Kokousaika ja -paikka:
keskiviikko 9.9.2020 klo 10.00–15.15
torstai 10.9.2020 klo 10.00–14.00
Microsoft Teams -kokous
Keskiviikko 9.9.2020
Klo 9:30 – 10:00
Etäyhteys avattiin ja tekniikan toimivuus testattiin
1. Kokouksen avaus ja käytännön asiat
Puheenjohtaja Jouni Pääkkölä (Oulu) avasi kokouksen klo 10.00. Puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja ohjeisti osallistujia ja esiintyjiä etäkokouksen käytäntöihin liittyvissä asioissa.
2. Läsnäolijoiden toteaminen
Läsnä, pysyvät edustajat
Virva Nousiainen-Hiiri (Helsinki), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Suvi Pirnes-Toivonen (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Ari Koistinen (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Selja Kunttu (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Salla Palmi-Felin (Lahti), Päivi-Linnea Pötry (Lappeenranta), Pia Kontio (Mikkeli), Jouni Pääkkölä (Oulu), Siina Vieri (Pori), Malin Hollmén (Porvoo), Nina Sipola (Rovaniemi), Kirsti Länsikallio (Seinäjoki), Pirkko Lindberg (Tampere), Rebekka Pilppula (Turku), Marita Ahola (Vaasa)
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat
Kaisa Myllymäki (Rautjärvi), Johanna Silander (Kurikka), Tarja Frilander (Pieksämäki), Taina Hyvönen (Kuhmo), Kaisu Eldén (Jokioinen), Satu Kinnari (Toholampi), Risto Heikkinen (Laukaa), Katariina Kupiainen (Kotka), Ville Jylhä (Tornio), Sarri Nykänen (Lempäälä), Solveig Hortans (Pedersöre), Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Tuija Sirviö-Lappalainen (Iisalmi), Minna Pollari (Sysmä), Satu Soppela-Hyle (Harjavalta), Annastiina Louhisalmi (Tuusula), Eija Sjöblom (Kemiönsaari)
Läsnä puheenjohtaja ja valmistelijat
Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä, Oulun kaupunginkirjasto
Kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, Turun kaupunginkirjasto
Viestintäsuunnittelija Johanna Laurila, Valtakunnallinen kehittämistehtävä
Läsnä sihteerinä
Asko Autio, palvelupäällikkö, Turun kaupunginkirjasto, Fanny Neittaanmäki, Turun kaupunginkirjasto
Läsnä puhujina ja esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä)
Aaltonen Leena, Maarno Rauha, Litmanen-Peitsala Päivi, Pelttari Tuomas, Hyssälä Liisa, Tuomi-Nikula Petri, Eerola Elina, Nousiainen-Hiiri Virva, Sarmela Matti
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Annastiina Louhisalmi (Tuusula) Ulla-Mari Kivi (Alavieska).
4. Esityslistan hyväksyminen
Puheenjohtaja ehdotti esityslistaan muutosta: torstailta peruuntuu kohta 10, eli Susanne Ahlrothin esitys "Kelpoisuusvaatimukset poistuivat, miten näkyy kirjastojen rekrytoinneissa? Tutkimuksen esittely”. Se ehdotettiin korvattavaksi Tuomas Pelttarin esityksellä ”Musiikin valtakunnallinen varastointi. Tilanne syyskuussa 2020”. Puheenjohtajan muutosehdotus hyväksyttiin.
5. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
Sisällönkuvailutyöryhmä
Sisällönkuvailuryhmän edustajaksi valittiin Mari Ekman. Tiedonhallinnan ohjausryhmän varsinaiseksi jäseneksi ja ryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Sarmela ja varajäseneksi Jouni Pääkkölä.
Yleisten kirjastojen metatietoryhmä
Kaisa Hypén ja Matti Sarmela ovat ehdottaneet yleisten kirjastojen metatietoryhmän perustamista. Rebekka Pilppula esitti Kaisa Hypéniä työryhmän koollekutsujaksi ja Antti Heikkistä jäseneksi. Matti Sarmela avasi esityksen taustoja ja työryhmän roolia, mm. tarpeen kehittää kuvailutyötä ja Kansalliskirjaston metadatatietovision. Päätettiin, että Kaisa Hypén toimii työryhmän koollekutsujana ja muotoilee työryhmästä viestin YKN:n pysyville edustajille. Työryhmän muiden jäsenten valinta tehdään myöhemmin.
