumisen jälkeen tarve vastaavalle yhteistyölle on ollut ilmeinen, joten Kansalliskirjaston avaus Digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreästä pöydästä otetaan vastaan ilolla. Nykyisellään paine KAM-sektorin yhteistyölle keskittyy hieman kohtuuttomasti Finnan ympärille.
Hän esitti myös erityiskiitoksen metatietovisiota pohtivalle työryhmälle ja Kaisa Hypénille hyvin käyntiin lähteneestä yhteistyöstä. YKN:n asettama työryhmä on oleellinen Melinda-yhteistyön kannalta, ja sen avulla voidaan yleisten kirjastojen roolia siinä nostaa näkyvämmäksi.
Esityskalvot, Kansalliskirjaston strategia.
8. Puheenvuoro, kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg
1.1.2021 Tampereen vs. kulttuurijohtajaksi ja 1.4.2021 loman kautta eläkkeelle siirtyvä Pirkko Lindberg kertoi kirjastomuistoja vuosien varrelta.
9. Ajankohtaista Celiasta, johtaja Minna von Zansen
Celian johtajana syyskuun alussa aloittanut Minna von Zansen esitteli Celian ajankohtaisia asioita. Viimeisetkin kunnat ovat tekemässä palvelusopimuksen Celian kanssa vuonna 2021. Tämän jälkeen sopimus puuttuu enää osalta Ahvenanmaan pienistä kunnista, joissa Celia-palvelut hoidetaan Maarianhaminan kirjaston kautta. Asiakkaiden rekisteröintejä Celia-käyttäjiksi on tehty korona-aikaan myös etäyhteydellä ja puhelimitse. Korona-ajan haasteena on ollut lähituen mahdollisuuden puute.
Celia ja AKE-kirjastot ovat tehneet tiivistä koulutusyhteistyötä. Kirjastot saavat tukea Celia-asioihin myös käytännön toimintaan keskittyvien maakuntavastaavien kautta. Maakuntavastaaville loppusyksystä 2021 tehdyn kyselyn mukaan Celian markkinointi on tavoittanut potentiaaliset asiakkaat hyvin, mutta osaan viestinnästä ja ohjeista kaivataan vielä lisää selkeyttä.
Celiaa koskevan lain uudistamista on valmisteltu pitkään. Nykyinen laki (Laki näkövammaisten kirjastosta 638/1996) on vuodelta 1996. Laki on palvellut suhteellisen hyvin, mutta kirjaston tehtävät eivät ole siinä enää ajan tasalla. Laissa ei näy myöskään muiden lukemisesteisten kuin näkövammaisten huomattava lisääntyminen palvelun käyttäjinä eikä Celian laaja yhteistyö muiden kirjastojen kanssa. Tällä hetkellä Celialla on noin 3500 palvelukumppania ympäri Suomen. Myös Celian toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti voimassa olevan lain laatimisen jälkeen. Huomioitavia ovat ainakin digitaalinen kehitys, kaupallisten e-aineistojen tarjonnan kasvu ja säädösympäristön muutokset (EU:n saavutettavuus-, lukemiseste- ja esteettömyysdirektiivit).
OKM on nyt asettanut työryhmän Näkövammaisten kirjastoa koskevan lain uudistamista varten. Uudistustyön tavoitteina on ottaa huomioon yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, turvata kansalaisten yhdenvertaisuus ja varmistaa, että laki mahdollistaa Celian toiminnan ja kehittymisen. Valmistelutyöryhmä kokoontuu noin 10 kertaa marraskuun 2020 ja syyskuun 2021 välillä. YKN:n edustajana työryhmässä on Ari Koistinen Kajaanin kaupunginkirjastosta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys saadaan lausuntokierrokselle loka-marraskuussa 2021 ja valtioneuvostoon toukokuussa 2022. Lain on suunniteltu tulevan voimaan 2023.
