Kokousaika:
Torstai 11.4.2019 klo 10.00 – 16.30
Perjantai 12.4.2019 klo 9.00 – 15.00
Kokouspaikka:
Pääkirjaston auditorio
Kirkkokatu 31, 15140 Lahti
Torstai 11.4.
9.30 – 10.00 Aamukahvit
10.00 – 10.15:
1. Kokouksen avaus ja Lahden kaupungin tervehdys, sivistysjohtaja Tiina Granqvist
Puheenjohtaja Jouni Pääkkölä avasi kokouksen klo 10.00. Tiina Granqvist toivotti tervetulleeksi
10.15 – 10.25
2. Läsnäolijoiden toteaminen
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki), Irmeli Isokivijärvi (Hämeenlinna), Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu), Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä), Ari Koistinen (Kajaani), Susann Forsberg (Kokkola), Marko Niskapohja (Kouvola), Päivi Savinainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Päivi Linnea-Pötry (Lappeenranta), Jouni Pääkkölä (Oulu), Paula Kauppila (Pori), Malin Hollmén (Porvoo), Tuija Jerndahl (Rovaniemi), Kirsti Länsikallio (Seinäjoki), Pirkko Lindberg (Tampere), Asko Autio (Turku), Marita Ahola (Vaasa)
Läsnä maakunta-alueiden edustajat:
Marja Huuhtanen (Imatra), Johanna Silander (Kurikka), Jaana Sopanen (Toenperä, Joroinen), Anette Karjalainen (Suomussalmi), Kaisu Eldén (Jokioinen), Maria Nikula (Kaustinen), Sari Kanniainen (Hankasalmi), Katarina Kupiainen (Kotka), Kati Oinas (Tervola), Sarri Nykänen (Lempäälä), Leena Eränen (Kristiinankaupunki), Liisa Mäenpää (Tohmajärvi), Ulla-Mari Kivi (Alavieska), Sirpa Tyni (Keitele), Kirsi Lähde (Orimattila), Satu Soppela-Hyle (Harjavalta), Annastiina Louhisalmi (Tuusula), Eija Sjöblom (Kemiönsaari)
Läsnä puheenjohtajana ja valmistelijana:
Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä, Oulun kaupunginkirjasto
Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylän kaupunginkirjasto
Läsnä sihteerinä:
Hanna Pitkänen, kirjastopalvelukoordinaattori, Lahden kaupunginkirjasto
Inka Jousea, mediakasvatuskoordinaattori, Lahden kaupunginkirjasto
Läsnä luennoitsijoina (esiintymisjärjestyksessä):
Anu Ojaranta, Turun kaupunginkirjasto
Johanna Selkee, Kuntaliitto
Heidi Karhu, Oulun kaupunginkirjasto
Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Sanna Kuosa, Lahden kaupunginkirjasto
Julia Jukarainen, Espoon kaupunginkirjasto
Pia Lumme, Opetushallitus
Katri Riiheläinen ja Katriina Jaakkola. Suomen kirjastopalvelu
Leena Aaltonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Päivi Litmanen-Peitsala, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto, valtakunnallinen kehittämistehtävä
Leena Tuomala, Kouvolan kaupunginkirjasto
Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat
10.25 – 10.30
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Todettiin kokous päätösvaltaiseksi.
Valittiin sekä pöytäkirjan tarkastajiksi että ääntenlaskijoiksi Satu Soppela-Hyle ja Marja Malminen.
10.30 – 10.35
4. Esityslistan hyväksyminen
Hyväksyttiin esityslista muutoksitta.
10.35 – 10.40
5. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin
Kansalliskirjaston johtokunta, varajäsen: Aiemmin Mikko Paajala. Valittiin Katri Vänttinen (Helsingin kaupunginkirjasto).