Työryhmä koskien näkövammaisten kirjastoa ja lakiuudistusta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on pyytänyt Yleisten kirjastojen neuvostolta ehdotuksia yleisten kirjastojen edustajiksi Näkövammaisten kirjastoa (Celia) koskevan lain uudistamisen työryhmään. Tasa-arvoperiaatteen vuoksi työryhmään on pyydetty ehdottamaan yksi nainen ja yksi mies. Kausi alkaa marraskuussa 2020 ja kestää syyskuun loppuun 2021. Työryhmään päätettiin ehdottaa informaatikko Tarja Rajala Turun kaupunginkirjastosta ja kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen Kajaanin kaupunginkirjastosta.
6. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) puheenvuoro, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Korona-aika keväällä ja kesällä
Hallituksen suositukset toimista koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi 16.3.2020 aiheuttivat kirjastoille suuren muutoksen. Ohjauksesta vastasi OKM ja toimeenpanosta Aluehallintovirasto (AVI). OKM:n ja AVI:n yhteistyö on ollut toimivaa, ja kenttäyhteistyö kirjastojen ja AVI:n kanssa erinomaista. Kirjastojen sulkemisen vaikutukset ulottuivat laajemmalle kuin saatettiin ennakoida, ja kirjastojen merkitys ihmisten arjessa tuli poikkeusoloissa näkyväksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen exit-strategian valmistelu toi 6.5.2020 päätöksen yhteiskunnan hallitusta ja asteittaisesta avaamisesta. Ohjauksesta ja ohjeistuksesta vastasivat Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja OKM, ja toimeenpanosta AVI ja kunnat. Lisätalousarviossa korvattiin taide- ja kulttuurialojen toimijoiden tulomenetyksiä ja suunnattiin lasten ja nuorten e-aineiston hankintaan 800 000 €. Yleisten kirjastojen konsortio hakee tämän avustuksen ja hoitaa kaikille yleisille kirjastoille käyttölisenssit.
Korona-aika kesällä ja syksyllä
Poikkeusolot päättyivät 15.6. Keväältä saadun tiedon perusteella on laadittu kolme tulevaisuuskuvaa varautumisen tueksi epidemian jatkuessa: 1. epidemian pysyminen nykyisellään - perustaso 2. tilanne pahenee nykyisestä – kiihtyvän epidemian taso 3. tilanne pahenee merkittävästi – leviävän epidemian taso. Eri tulevaisuuskuvilla on erilaiset taloudelliset vaikutukset. Lainsäädäntömuutoksilla varaudutaan, ja tartuntatautilaki 58 § on tulossa lausuntokierrokselle. OKM:n toimialalla laaditaan korkean riskin maista saapuvien yksilöiden ja ryhmien maahanpääsyn ehdot.
Talousarvio 2021
Vuoden 2021 talousarvion käsittely budjettiriihessä 14. – 15.9.2020 tuo selvyyttä siihen, miten rahapelitoiminnan tuottojen väheneminen kompensoidaan. Lakisääteisten tai sopimuspohjaisten tehtävien rahoitus (erityistehtävät) sekä suoraan kuntien toimintaan kohdentuva rahoitus pyritään turvaamaan. AVI:en kautta haettavat kirjastojen kehittämishankkeet rahoitetaan myös rahapelitoiminnan tuotoilla, ja tuottojen pienentyessä rahoitusvaihtoehtoja joudutaan miettimään. Kehittämishankkeiden 2021 hakuaika on 26.10. – 30.11.2020 (OKM ja AVI). Kirjastojen verorahamomenttiin ei ole tulossa muutoksia edelliseen budjettikierrokseen verrattuna.
Aaltonen kertoi Kansalliskirjaston palveluista ja erityisesti Melindan kehittämisestä yleisille kirjastoille. Rahoittaja OKM tarvitsee tietoa Melindan hyödyistä yleisille kirjastoille.
Hallitusohjelman toimeenpano
Avustushaku kirjastoautojen hankintaan oli 1.6. – 31.8.2020, ja se toi 23 hakemusta. Määräraha on miljoona euroa, hakemusta kohden 125 000 €. AVI:t arvioivat ja priorisoivat hankinnat omilla alueillaan 11.9.2020 mennessä, ja OKM tekee avustuspäätökset. Koko maata koskeva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on siirtymässä maakuntien järjestämisvastuulle, ja kulttuuri- ja taidepalvelut jäävät kuntien järjestettäväksi. Soten ja kulttuuripalveluiden yhteistyön turvaaminen on tärkeää. Sote-lainsäädäntö on lausuntokierroksella, ja sote-järjestämislain pykälät 6 ja 7 koskevat kirjastoja: 6 § Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa (taiteen ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistäjänä) ja 7 § Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen maakunnissa.