Kirjastot eivät tällä hetkellä maksa lainauskorvausta ei-fyysisistä e-kirjoista ja e-äänikirjoista, vaan tekijät saavat korvauksen e-kirjojen lainoista kustantajan ja kirjastojen välillä solmitun lisenssisopimuksen ja kustannussopimuksessa neuvotellun korvauksen mukaisesti. Celia ei tällä hetkellä maksa korvauksia aineiston suoratoistosta. Samaan aikaan e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät vuosittain ja kansallisen e-kirjaston perustamista selvitetään. Kirjallisuuden tekijät toivovat lakimuutosta asiaan: lainauskorvausta tulisi saada myös e-aineistoista. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) on jättänyt 3.12.2020 tiede- ja kulttuuriministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien lainauskorvauksen ja kirjallisuuden Celia-korvausten muuttamista teknologianeutraaleiksi. Kysymyksen taustalla on mm. sivistysvaliokunnan esitys siitä, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lain muuttamiseksi siten, että tekijöiden oikeudet kohtuullisen korvauksen saamiseen varmistetaan vastaamaan paremmin teosten käyttöä (SiVM 7/2018 vp). Sivistysvaliokunta esitti tuolloin, että hallituksen tulee arvioida lain vaikutuksia edunsaajien ja oikeudenhaltijoiden kannalta ja antaa siitä selvitys keväällä 2021. Selvitys on tekeillä OKM:n tekijänoikeusyksikössä.
Minna von Zansen mainitsi myös, että Celiassa avoinna vakituinen digitaalisten aineistojen kokoelmapäällikön virka.
Keskustelussa todettiin, että yleisille kirjastoille on tärkeää, että tekijänoikeudet ovat kunnossa ja korvaukset menevät luotettavasti tekijöille asti. Puheenjohtaja kertoi, että kevään YKN:n kokoukseen kootaan tekijänoikeuksiin liittyviä aiheita.
Esityskalvot, Ajankohtaista Celiasta.
10. Tietojohtamisen käsikirja, kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki
Kesäkuussa 2019 perustettu Kirjastojen tietojohtamisen verkosto on aluehallintovirastojen (AVI) vetämä verkosto yleisille kirjastoille, korkeakoulu- ja erikoiskirjastoille. Verkoston tehtävä on lisätä keskustelua ja osaamista tietojohtamiseen tai tiedolla johtamiseen liittyen. Verkostoa vetää Satu Ihanamäki Etelä-Suomen AVI:sta. Verkosto on ei-edustuksellinen, kiinnostukseen perustuva, ja sen postituslistalla on tällä hetkellä noin 200 jäsentä, joista noin 2/3 yleisistä kirjastoista. Verkoston toimintamuotoja ovat luennot ja työpajat sekä tiedottaminen sähköpostilistalla, verkkosivulla kirjastojentietojohtaminen.blog ja Twitterissä. Verkoston järjestämien seminaarien tallenteita on katsottavissa Kirjastokaistalla. Verkoston toiminta on ollut tähän asti AVI-lähtöistä, mutta toimintaan toivotaan ideoita ja ehdotuksia myös verkoston jäseniltä.
Kirjastojen tietojohtamisen verkoston verkkosivuilla on julkaistu marraskuussa 2020 Tietojohtamisen käsikirja. Käsikirjan tekijät ovat Mika Mustikkamäki (AVI), Satu Ihanamäki (AVI), Jarmo Saarti (Itä-Suomen yliopisto), Leena Kinnunen (Rovaniemen kaupunginkirjasto), Leena Parviainen (Tampereen kaupunginkirjasto) ja Jouni Pääkkölä (Oulun kaupunginkirjasto). Käsikirjan tarkoitus on olla perustyökalu tietojohtamisen lähestymiselle, motivoinnille ja perustelulle. Käsikirja on suunnattu kaikille kirjastosektoreille, mutta painotus on yleisissä kirjastoissa.
Koska kunnat ja organisaatiot ovat erilaisia, kirja ei pyri tarjoamaan valmiita malliratkaisuja vaan enemmän tarkoitus on antaa tukea liikkeelle lähtöön ja keskustelun aloittamiseen. Tietojohtaminen on vahvasti ajassa kiinni oleva muutosherkkä ilmiö, johon teknologinen kehitys vaikuttaa, ja verkkojulkaisua päivitetäänkin tarpeen mukaan. Verkkojulkaisun kaikille avoin kommentointimahdollisuus mahdollistaa sekä virheentarkistuksen että parannusehdotusten ja uusien ideoiden vastaanottamisen.
Keskustelussa kirjan jo lukeneet kertoivat kokeneensa sen hyödylliseksi. Kirjasta toivottiin myös painettua versiota, mutta sitä ei näillä näkymin ole tulossa, koska ajatuksena on kehittää teosta jatkuvasti saadun palautteen ja tietojohtamisen kehittymisen mukaan. Pdf-versiota voi pyytää sähköpostitse Mika Mustikkamäeltä: mika.mustikkamaki@avi.fi. Keskustelussa todettiin, että Tietojohtamisen käsikirjan ohella kannattaa hyödyntää myös Kirjastojen vaikuttavuus -sivustoa, jonka sisältö on edelleen varsin pätevää.