Kansalliskirjaston tietohallinnan ohjausryhmä, varsinainen jäsen ja varajäsen: Valittiin varsinaiseksi jäseneksi Matti Sarmela (Helsingin kaupunginkirjasto). Varajäsen Rebekka Pilppula (Turun kaupunginkirjasto)
YKN:n työvaliokunnan varajäsen: Aiemmin Mikko Paajala. Valittiin Malin Hollmén (Porvoon kaupunginkirjasto)
10.40 – 11.30
6. Digiopastus kirjastoissa – työryhmän suositusesitykset, projektisuunnittelija Anu Ojaranta, Turun kaupunginkirjasto
Syksyn 2018 YKN-kokouksen jälkeen työryhmä on työstänyt suosituksia kirjaston henkilöstön digitaidoille. Anu Ojarannan Powerpoint-esitys välitettiin ennakkoon kokousosallistujille. Digitaidoissa (esityksen alkuosa) määritelty laajemmin, mitä työtehtävät vaativat osaamiselta. Suositus kirjastojen digituesta (esityksen loppuosa) kertoo, miten kirjasto on mukana verkostossa, jossa kansalaista autetaan digitaalisessa asioinnissa.
Aiheesta käytiin monipuolisesti keskustelua. Todettiin, että vaatimukset kuulostavat ensin korkeilta, mutta lopulta kyse on perustyöelämätaidoista. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki kirjastot sitoutuvat edistämään henkilöstönsä osaamista suosituksen tasolle. Erityisesti osallistujia pohditutti, kuinka digiosaamisen suositukset jalkautetaan kirjastoihin ja kuinka asiasta viestitään kuntiin. Haasteena koettiin, että asiakkaiden laitteiden kirjo on laaja. Toisaalta taas kaikissa kirjastoissa ei vielä ole tarvittavia laitteita.
Todettiin, että suositus toimii hyvänä työkaluna johtamisessa, rekrytoinnissa ja TVA-arvioinnissa. Se suuntaa selkeästi sitä, mihin osaamisen kehittämisen digihankkeen avustusta tulee käyttää ja mihin AKE-kirjastojen kannattaa jatkossakin panostaa digitaitojen kehittämisessä.
Suosituksen muotoiluun toivottiin joitain muutoksia ja lisäksi toivottiin selvennystä mitä laitteistovaatimuksia kuntien tulisi ottaa huomioon yleisten kirjastojen kohdalla. Työryhmä jatkaa työtä vuorovaikutuksessa työvaliokunnan kanssa.
11.30 – 12.00
7. Kuntaliiton ajankohtaiset – omatoimikirjastojen ikärajat, Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry
Johanna Selkeen esityksessä käsiteltiin kirjastolain kohtia, mm. käyttösääntöjä käsittelevää kohtaa. Kuntaliitto on laatinut yleiskirjeen, jonka liitteenä on käyttösääntömalli. Yleiskirjeet Kuntaliiton sivuilla: www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet-ja-lausunnot/yleiskirjeet
Ikärajoihin liittyen viitattiin Kirjastolain §10, jonka mukaan yleisen kirjaston ”tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa”. Hallituksen esityksestä voi lukea pykälän yksityiskohtaiset perustelut. Yksilön perusoikeuksiin voidaan puuttua vain lain nojalla. Kirjastolaissa on määritelty lainauskielto ja kirjaston käyttökielto, ja kuntalaisella on valitusoikeus päätöksestä.
Lähtökohtana on aina yhdenvertainen kohtelu. Iän tai muun syyn perusteella ei voi kieltää eikä rajoittaa jonkin ryhmän mahdollisuuksia käyttää kirjastoa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ottanut kantaa omatoimikirjastojen ikärajoihin blogissaan 31.1.2019: ei ole ”viranomaisen tehtävä jaotella kirjastonkäyttäjiä kiellettyjen syrjintäperusteiden, kuten iän, alkuperän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.” Blogi: https://www.syrjinta.fi/-/kirjastojen-alaikarajat-ryhmaa-ei-voi-rangaista
Toivottiin myös oikeusasiamiehen näkemystä asiaan.
Huoltajan suostumuksen vaatimisessa sovellettavissa oleva on hallintolain 14 §, vajaavaltaisen puhevalta, jossa todetaan: ”Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta.”