Muuta mainittavaa
Tapani Sainio/OKM hoitaa näkövammaisten kirjastoa koskevan lain uudistamista ministeriössä. Kulttuuripolitiikkaa, maahanmuuttoa ja kulttuurista moninaisuutta käsittelevä työryhmä on asetettu ajalle 9.1. – 31.12.2020, puheenjohtajana on erikoistutkija Pasi Saukkonen. Työryhmä valmistelee ehdotukset linjauksiksi ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallisuuden vahvistamisesta kulttuurielämässä ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä. OKM on mukana Sitran hankkeessa Kirjastoista kansanvallan foorumeita.
Kommentit
Osallistujien kommenteissa esiin nousivat muun muassa ihmisten oikeus sivistyksellisten oikeuksien toteuttamiseen poikkeusaikana, pääsy asioimaan sähköisesti kirjastotiloissa ja aineiston take away -toiminnan jatkuminen mahdollisen leviävän epidemian tasolla. Esiin tulivat myös e-aineiston lisensointitavan vaikutus aineiston saatavuuteen varausjonojen kasvettua ja toivomus muistuttaa AVI:n kautta kuntia näiden velvollisuudesta järjestää kaikille saavutettavat kirjastopalvelut.
7. Lainaa valokuvataidetta -hanke, kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula, Turun kaupunginkirjasto
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) rahoittaman Lainaa valokuvataidetta -pilottihankeen (2019–2020) tavoitteena on tuoda valokuvataidetta laajemman yleisön saataville. Hankkeessa valokuvataiteilija on saanut kunnollisen korvauksen teostensa asettamisesta lainattavaksi. Mukana ovat Taiken lisäksi Valokuvataiteilijoiden liitto (VTL) sekä Helsingin ja Turun kaupunginkirjastot. Pilottijaksot Helsingissä Töölön kirjastossa ja Turun pääkirjastossa kestävät vuoden 2020 loppuun. Valokuvia on lainattu kuten muitakin lainattavia esineitä, ja teoksen voi ostaa VTL:n myyntikokoelmasta itselleen. Jokaista teosta on lainattu tiiviisti, ja vasta nyt 1,5 vuoden jälkeen on tarvetta kokoelman uudistamiseen.
Pilppula esitteli ehdotukset palvelun kokoelmamalleista ja tulevista kustannuksista. VTL:n kuraattori rakentaisi muutaman erikokoisen kokoelman, ja kokoelman kiertäisivät kirjastoissa. Joka kolmas vuosi tulisi uusi kokoelma, ja kirjasto saisi pitää sitä vuoden. Ison kokoelman kustannukset olisivat n. 40 000 ja pienen n. 23 000 €. Suurin osa on taiteilijalle tulevaa korvausta, muita kuluja vedostus, kehystys ja kuratointi sekä VTL:n osuus. Pilppula esitteli myös toimijoiden roolit rahoituksessa, välityksessä ja palvelussa. VTL hoitaa suhteet taiteilijoihin ja valmistaa valmiit kokoelmat kirjastoille. Kuvailu, lainausehdot, tarroitus/riffaus, lainauskäytännöt, tiedotus, tilat, kokoelman hankinta ja palautus ovat kirjastojen vastuulla.
Taikea kiinnostaa, onko kirjastoilla kiinnostusta näillä ehdoilla jatkaa valokuvataiteen lainaamista asiakkaille ja kaipaa palautetta projektista. Rebekka Pilppula välittää Taiken lausuntopyynnön YKN:n työvaliokunnalle. Myös asiakaspalautetta otetaan lausuntoon mukaan.
Keskustelussa nousivat esille kirjastoille kokoelmista aiheutuvat kulut ja muu taidelainaamojen kanssa tehtävä yhteistyö.