Keskustelussa tiedusteltiin myös, ovatko AVI:t järjestämässä kirjastojen kansallista asiakaskyselyä. Kyselyn toistuminen tietyin väliajoin koettiin tärkeäksi, jotta saadaan vertailukelpoisia aikasarjoja. Mika Mustikkamäen mukaan kansallisen kirjastojen asiakaskyselyn järjestämisestä on keskusteltu Tiedontuotanto ja -arviointi -ryhmässä. Kyselyä ei todennäköisesti toteuteta samanlaisena kuin 2018, koska tarpeet ja tavoitteet ovat nyt erilaisia. Kysely ei tällä kertaa ole välttämättä suuri massakysely, vaan siinä hyödynnetään mahdollisesti esim. haastatteluja. Kyselyn toteutukselle ei ole vielä sovittu tarkkaa aikataulua.
Esityskalvot, Tietojohtamisen käsikirja.
11. Digimediahanke, projektipäällikkö Suvi Sivulainen
Suomalaisilla on asuinkunnan mukaan eriarvoiset lähtökohdat saada käytettäväkseen yleisten kirjastojen kautta lisensoitua digitaalista sisältöä. Hajanainen alustakokonaisuus haittaa käyttökokemusta ja hallinnointia. OKM:n rahoittamassa ja Helsingin kaupunginkirjaston koordinoimassa Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti -hankekokonaisuudessa (06/2020–06/2021) pyritään etsimään keinoja kaikille yleisille kirjastoille yhteiseen e-kirjastoon pääsemiseksi. Tavoitteeseen pyritään erilaisten taustaselvityksien, kokeilujen ja neuvottelujen avulla. Tärkeää on erityisesti eri osapuolien kuuleminen sekä käyttäjänäkökulman huomioiminen.
Hankkeen eri vaiheet limittyvät, mutta tällä hetkellä on vahvimmin käynnissä toteutusvaihe, joka jatkuu huhtikuulle 2021. Toteutusvaihetta huhti-toukokuussa 2021 seuraavassa lopetusvaiheessa kootaan, julkaistaan ja esitellään kokonaistulokset. Hankkeen loppuseminaari pidetään 28.4.2021. Seminaari lähetetään Kirjastokaistalla.
Toteutusvaiheessa ovat suuressa roolissa ulkoiset asiantuntijat. Palvelukonseptin selvitystä tekee Tommi Rissanen (Digital Media Finland). Selvityksen tavoitteena on palvelukonseptin tuotanto- ja toimintamallien kuvaus, vertailu ja suositukset, sekä digimediaekosysteemin toimijoiden ja niiden näkökulmien ja tarpeiden määrittely. Olennainen osa selvitystyötä on myös sidosryhmien sitouttaminen palvelukonseptin kehitystyöhön.
Lisenssimalliselvitystä tekee konsultti Kristiina Markkula. Selvityksen tavoitteena on etsiä lisenssimallit, joilla sekä kirjastot että kustantajat ovat valmiita etenemään kohti kansallista e-kirjastoa. Teknologiatarpeita kansalliselle e-kirjastoalustalle selvittävät käyttökokemuskonsultti Joakim Schönert (Futurice) ja ohjelmistoarkkitehti Mikko Vihonen (Nitor). Selvityksessä määritellään palvelualustan tavoitearkkitehtuuri osallistavasti (sekä kirjastot että loppukäyttäjät) sekä tunnistetaan ratkaisuvaihtoehtoja ja luodaan suosituksia valinnan tai kilpailutusten pohjaksi. Valmiita alustaratkaisuja kansainvälisellä tasolla tarkastelee e-kirja-asiantuntija Harri Heikkilä (Haplab). Hän tekee kansainvälisen tason kartoituksen olemassa olevista alustaratkaisuista, lisenssiteknologioista, suojauksista, lukulaitteista, formaateista ym. sekä testaa ja arvioi maailmalla tehtyjä kokeiluja.