Yleisökeskustelussa kävi ilmi, että kaikissa kaupungeissa omatoimikirjastokorttia ei myönnetä alle 15-vuotiaille edes huoltajan luvalla. Lisäksi haasteena on se, että eri kunnilla on erilaiset ikärajat samoihin toimintoihin, kuten lainaamiseen. Käytäntöjä pitäisi yhtenäistää valtakunnallisesti. Kirjastoissa yleistynyt käytäntö on, että omatoiminen kirjaston käyttö koskee kaikkia ilman ikärajoja ja osa kirjastoja edellyttää alle 15 vuotiailta huoltajan suostumuksen. Keskustelussa pohdittiin, voidaanko omatoimiaika ajatella lisäpalveluna, jonka voisi rajata vain tiettyyn kohderyhmään. Kirjastolaissa tällaista ei ole erikseen mainittuna. Tuotiin esiin turvallisuusnäkökohta: omatoimikirjaston käytössä tulee huomioida, minkä ikäinen lapsi osaa toimia hätätilanteessa.
12.00 – 13.00 Lounas
13.00 - 14.10
8. Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjan 2016 – 2020 päivitys, workshop
Taustalla verkkokysely kirjastoille keväällä 2018, jossa selvitettiin, mitkä tavoitteet Yleisten kirjastojen suunta 2016–2020 -julkaisussa ovat edelleen akuutteja kehittämiskohteita kirjastoille. Teemoja työstettiin workshopissa syksyn 2018 YKN-kokouksessa. Aija Laine alusti ja ohjeisti työpajoihin. Jakauduttiin ryhmiin käsittelemään seuraavia teemoja: Monipuolinen lukutaito, Osallisuus, Yhdenvertaisuus, Työelämän muutos, Alustatalous ja (Kirjasto)työn muutos. Ryhmien vetäjät (Suunta-työryhmän edustajat) kirjasivat oman ryhmänsä keskustelun päätelmät. Työskentelyn jälkeen Katri Vänttinen osallisti yleisöä Pollev-verkkokyselyn avulla.
14.10–14.40
9. Alueellinen eKirjasto, alueellinen kirjastopalvelupäällikkö Heidi Karhu, Oulun kaupunginkirjasto
Alueellinen eKirjasto -hanke sai avustusta syksyn 2017 hankehaussa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yleisten kirjastojen e-aineistojen tilanne ja lähteä toteuttamaan yhteistä eKirjastoa koko alueelle.
Hankkeessa neuvoteltiin mihin summaan kirjastot voivat sitoutua. Oulun kaupunginkirjasto neuvotteli kaikkien verkkopalveluntarjoajien kanssa palveluiden hinnat koko alueen puolesta. Kartoitettiin vaihtoehdot ja otettiin käyttöön yhteinen alusta eKirjastolle. Hankkeessa on koulutettu kirjastojen henkilökuntaa e-aineistojen, lukulaitteiden ja ohjelmistojen käytössä sekä eKirjaston opastamisessa ja markkinoinnissa. E-kirjasto julkaistiin 8.2.2019. Kouluttaminen ja markkinointi jatkuu edelleen.
14.40 – 15.20
10. Kirjastoautotoiminnan uutta konseptia etsimässä, Kirjastoseuran autotyöryhmän pj. Sanna Kuosa, Lahden kaupunginkirjasto ja tiimivastaava Julia Jukarainen, Espoon kaupunginkirjasto
Sanna Kuosan esityksessä todettiin, että kirjastoautojen määrä vähenee koko ajan, nyt 130 kirjastoautoa Suomessa. Monilla paikkakunnilla toimintaa on uudistettu: Hyvin tavallista on yhteiskäyttö useamman kunnan tai toimijan kesken. Käyttövoima voi olla dieselin ohella kaasu tai sähkö (Turku). Myös uutta rahoitusmallia mietitään: kirjastoautoa suunnitellaan leasattavaksi Kouvolassa. Kirjastoautoissa on lisätty tapahtumatoimintaa, mistä on hyvänä esimerkkinä Espoo.