Lainaa valokuvataidetta -hankkeen esittelydiat
8. Miten tiivistämme rivejämme: vaikuttaminen, verkostoituminen ja yhteistyö, toiminnanjohtaja Rauha Maarno, Suomen Kirjastoseura
Maarno painotti esityksessään henkilökohtaista vaikuttamista. Hän esitteli myös Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n toimintaa. Järjestön tarkoituksena on vahvistaa alan taloudellisia toimintaedellytyksiä ja asemaa yhteiskunnassa. Se tukee myös virkahenkilöitä kulttuurityössään. Kulta ry:n verkkosivut: https://kulttuurijataide.fi/
Miten vaikuttaa - miksi verkottua
Maarno keskustelutti osallistujia siitä, mikä on kirjastopalvelujohtajien tärkein vaikuttamisen kenttä – keihin on syytä vaikuttaa? Vastauksissa mainittiin muun muassa kuntapäättäjät, luottamushenkilöt, ylimmät virkamiehet, media, kunnan sivistysjohtaja, omat työntekijät ja asiakkaat. Maarno kysyi myös, mikä verkostoitumisessa on helppoa. Maarno kehotti verkostoitumaan muidenkin kuin oman alan ihmisten kanssa.
Maarno jakoi oivalluksiaan kirjastotyöhön liittyvästä vaikuttamisesta:
- aikaikkuna: jokaisella asialla on aikaikkuna, jolloin yhteen asiaan voi vaikuttaa
- yhteistyö: yhteistyö ja oikeiden henkilöiden apu on äärimmäisen arvokasta
- henkilökohtaisuus: On mietittävä, mikä motivoi toista ihmistä kuuntelemaan oma asia, ja tarkasteltava omaa esittämisen tapaa vastaanottajan näkökulmasta. Avun pyytäminen toimii paremmin kuin vaatiminen.
- taustatyö: ota selvää, kenen kanssa olet menossa keskustelemaan, ja mikä ideologia vaikuttaa keskustelukumppaniin ja mikä on heille tärkeää. Maarno kannusti kirjastojen johtajia pitämään kiinni unelmistaan ja visioistaan.
Muuta tiedotettavaa
Kirjastoseuran vuosikokous järjestetään 15.10.2020 klo 16 Tampereella Metson kirjastossa. Kokouksessa hyödynnetään ensimmäistä kertaa sähköistä äänestystä. Kirjastoseura on keväällä mukana Kulta ry:n kuntavaalikampanjassa. Seura kampanjoi keväällä ja jakaa tietoa kuntavaaliehdokkaille kirjastotyöstä. Maarno toivoi, että monet kirjastot osallistuisivat esimerkiksi kirjastoaiheisten kuntavaalitapahtumien järjestämiseen.
9. Suunta-asiakirjan luonnoksen esittely ja käsittely
Työryhmä esitteli Yleisten kirjastojen suunta 2021–2025 -asiakirjan teemat ja niihin liittyvät toimintatavat.
1. Jakso: Arvojen mukaista toimintaa muuttuvassa maailmassa
2. Jakso: Kirjastopalvelujen perusta: laki yleisistä kirjastoista
3. Jakso: Toimintaympäristö muutoksessa:
- Kirjastotyön muutos 1: palvelut digitalisoituvat; työ verkostoituu
- Kirjastotyön muutos 2: ammattien sisällöt muuttuvat
- Lukutaidon ja sivistyksen rapautuminen: lukuharrastus vähenee ja eriytyy; tiedon lukutaitovaatimukset kasvavat samalla kun kansalaisena toimimisen taidot vähenevät; perinteisten medioiden rinnalle syntyy uusia medioita ja ihmisten käsitys todellisuudesta eriytyy; maksumuurit yleistyvät, kirjastojen oikeus saada aineistoja estyy
- Eriarvoistuminen: maksumuurit yleistyvät, kirjastojen oikeus saada aineistoja estyy; kuntatalous tiukentuu ja resurssit niukkenevat
- Ilmaston muutos ja globaalit kriisit: tiedon tarve ilmastonmuutoksesta kasvaa; jakamistalouden merkitys lisääntyy; ympäristötietoisuus lisääntyy; ennakoimattomat tapahtumat ja ns. mustat joutsenet
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
Osallistujat jakautuivat keskustelemaan suunta-asiakirjasta viidessä pienryhmässä.