Intressi- ja sidosryhmät pyritään hankkeessa tavoittamaan strategisen viestinnän avulla. Erityisesti kustannus- ja kirja-alan yhteistyövalmiuden selvittäminen on hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää. Tähänastisissa keskusteluissa yhteistyövalmius on vaikuttanut hyvältä, mutta hankkeen tavoitteista on edelleen tärkeää viestiä erityisen selkeästi ulkoisille sidosryhmille, kuten päättäjille ja kirja-alalle. Ulkoisille sidosryhmille suunnatusta viestinnästä vastaa viestintätoimisto Miltton, ja siihen saadaan tukea myös Kuntaliitolta. Kirjastokentän sisäisille sidosryhmille suunnatusta viestinnästä vastaa Johanna Laurila VAKE:sta. Seuraava kirjastokentälle suunnattu avoin live-chat järjestetään 17.12.2020. Kirjastohenkilöstölle suunnattu alustaratkaisuihin liittyvä kysely julkistetaan lähipäivinä. Kaikkien osallistujien toivotaan vievän viestiä kyselystä eteenpäin omissa verkostoissaan, jotta kyselyyn saadaan mahdollisimman paljon vastauksia.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa korostettiin hankkeen tärkeyttä kirjastojen tulevaisuuden kannalta. Hanke on erittäin laaja, koska se koskee monia eri sidosryhmätahoja ja liittyy myös mm. asiakkuuksien määrittelyyn. Tässä hankkeessa on tarkoitus selvittää askelmerkit kansalliseen e-kirjastoon pääsemiseksi. Jos tässä onnistutaan, hankkeelle saadaan toivottavasti jatkorahoitusta. Jos kansallinen e-kirjasto saadaan jossain vaiheessa tuotantoon, se tulee vaikuttamaan paljon myös yleisten kirjastojen Finna-visioon. Paljon pohdittavaa on myös asiakkuuksien hallinnassa: otetaanko tulevaisuudessa käyttöön esim. kansallinen kirjastokortti e-asiointiin?
12. Monikielisen kirjaston kysely vieraskielisistä kirjastopalveluista, korkeakouluharjoittelija Toni Jäämaa, informaatikot Riitta Hämäläinen ja Eeva Pilviö
Selvityksen lähtökohtana on Suomen perustuslaki, jossa turvataan vähemmistöryhmien oikeus oman kielen ja kulttuurin vaalimiseen. Lisäksi laissa yleisistä kirjastoista säädetään, että paikallisten kieliryhmien tarpeet on otettava huomioon kirjastojen toiminnan järjestämisessä. Yleisten kirjastojen palvelut eivät kuitenkaan jakaudu tasavertaisesti eri kieliryhmien kesken, eikä tieto niistä välity kaikille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää näiden lähtökohtien toteutumista sekä sitä, voisiko Monikielisen kirjaston kokoelmien osittainen hajasijoittaminen olla mahdollinen tapa kehittää palveluiden saatavuutta asiakkaille. Lisäksi kyselyn tarkoituksena oli herätellä kirjastoja kehittämään palveluitaan yhteistyössä Monikielisen kirjaston kanssa. Kyselyyn saatiin vastaus 140 kirjastosta. Suurin osa vastauksista tuli kunnista, joissa on yli 500 vieraskielistä asukasta. Kuitenkin myös pienistä kunnista saatiin vastauksia.
Lähes puolet vastaajista ei tiennyt, kuinka paljon heidän omalla toimialueellaan asuu vieraskielistä väestöä, vaikka esim. IFLA/Unescon monikulttuurisen kirjastotoiminnan edistämisen toimintaohjeessa kirjastojen ensimmäinen askel on selvittää oman alueensa tarpeet ja omien palveluidensa tila. Toisaalta ne kirjastot, jotka seurasivat kokonaistilannetta, olivat myös melko hyvin perillä alueensa kieliryhmistä.
Lähes kaikissa vastanneissa kirjastoissa käy vieraskielisiä asiakkaita. Vertailu väestötietojen kanssa osoittaa kuitenkin, että on useita kuntia, joiden alueella asuu satoja vieraskielisiä, yksittäisissä kunnissa jopa tuhansia, mutta heitä on vastaajien kirjastoissa asiakkaina vain harvoin. Vastausten perusteella yleinen toimintamalli kirjastoissa vaikuttaa olevan, että alueen väestötietoja ryhdytään seuraamaan vasta, kun vieraskieliset asiakkaat löytävät kirjaston palveluiden pariin.
Hieman yli puolet vastaajista oli tilannut Monikieliseltä kirjastolta siirtokokoelmia ja myös hieman yli puolella oli omilla aineistomäärärahoilla hankittua harvinaiskielistä aineistoa. Monissa kirjastoissa näitä palveluita ei kuitenkaan tarjottu asiakkaille lainkaan. Vain noin kolmanneksessa kirjastoista on kyselyn mukaan vastuuhenkilö huolehtimassa vieraskielisten palveluiden sujumisesta. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin oma kirjasto pystyy palvelemaan vieraskielisiä henkilöitä tällä hetkellä, saatiin vastausten keskiarvoksi 5,9 (asteikolla 0–10).