Julia Jukarainen esitteli Espoon kahden kirjastoauton palveluja. Vuonna 2012 käyttöön otettu Välkky-kirjastoauto on suunniteltu lisäksi tapahtumiin ja lastentoimintaan. Auton varusteluun kuuluu iPadeja, kaksi lainausautomaattia, videotykki ja valkokangas. Kaikki hyllyt ovat liikuteltavia. Välkyssä on järjestetty mm. satutunteja, keikkoja, karaokeja, satujoogaa ja työpajoja. Vuonna 2018 tapahtumia oli 244 ja kävijöitä niissä 7 400. Tapahtumia tehdään paljon yhteistyössä, esim. yhdistysten kanssa.
15.20- 15.40 Kahvit
15.40 – 16.00
11. Lukutaitofoorumin kuulumiset, koordinaattori Pia Lumme
Pia Lumme esitteli Lukuliikkeen suuntaviivoja Skypen välityksellä. Hankkeen koordinaattoreina työskentelevät Pia Lumme ja Belinda Kardén vuoden 2020 loppuun asti. He koordinoivat hankkeen toimeenpanoa, saattavat eri toimijoita yhteen ja tiedottavat Lukuliikkeen ajankohtaisista kuulumisista sekä työskentelevät seurantaryhmän kanssa. Tavoitteena on koota monilukutaidon materiaalia kouluille ja varhaiskasvatukseen. Lukuliikkeen kautta pyritään saamaan Kirjastoreitille ja muille kirjastojen ja koulujen yhteistyösuunnitelmille pyritään saamaan enemmän näkyvyyttä valtakunnallisesti ja edistämään kirjaston ja koulun tasapuolista yhteistyötä.
Pia Lumme vinkkasi, että Lukuliikkeen uutiskirje kannattaa tilata, ja sitä voi jakaa edelleen omissa verkostoissaan. Lukuliike-logoa voi hyödyntää tapahtumissa. Kannattaa myös pohtia, voisiko omassa kampanjassa olla ainesta valtakunnalliseksi materiaaliksi. Esim. #oululukee-lukuhaaste sai nostetta Lukuliikkeen kautta. Lukuliitteeseen liittyvät toiveet ja ideat osoitteeseen: pia.lumme@oph.fi
16:00 – 16.20
12. Suomen kirjastopalvelu – kuvailusopimukset 2020 alkaen, Katri Riiheläinen, Katriina Jaakkola
Kirjastopalvelu luetteloi pääosan kirjastojen hankkimasta materiaalista. Katri Riiheläinen ja Katriina Jaakkola kertoivat uudesta luettelointijärjestelmästä, joka on toteutettu kuvailutiimin tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Uusi järjestelmä on tehostanut ja parantanut luetteloinnin sujuvuutta.
Kirjastopalvelu on solminut Kansalliskirjaston kanssa yhteistyösopimuksen Fennica-luetteloinnista ja osallistuu Kansalliskirjaston kumppanina luetteloinnin kehittämiseen. Yleiset kirjastot yhdessä rahoittavat tietueiden tuotannon, ja yhteisesti rahoitettu on avointa dataa. Kirjastopalvelun tietueet ovat käytettävissä mm. paikallisissa tietokannoissa, Melindassa ja Tätissä.
Kirjastopalvelun hintoihin on tehty päivitys. Kuntien maksama hinta per asukas on aikaisemmin vaihdellut samankokoisten kuntien kesken. Nyt kuntien maksamaa keskimääräistä hintaa on alennettu ja tarkistettu kuntien väestömääriä. Tarkistusten vuoksi joidenkin kirjastojen hinta laskee enemmän ja joidenkin saattaa nousta. Kirjastojen tarjoukset lähtevät toukokuussa.
Muistutettiin, että Kirjastopalvelulta voi tilata oman materiaalin luetteloimista (20 e/ tietue).
Suomessa ilmestyvästä ruotsinkielisestä kirjallisuudesta luetteloidaan kaikki. Ruotsissa ilmestyvän kirjallisuuden osalta valikoidaan ja tehdään yhteistyötä.