Yhteenveto ryhmissä esiin nousseista asioista:
Kirjastoille olisi hyötyä tee ainakin nämä -minimitoteutusten listasta suunnitelman jalkauttamiseksi. Lukutaidon ja sivistyksen rapautuminen -ilmaisu koettiin voimakkaana, ehdotettiin sanaa ”heikentynyt” tai otsin muuttamista esimerkiksi muotoon ”mediaympäristön monimutkaistuminen entisestään”. Kirjaston roolia valtakunnan suurimpana lukutaidon edistäjänä on hyvä pitää esillä. Kirjasto on monen hyvinvointia tukevan palvelun alusta. Asiakkaan rooli kohteena eikä tuottajana on ongelmallinen, sillä kirjastot ovat omaehtoisen toiminnan alusta. Miten voisimme ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja tuoda suunnitelmaan myös hyvinvointi-sanan?
Osaamisen jakamisen näkökulma tuli esiin tavaroiden jakamisen näkökulman ohella. Minkälaisia palvelulupauksia voimme antaa asiakkaille? Digiyhteydet ja eriarvoistuminen ovat yhteydessä toisiinsa. Kompetenssin jakaminen yli rajojen on tarpeen. Suunnitelman kielen tulee olla selkeää, ja päättäjille tulisi tehdä yhden arkin versio asiakirjasta. Henkilökunnan riittävyydestä on kerrottava, jotta suunnitelman toimenpiteet voidaan toteuttaa.
Suunta-asiakirjan työryhmän diat
Loppupuheenvuoro päivästä ja torstain ohjelman kertaus
Puheenjohtaja päätti kokouspäivän klo 15.15.
Torstai 10.9.
Klo 9:30 – 10:00
Yleistä keskustelua, tekniikan testausta
Klo 10.00
10. Musiikin valtakunnallinen varastointi, tilanne syyskuussa 2020. Tuomas Pelttari, Musiikkikirjastot.fi
YKN:n musiikkityöryhmä aloitti keväällä 2020. Varastokirjaston ja musiikkiaineistoa lähettävän kirjaston välillä on käytössä LowTag-menetelmä. Lähettävä kirjasto muokkaa Melinda-tietuetta ennen lähettämistä.
Varastoinnin seurauksia
Seurauksissa on hyvä erotella asiakkaan ja kirjaston näkökulmat. Asiakkaita aineiston uusi sijainti voi hämmentää, joten asiakaspalvelussa on osattava selittää hyllyssä oleva pienempi aineistomäärä ja kaukolainan maksullisuus. Kotikirjasto ei voi varastoida kaikkea tilojen rajallisuuden vuoksi. Aineistoa voi hakea ja paikantaa Vaari-Finnasta ja Finna.fi:stä. Kirjastoissa on hahmotettava valtakunnallisen varastoinnin syyt: kirjaston tilasuunnittelu ja tilojen käyttö muuttuu, ja esimerkiksi työhuoneiden varastosta pyritään eroon. Varastointi auttaa tilojen käytön ja vähemmän kiertävän aineiston hallinnassa. Sisältövastuu on lähettäjällä, ja Varastokirjasto toimii aineiston varastona, eikä pidä yllä kokoelmia sisällöllisesti.
Havaintoja eri puolilta
Pelttari esitteli varastosiirtojen tilanteen paikkakunnittain. Äänitteiden varastointi Varastokirjastoon on vasta harvan yleisen kirjaston saatavilla, ja seutukirjastot tarvitsevat tukea valtakunnalliseen varastointiin. Alueellista kehittämistehtävää hoitavien, eli AKE-kirjastojen apu pienemmille kunnille on tärkeää. Aineiston tulevaa kysyntää ei vielä tiedetä, ei myöskään yleisten kirjastojen musiikkikokoelman ylläpidon laajuutta. Aineiston saatavuus ja löydettävyys on kaikkien vastuulla, ja tämä tulee muistaa musiikin avokokoelmia pienennettäessä. Musiikkikirjastotyön asiaosaamista tarvitaan edelleen. Valtakunnallinen varastointi turvaa paikallisten ja seudullisten musiikkikokoelmien laadun, laajuuden ja syvyyden.
Keskustelussa kysyttiin pienempien AKE-kirjastojen roolista musiikin asiantuntemuksen kehittämisestä paikallisella tasolla. Todettiin, että kimppojen sisällä on tarpeen keskustella musiikkikokoelmien tulevaisuudesta ja siitä, mitä musiikkiaineistoa lähetetään valtakunnallisesti varastoitavaksi.