Suurimmaksi haasteeksi palveluiden tarjoamisessa koettiin vieraiskielisten asiakkaiden tavoittaminen. Haasteelliseksi koettiin myös asiakaskohtaamiset sekä harvinaiskielisten kokoelmien kehittäminen ja palvelujen tarjoaminen ylipäätään. Haasteiden kerrottiin johtuvan ensisijaisesti riittämättömistä resursseista, puutteista viestinnässä sekä sopivien yhteistyötahojen puuttumisesta. Sen sijaan positiivisempaa arviota oman kirjaston palveluista ennustavat mm. vastuuhenkilön nimeäminen, oman alueen asiakaskunnan seuraaminen (esim. väestötiedot ja kieliryhmät), Monikielisen kirjaston palveluiden hyödyntäminen sekä muut vieraskielisten kirjastopalveluja tukevat toimet (esimerkiksi yhteistyöt järjestöjen kanssa, lukupiirit, kielikahvilat) ja omilla aineistomäärärahoilla hankittu niin sanottujen harvinaisten kielten kokoelma.
Kyselyn perusteella yleisiksi kehityskohteiksi todettiin viestintä ja tiedottaminen, sillä aivan liian harva kirjasto on perillä alueensa väestöstä, eikä tieto Monikielisen kirjaston palveluista välity ihmisille. Kyselyssä monet kirjastot toivoivat Monikieliseltä kirjastolta pidempiä laina-aikoja, sillä lainojen uusimisprosessi koettiin työlääksi. Kyselyssä yksi AKE-kirjasto ilmoitti olevansa kiinnostunut mahdollisuudesta ottaa Monikieliseltä kirjastolta siirtokokoelma pysyvään lainaan. Neuvotteluja tästä jatketaan.
Esitystä seuranneessa keskustelussa todettiin, että 5,9 ei ole kovin hyvä arvosana ja kehitettävää riittää. Huolestuttavan suuressa osassa kirjastoja ei tunneta oman alueen väestöpohjaa. Keskustelussa pohdittiin myös, miten haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan tietojohtamisen keinoin ja miten YKN voisi olla näissä asioissa kirjastojen tukena. Todettiin, että tilastotiedot pitäisi saada helpommin kirjastojen saataville esim. Kirjastot.fi:n tilastosivun kautta. Riitta Hämäläisen mukaan myös Monikielisessä kirjastossa on pohdittu, miten kirjastoihin voitaisiin pitää paremmin yhteyttä. Ensi vuonna on ajatuksena perustaa vertaisryhmiä, joihin kutsuttaisiin edustajia eri AKE-alueilta ja joissa voitaisiin pohtia asioita yhdessä. Tätä ehdotusta pidettiin hyvänä.
Keskustelussa nostettiin esiin myös Världens bibliotek (linkki: https://varldensbibliotek.se/), jota toivottiin käyttöön myös Suomessa. Världens bibliotek sopii myös lukemisesteisille, joille Celia ei pysty tuottamaan tai kaukolainaamaan riittävästi äänikirjoja eri kielillä. Eeva Pilviö kertoi, että Världens bibliotek -sovellusta on mahdollista kokeilla loppuvuoden 2020. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Eeva Pilviöön (eeva.pilvio@hel.fi).
Esityskalvot, Monikielisen kirjaston kysely vieraskielisistä kirjastopalveluista.
13. Loppukeskustelu, seuraavan kokouspaikan ja -ajan päättäminen
Uusiin tehtäviin siirtyvä Sarri Nykänen (sarri.nykanen@lempaala.fi) halusi kiittää mahtavia kirjastoasiantuntijakollegoitaan rikkaasta ja merkityksellisestä yhteistyöstä. Sarrille toivotettiin onnea tulevaan ja kiitettiin yhteistyöstä. Leena Toivonen (leena.toivonen@valkeakoski.fi) Valkeakosken kirjastosta jatkaa YKN:ssä Pirkanmaan edustajana.
Yleisesti toivotettiin kaikille hyvää joulunalusaikaa.
Seuraavan kokouksen ajankohdaksi valittiin 21.–22.4.2021. Kokous pidetään oletusarvoisesti etäkokouksena. Jos läsnäolokokous onnistuu, paikka ilmoitetaan myöhemmin.
14. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.33.