Puheenjohtaja päätti kokouspäivän 16.30.
Kokouspäivän jälkeen järjestettiin tutustumisretki Lahden pääkirjastoon sekä klo 19.30 - 22.00 Iltatilaisuus ravintola Taivaanrannassa (Rautatienkatu 13).
Perjantai 12.4.
9.00 – 10.00
13. OKM puheenvuoro, kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä on myönnetty Seinäjoen kaupunginkirjastolle 1.1.2020 alkaen. Tehtävään myönnetään vuosittainen valtionavustus, enintään 200 000 €. Tehtävään ilmoittautui 10 kirjastoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön saamien kuvausten pohjalta Seinäjoen kaupunginkirjastolla katsottiin olevan tarvittavaa näyttöä pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta työstä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Tehtävässä korostuu verkostomainen työskentelytapa, esim. Lukuliikkeen, Lukukeskuksen ja muiden toimijoiden suuntaan.
Yleisten kirjastojen digihankkeelle myönnettiin vuoden 2019 talousarvioon 860 000 €. Digihankkeessa kehitetään yleisten kirjastojen henkilöstön osaamista sekä vahvistetaan valtiovarainministeriön AUTA-hankkeen yhteydessä luotua toimintamallia, jossa korostuu mm. laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on (digi)syrjäytymisen ehkäiseminen. Painopisteenä ovat heikoimmin resursoidut kunnat.
Avustus jakautuu siten, että Helsingin kaupunginkirjasto osana VAKE-tehtävää koordinoi hankkeen valtakunnallista suunnittelua, toteutusta ja viestintää kiinteässä yhteistyössä OKM:n, VM:n, VRK:n, AKE-kirjastojen ja YKN:n kanssa (150 000 €). AKE-kirjastot vastaavat alueellisesta ja paikallisesta toimeenpanosta (680 000–690 000 € ). Hankkeen arviointiin on varattu 20 – 30 000 €. VAKE on jo hakenut avustusta. AKE-kirjastojen hakuaika on 17.4. – 10.5.2019 (kirjastoille tiedotetaan tarkemmin hausta s-postitse).
Yleisöstä kommentoitiin hankkeen nopeaa aikataulua: suunnittelu tehdään kesäkuukausina, ulkopuolisten työntekijöiden rekrytointiin menee aikaa. Yhteistyötä tehdään ulkopuolisien toimijoiden kanssa (esim. materiaalin tuotannossa).
Alueellisten ja paikallisten kehittämishankkeiden hakuaika on kuten viime vuonna, lokakuun loppu – joulukuun alku 2019. Jatketaan vuoden 2019 teemoilla (Lukemisen edistäminen, Jatkuva oppiminen, Aktiivinen kansalaisuus, demokratia, sananvapaus, Laatu, vaikuttavuus, innovaatiot). Varaudutaan hallitusohjelmasta mahdollisesti nouseviin uusiin painotuksiin. Rahoitus pienentynee.
Kulttuuriasiainneuvoksen virantäyttö on parhaillaan käynnissä. Päätös täytöstä tullee toukokuulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030 julkistettiin 11.4.2019 otsikolla Sivistystä tiedolla, taidolla ja tunteella. Strategiaan voi tutustua täällä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161521/OKM12.pdf
Aluehallinnon valmisteltu uudistus (Luova-virasto) oli osa sote-uudistusta, joten tämän kaatuessa myös aluehallinnon uudistus siirtyy. Odotetaan uuden hallituksen muodostumista ja toimintalinjauksia.