Musiikin varastointiesityksen diat
11. Sitran hankkeen esittely ja puheenvuorot: Kirjastoista kansanvallan foorumeita. Liisa Hyssälä, Petri Tuomi-Nikula ja Elina Eerola, Sitra
Hankkeen taustaa ja tavoitteita
Hallitusohjelmassa vuodelta 2019 korostetaan demokratiaa ja osallisuutta monin tavoin. Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hanke perustuu 2017 tehtyyn selvitykseen Kansanvallan peruskorjaus (Backman, Hyssälä). Hankkeen tavoitteena on tarjota kirjastoille entistä parempia mahdollisuuksia lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen ja vahvistaa yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Kansalaiset ovat hankkeen keskipisteenä. Toiminta konkretisoituu tapahtumissa kirjastojen turvallisessa ympäristössä.
Kirjastojen oma asema palveluiden kehittämisessä vahvistuu. Kansalaisten taidot vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin kasvavat, ja heillä on kontaktit päättäjiin. Luottamus edustukselliseen demokratiaan paranee joka tasolla. Päättäjät pysyvät ajan tasalla kansalaisten ajatuksista ja voivat kertoa ajatuksistaan. Hankkeessa ovat mukana paikallinen, tuleva maakunnallinen, valtiollinen ja Euroopan Unionin (EU) päättäjätaso.
Toimintamalleja ja kokeilukonsepteja
Kokeiluvaiheessa testataan ja hiotaan erilaisia toimintamalleja ja etsitään niistä toimivimpia. Jo kokeiluvaiheessa pyritään kartoittamaan ja varmistamaan toiminnalle pysyvä rahoitus. Sitra rahoittaa ja fasilitoi kokeiluvaiheen. Seurantaryhmän jäsenet osallistuvat hankkeen kulkuun. Etätyöpajoja ja muita kokeilukonsepteja eri kohderyhmille on työstetty työpajoissa. Konsepteja on ollut mukana kehittämässä isoja ja pieniä kirjastoja, ja eri kielet ovat edustettuina. Sitra on mukana kesäkuuhun saakka, skaalausvaiheessa vastuu siirtyy toimijoille. Hankkeen etenemistä voi seurata verkkosivuilla.
Keskustelua ja kommentteja
Sitra pyysi osallistujilta kommentteja kysymykseen, miten jo nyt toteutetaan omassa kirjastossa kirjastolain velvoitteita demokratian, sananvapauden ja aktiivisuuden kansalaisuuden hyväksi. Vastauksia tuli runsaasti kokouksen chat-keskusteluun.
Ari Koistinen esitteli Kajaanin Suorat sanat -konseptia, jossa pääkirjastossa järjestetään matalan kynnyksen keskusteluja ajankohtaisista asioista. Mukana on asiantuntija vastaamassa, aloitteet kirjataan muistiin ja viedään kaupungin vastuullisille tahoille. Keskustelussa esiin nousivat myös kirjastoautojen ja kirjastojen vuokrattavien tilojen monipuolinen hyödyntäminen demokratian tukena, helposti saavutettavan EU-tiedon ja EU:n parlamentin tuntemuksen tarve, nuorten ja päättäjien vuorovaikutuksen parantaminen, yhteistyö mediakasvatustehtävän hoidossa ja eritysesti sananvapauteen liittyvissä asioissa median kanssa, kuntien päättäjien kirjastojen työtä koskevan mielikuvan päivittäminen, kirjastolain lisäämät toimet demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden hyväksi ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen.
Kansanvaltaa kirjastoissa -etätyöpaja järjestetään 26.11. klo 9–12.
Sitran esitykset diat
12. Konsortion esittely, yhteinen e-aineistoalusta, Finna-visio. Kirjastoverkon yhteisten palvelujen päällikkö Nousiainen-Hiiri Virva ja kehittämispäällikkö Sarmela Matti, Helsingin kaupunginkirjasto
Konsortion esittely
Virva Nousiainen-Hiiri esitteli Yleisten kirjastojen konsortiota, johon kuuluu tällä hetkellä yhteensä 277 kuntaa. Konsortiolle työskentelevät pääsääntöisesti Marja Hjelt (n. 1 htv) sekä Nousiainen-Hiiri 5 % työajastaan. Konsortio muistetaan ehkä parhaiten vuosittaisesta Koko kansa lukee -kampanjasta, jonka tiedottamiseen Kirjastot.fi osallistuu. Lisäksi konsortio seuraa uusia digitaalisia medioita ja koordinoi niiden koekäyttöä. Konsortio on myös mukana digimediapalveluiden kilpailutuksissa asiantuntijoina ja kuntasopimusten neuvottelijoina. Vuoden 2021 jäsenmaksu säilyy edellisen vuoden tasolla. Ohjausryhmän jäsenten kautta on helppo viedä asioita eteenpäin konsortioon.
Keväällä digipalveluiden verkkoesityslisenssejä kysyttiin paljon etenkin kirjastojen sulkuajalle ja niistä saatiin solmittua kuntalisenssi. Tiedottaminen kahdesta julkaisukanavista osoittautui vaikeaksi, ja kirjastopalveluihin kohdistuvat lomautukset ja henkilöstösiirrot vaikeuttivat osaltaan tiedonkulkua. Sanaston ja Kopioston kanssa neuvottelukanava on kuitenkin nyt avattu, ja yhteistyön jatkaminen on tärkeää.
Ajankohtaista mm. e-kokoelmien testauksista
Keväällä aloitettiin myös Digimediahanke yhteisen e-kokoelman teknologian testauksella. Siinä testataan paikallisten kokoelmien rinnakkaiskäyttöä yhteisen kokoelman kanssa, tavoitteena löytää asiakkaiden kannalta saumaton käyttökokemus. Kokeilujakso päättyy syyskuun lopussa, ja sen tuloksia esitellään 13.10.2020 hankintapäivässä.
Nousiainen-Hiiri myös kertoi, että äänikirjojen ja e-äänikirjojen sekä niiden lainausalustaa koskevaan puitesopimukseen liittyvät asiakaskohtaiset sopimukset voivat olla voimassa 13 kk puitesopimuksen päättymisen jälkeen. Hän suositteli, että kunnat jatkaisivat asiakaskohtaista sopimustaan sen ajan. Puitesopimuksen kilpailutus ei ole tällä hetkellä mielekästä kuntien yhteisen digitaalisen median palvelukonseptin selvityshankkeen vuoksi.
Uusi digimediahanke
Nousianen-Hiiri kertoi OKM:n rahoittamasta, selvityksiin ja kokeiluihin keskittyvästä digimediahankkeesta, jonka projektiomistajana hän toimii. Suvi Sivulainen aloitti keväällä 2021 päättyvän hankkeen projektipäällikkönä kesäkuun alussa. Muista toteuttajista neuvotellaan parhaillaan. Hankkeen tuotoksina on selvitys yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonseptista sekä siihen liittyvät kokeilut. Tavoitteena hankkeella on tasavertaisempi pääsy digitaaliseen aineistoon paikkakunnasta riippumatta sekä parempi palvelukokemus käyttäjälle. Hanke keskittyy sisältöjen sijaan palvelualustan teknologiaan: onko valmiita alustoja olemassa vai lähdetäänkö rakentamaan uutta? Kunnat voivat konseptin mahdollisen käyttöönoton jälkeen ottaa palvelun käyttöönsä.
Hankkeessa toimitaan tiiviissä yhteistyössä kirja-alan ekosysteemin kanssa ja selvitystyötä tekevät pääasiassa konsultit. Kirja-alan toimijoiden halukkuus lähteä mukaan hankkeeseen on olennaista, samoin rajat ylittävä yhteistyö ja avoin keskustelu. Intressiryhmän kokoukseen on tulossa monia kiinnostuneita toimijoita. Myös Kansalliskirjaston kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, ja palvelukonsepti tulee olemaan osa Finna-ekosysteemiä.
Käyttäjänäkökulma, vuorovaikutus ja saavutettavuus ovat hankkeen keskiössä. Pyrkimyksenä on, että kaikki data metadatasta käyttäjädataan on kirjaston hallinnassa, ja personoidut suositukset perustuvat läpinäkyvään omadata-malliin ja tekoälyyn. Tekijänoikeudet, kokoelmalinjaukset ja lisensointi on mietittävä valtakunnallisen kokoelman kannalta. Tuloksena on malli ja työvaiheet yhteiseen e-kirjastoalustaan, määritelmät ja suositukset palvelualustan kilpailutuksen tai teknisen kehittämisen tueksi sekä toimiva yhteistyö. Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä ja sillä on verkkosivut kirjastot.fi-palvelussa. Hankkeen live-chatit ovat kaikille avoimia ja niihin toivotaan kysymyksiä ja aktiivista keskustelua.