Seinäjoen kaupunginkirjaston tervehdys
Kirsti Länsikallio summasi Seinäjoen tunnelmia valtakunnallisen erityistehtävän myöntämisen jälkeen: Iso kiitos OKM:lle luottamuksesta. AKE-kirjastot ja muut tehtävään hakeneet kirjastot tulevat toimimaan tärkeinä yhteistyökumppaneina. Mervi Heikkilä ottaa vastaan ideoita siitä, miten Seinäjoen kaupunginkirjasto voisi parhaiten tukea kaikkien yleisten kirjastojen mahdollisuuksia edistää lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukemista. mervi.heikkila@seinajoki.fi
Linkki Prezi-esitykseen: https://prezi.com/view/4XYq6W365EE8fk9ybUXd/
10.00 -10.20
14. Metatieto + valtakunnallinen e-kokoelma, kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto
Yleiset kirjastot, Kansalliskirjasto, kustantajat, Kirjakauppaliitto ja Sanasto tiivistävät yhteistyötä metatiedon saralla. 20.3. järjestettiin Metatietoseminaari kustannusalalle. Kirjastot ja kustannusala puhuvat eri termeillä (metatieto/ tuotetieto), mutta asia on tärkeä kaikille osapuolille, ja metatietoprosessin kehittäminen hyödyttää kaikkia näitä toimijoita. Pyritään minimoimaan metatietoprosessin tarvitsemaa työtä lisäämällä automatisointia. Kansalliskirjastolla on rooli toteuttajana, sillä yleisillä kirjastoilla ei ole henkilöstö- ja osaamisresurssia tähän. Sanastolle asia on tärkeä, jotta lainauskorvaus voidaan maksaa asianmukaisesti.
Valtakunnallinen e-kirjasto herätti keskustelua. Helsingin kaupunginkirjasto (Yleisten kirjastojen konsortio) on suunnitellut pilottia, jossa testattaisiin erilaisia lisenssimalleja. Rahoitustarve tälle olisi 200 000, ja sen hakeminen valtakunnallisesti kaikista kunnista olisi monimutkainen prosessi. Kulttuurirahaston kanssa käytiin keskustelua hankkeen rahoituksesta, mutta lopullista hakemusta ei jätetty henkilöstöresurssipulan vuoksi.
10.20 – 10.40
15. Kansallinen palveluväylä: kaikki verkkokirjastot tulisi saada kansalliseen palveluväylään eli Suomi.fi-portaaliin, kehittämispäällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto
Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista §5 toteaa, että kunnalliset viranomaiset ovat velvollisia käyttämään tukipalveluja niiden hoitaessa laissa niille säädettyjä tehtäviä, joten sen vuoksi myös kirjastojen täytyy olla mukana Suomi.fi-palveluissa.
Yleisten kirjastojen tiedot näytetään palvelutietovarannon (PTV) pohjalta, jonne tiedot on viety Kirkannasta. Kirjasto voisi lähettää Suomi.fi-viestien kautta myöhästymismuistutuksia ym. viestejä. Julkisen sektorin digipalveluissa vahva tunnistus on toteutettava Suom.fi-tunnistuksella. Kirjastojen tulee ottaa Suomi.fi-maksupalvelu käyttöön nykyisten maksupalvelusopimusten päättyessä.
Keski-, Piki- ja Helmet-kirjastot ovat olleet mukana Palveluväylä-pilotissa. Kaikkien kirjastojen pitäisi tulla jossain vaiheessa Palveluväylään.
10.40 – 11.00
16. Kifin ja Valtakunnallisen kehittämisyksikön sekä alueellisen kehittämistehtävän kuulumiset, erityissuunnittelija Aija Laine, viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala ja kehittämispäällikkö Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto
Aija Laine vinkkasi tulevia tapahtumia: Tekoäly tuli töihin -seminaari, Kirjastopäivät, RESHAPE. AKE-kirjastojen koulutustyöryhmä kokoontuu 14.5. Vaasassa. Aija Laine ja Matti Sarmela (VAKE) ovat kiertäneet AKE-kirjastoja. Tapaamisista kootaan yhteinen raportti. Tiedotettiin, että ekirjasto-uudistus on tauolla, sillä tekninen toteuttaja puuttuu.