Kommentteja ja keskustelua
Ohjausryhmään toivottiin kokouksen chat-keskustelussa ruotsinkielistä edustusta ja pay-per-use mallin tuntemista, joka sai kannatusta. Virva Nousiainen-Hiiri vastasi, että suomenruotsalaisen jäsenen mukaantulosta käytiin pitkä keskustelu. Siihen ei kuitenkaan päädytty, sillä alustan sisältö tulee olemaan suomenkielisten kustantajien tuottamaa ja ruotsalaisia kustantajia on vaikeaa tai mahdotonta saada hankkeeseen mukaan. Varsinaista pay-per-use asiantuntemusta ei haettu, vaan erilaisia lisensiointimalleja haluttiin tutkia kokonaisuutena ja valmiiden mallien sijaan etsiä kokonaan uusia. Nousiainen-Hiiri lupasi kuitenkin viedä kieliasian ohjausryhmän keskusteluun.
Finna-visio/Matti Sarmela
Finna-konsortioryhmän puheenjohtaja Matti Sarmela esitteli Finna-vision strategiatyön taustoja. Hän korosti tarvetta visioille positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi tilanteessa, jossa toimintaympäristön muutos on nopeaa ja vaikeasti ennakoitavaa. Finna palvelustrategia tähtää vuoteen 2030, mutta sen seuraava kiintopiste on vuonna 2025, jonka jälkeen on tarkoitus päivittää tulevaisuuskuvaa ja mahdollisesti muuttaa painopisteitä. Visiossa näkyy megatrendien ennakointi, mutta myös ennustamattomat asiat vaikuttavat strategiatyöskentelyyn, jonka täytyy olla ketterää ja muunneltavissa. Poikkeustilan aikana kirjastojen digitaalisten palveluiden kysyntä kasvoi merkittävästi, mutta myös kilpailutilanne kiristyi ja asiakkaita siirtyi kaupallisten digisisältöpalvelujen käyttäjiksi. Johtopäätöksenä on, että kirjastojen pitää pystyä tuottamaan kilpailukykyisempiä palveluita. Poikkeustilan aikana syntyi eräänlainen skenaarion pelikirja keinoista erilaisiin pandemiatilanteisiin varautumiseen. Kirjastopalveluiden osalta niiden merkitys yhteiskunnalle tuli näkyväksi, ja toiminnan radikaali muuttaminen ei osoittautunut tarpeelliseksi kuin tietyiltä osin. Tämä vahvisti osaltaan Finna-vision edistämistä.
Sarmela esitteli Finna-visiota diaesityksen pohjalta (ks. esitys). Parhaan käyttökokemuksen tarjoaminen vaatii palvelumuotoilun lisäksi paljon teknologialta ja datanhallinnalta. Yhtenä tavoitteena voidaan pitää pääsyä Digimediahankkeen sisältöihin Finna.fi:n käyttöliittymän kautta. Tekoälyn päälle rakentuvat palvelut kuten ennakointi ja suosittelut perustuvat omadata-ajatteluun. Finnan ekosysteemi tulisi nähdä yhteistyöverkostona, jonka kokonaisuuteen toivotaan tiiviimmin kolmannen sektorin avoimen datan toimijoiden osallistamista. Datanhallinta ja tekoäly ovat sen keskeisiä kehitettäviä kyvykkyyksiä. Finna-visio korvaa KDK-hankkeen jättämän aukon muistisektorin yhteisenä digitalisaatiovisiona. Muistisektorin yksittäisten palvelujen ja sisältöjen tarjoaminen ei riitä, vaan kokonaisuuden painoarvoa on nostettava, joka saa toivon mukaan tukea myös valtion budjetissa. Tiivistettynä tavoitteena on kilpailukykyisemmät palvelut ja parempi asiakaskokemus sekä sitä kautta koko muistisektorin painoarvon nostaminen.
Matin esityksen diat
13. Loppukeskustelu, seuraavan kokouspaikan ja -ajan päättäminen
Päätettiin järjestää seuraava kokous etäkokouksena keskiviikkona 9.12. klo 9.30–14.00. Kokouksessa päätetään kevään kokouksen ajankohta ja paikka. Turun kaupunginkirjasto hoitaa kokouksen teknisen toteutuksen.
Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.29.