Päivi Litmanen-Peitsala aloittaa digitukihankkeen koordinaattorina, mutta edelleen saa laittaa viestintään liittyviä asioita Päiville. Seuraaja on rekrytoitavana. Digihankkeen valtakunnalliseen koordinointiin luodaan Teams-alusta. Päivin esityksessä on vinkkejä tilattavista materiaaleista, painoaineistoista sekä seurattavista some-kanavista. Tulossa myös Suomen kirjastosysteemiä esittelevä esite.
Matti Sarmela kertoi verkkopalvelujen uudistuksista:
- Kirjasampoon tulossa uusi suosittelu, hakujen uudistaminen, rajapinta avataan
- Libraries.fi uudistetaan osin ennen Reshapea
- Kirjastojen hanketiedot VaDi:sta näytetään Hankerekisterin julkisessa liittymässä ja visualisoinnissa kesän jälkeen.
- Kirkannan uusi rajapinta (mm. Finnassa, Varaamossa); Kirkanta-PTV-tiedonsiirto
- Saavutettavuustestaukset on toteutettu, saavutettavuusselosteet tulossa
- Kirjallisuuden uutiskirje tilattavissa
- Palveluiden käytön tarkempi seuranta ja palaute (seurantapalvelu)
- Verkko-YKL ja Kaunokki-Bella on siirretty Finto.fi:hin
11.00 – 11.30
17. Hanke-esittely 1: Koko kimpan PIRRe – Etelä-Karjalan kirjastojen yhteinen digiohjaus, Kirjasto- ja museopalveluiden tiimivastaava Marja Huuhtanen, Imatran kaupunginkirjasto
Marja Huuhtanen esitteli kahta Imatran kaupunginkirjaston PIRRe-hanketta. PIRRe pelastaa pulasta -hankkeessa kirjastojen yhteinen digiohjaaja kiersi vuoropäivin Parikkalan, Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden kirjastoissa ajalla syyskuusta 2017 helmikuuhun 2018. Jatkohankkeessa Koko kimpan PIRRe kiersi kaksi digiopastajaa jolla koko Etelä-Karjalassa syyskuusta 2018 helmikuuhun 2019. Opastuksiin osallistui sekä kirjastojen asiakkaita että henkilökuntaa.
11.30 – 11.50
18. Kansainvälisen toiminnan kuulumiset, kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg, Tampereen kaupunginkirjasto
Public Library Section kokousti Suomessa 11.-13.3.2019 ja osallistui myös Marrakech Treaty in Action -seminaariin. Marrakeshin sopimus on kansainvälinen sopimus, jonka tarkoituksena on varmistaa kirjojen saatavuus henkilöille, jotka eivät pysty lukemaan kirjoja tavalliseen tapaan. Sopimus koskee myös Suomea. Marrakeshin sopimus mahdollistaa saavutettavien kirjojen kansainvälisen vaihdon aiempaa helpommin. Kirjoja voi vaihtaa sellaisten maiden kesken, jotka ovat vahvistaneet Marrakeshin sopimuksen. Euroopan unioni on vahvistanut Marrakeshin sopimuksen kaikkien jäsenvaltioidensa puolesta.
Ajankohtainen on myös tänä vuonna 25 vuotta täyttävä IFLA/ UNESCO Public Library Manifesto, josta Public Library Section toivoo keskustelua. Elokuussa on IFLA-konferenssi Ateenassa. Lisäksi tänä vuonna järjestetään ennätysmäärä satelliittikonferensseja, esim. Roomassa 21.-22.8. ja Zagrebissa 20.-21.8. Esityksestä löytyy tiedot IFLA-konferenssien suomalaisista esiintyjistä.
11.50 – 13.00 Lounas
13.00 – 13.20
19. Hanke-esittely 2: Osallistamalla ja yhteistyöllä asiakkaiden näköinen pääkirjasto, Kirjastonjohtaja Leena Tuomala, Kouvolan kaupunginkirjasto
Kouvolan pääkirjastorakennuksen tekninen käyttöikä lähestyy loppuaan. Nykyaikaisten kirjastopalveluiden toteuttaminen edellyttää myös toiminnallista uudistamista. Kirjaston uudistaminen on lykkääntynyt, mutta tulevaisuuden uudistuksia pohjustetaan vielä käynnissä olevassa osallistamishankkeessa. Hankkeessa on saatu asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden ääni kuuluviin kirjaston tilojen ja palveluiden suunnittelussa. Asiakastoiveita on kerätty mm. ideointityöpajassa, teemahaastatteluissa ja lapsille suunnatussa leikkityöpajassa. Samalla on saatu palvelumuotoilun ja osallistavan suunnittelun menetelmien koulutusta kirjaston henkilökunnalle.
13.20 – 13.50
20. Oodi ja kehittyvä kirjastotyö, kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen, Helsingin kaupunginkirjasto
Oodi avautui joulukuussa 2018 ja on lisännyt kirjastotyön näkyvyyttä. Helsingin kaupunginkirjaston kävijätilastoissa on huima nousu verrattuna vuoden takaiseen kävijämäärään, myös muissa kirjastoissa kuin Oodissa. Tärkeitä ohjenuoria kirjastoille ovat kirjastolaki ja oman kaupungin ja toimialan tavoitteissa kiinni pysyminen.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet on jaettu seitsemään alueelliseen. Jokaisella alueella toimivat tiimit. Jokainen kirjastolainen kuuluu vähintään yhteen ydintiimiin (Lasten ja nuorten tiimi, sisältötiimi/ aikuisten palvelut, asiakaskokemustiimi, digineuvontatiimi, tilat ja osallisuus sekä alueen johtotiimi), lisäksi sai halutessaan valita tukitiimin (yhdenvertaisuus, markkinointi ja viestintä, perehdytys ja työhyvinvointi). Tiimitasolla ei tehdä työvuorolistoja.
Oodi hakee IFLA:n Public Library of the Year -palkintoa.
13.50 – 14.00
21. Syksyn 2019 kokouspaikan ja -ajan ilmoittaminen
Seuraava YKN-kokous järjestetään 21.–22.11.2019 Tampereella.
14.00– 14.40
22. Työn murroksen seuranta kunta- ja kirjastoalalla. Ensimmäisen seurantakierroksen tuloksia, huomioita ja kysymyksiä, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija, Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat
Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät syksyllä 2018 selvityksen kootakseen tietoa siitä, miten työn murros näkyy kuntatyössä nykyisin ja lähitulevaisuudessa. Selvityksen kokonaiskuva on syntynyt johdon, henkilöstön ja asiantuntijoiden kertomuksista. Niiden avulla pyritään tekemään näkyväksi sitä, mitä työpaikoilla parhaillaan tapahtuu ja miten palveluja, toimintatapoja ja tehtäväkuvia uudistetaan.
Kunta-alalta valittiin 21 seurattavaa asiakokonaisuutta, joista yksi on ”tarinoiden kirjastot”. ”Tarinoiden kirjastot” -kuvaus oli julkaistu juuri kokouspäivänä ja jaettiin YKN-osallistujille paperilla. Kuvaus löytyy osoitteesta: https://www.kt.fi/sites/default/files/media/document/Tarinoiden%20kirjastot%20-%20yhteenveto%20seurannan%20tuloksista%2012042019.pdf
Digitalisaatio on muuttanut työtä paljon – kuitenkin ihmiset käyttävät teknologiaa, joten asiaa on tarkasteltava teknologian lisäksi myös uusien toimintatapojen näkökulmasta. Työn murros etenee kunta-alalla odotettua nopeammin, joten muutos oli suurempi kuin ennakoitiin. Toisaalta isot uudistukset kestävät vuosia ja muutosvaihe vaatii organisaatioilta ja henkilöstöltä paljon. Kunta-alalle tarvitaan tulevina vuosina selvästi aiempaa suurempia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia, mutta säästöt uhkaavat heikentää palveluja. Henkilöstöstä on huolehdittava murroksessa.
Lisätietoa: https://www.kt.fi/tyon-murros
Niilo Hakonen, KT Niilo.Hakonen@kt.fi
14.40 – 14.45