Keskiviikko 24.4.2024 Rovaniemi, Rovaniemen musiikkiopisto
Tervetuliaissanat : Merja Tervo, Rovaniemen kaupungin vapaa-ajan palveluiden palvelupäällikkö
1.Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Puheenjohtajana toimiva Päivi Savinainen avasi kokouksen klo 10.10.
Läsnä, pysyvät edustajat:
Saara Ihamäki (Helsinki)
Heli Huotakoski (Hämeenlinna)
Riitta Kangas (Joensuu)
Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä)
Joni Rahja (Kajaani)
Susann Forsberg (Kokkola)
Päivi Savinainen (Kuopio)
Salla Palmi-Felin (Lahti)
Marja Huhtanen (Lappeenranta)
Jouni Pääkkölä (Oulu)
Elina Nikola (Pori)
Malin Hollmén (Porvoo)
Nina Sipola (Rovaniemi)
Kirsti Länsikallio (Seinäjoki)
Niina Salmenkangas (Tampere)
Sanna Bondas (Vaasa)
Leena Toivonen (Vantaa)
Poissa, pysyvät edustajat:
Selja Kunttu (Kouvola)
Pia Kontio (Mikkeli)
Rebekka Pilppula (Turku)
Ritva Nyberg (Espoo)
Läsnä, varaedustajat:
Marko Niskanpohja (Kouvola)
Katja Valjakka (Mikkeli)
Kaisa Hypén (Turku)
Miika Miettunen (Espoo)
Muut maakuntien edustajat:
Etelä-Karjala: Jesse Lindström (Imatra)
Etelä-Pohjanmaa: Päivi Pippola (Lapua)
Etelä-Savo: Marjut Vainio (Rantasalmi)
Kanta-Häme: Kaisu Eldén (Jokioinen)
Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi)
Lappi: Paula Löppönen (Muonio)
Pirkanmaa: Liisa Nikkilä (Ylöjärvi)
Pohjois-Karjala: Liisa Mäenpää (Tohmajärvi)
Pohjois-Pohjanmaa: Heikki Lahnaoja (Pyhäjoki)
Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi)
Päijät-Häme: Eija-Liisa Kasesniemi (Padasjoki)
Uusimaa: Milla Kuronen (Hanko)
Poissa olevat maakunta-alueiden edustajat:
Sihteerinä ja avustajina (Rovaniemi):
Ari Hietala, kirjastovirkailija
Kristiina Hoikka, kirjastonhoitaja
Leena Kinnunen, erikoiskirjastonhoitaja
Läsnä puhujina, esittäjinä (esiintymisjärjestyksessä) ja VAKEn edustajina:
Tapani Sainio, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kristiina Hoikka, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Sanna Lehtonen, Kuntaliitto
Riitta Honkanen, Rovaniemen kaupunki
Jonna Toukonen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Annastiina Louhisalmi, Kansalliskirjasto
Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto
Elina Laavi, Valtiovarainministeriö
Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto
Aija Laine, Valtakunnallinen kehittämiskirjasto
2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin ilman muutoksia.
3. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin, lausunnot ja muut asiat
3 a) Kirjastot.fin koordinaatioryhmän jäsenen valitseminen
Työvaliokunta esittää ryhmän jäseneksi järjestelmä- ja verkkopäällikkö Lissu Rossia (Kuopio) ja kirjastonhoitaja Kristiina Hoikkaa (Rovaniemi).
Päätös: Esityksiä kannatetaan eikä muita esityksiä ollut. Valitaan edustajat esityksen mukaisesti.
3 b) Tiedoksi: Kansalliskirjasto on lopettanut paikallislehtien mikrofilmauksen ja tästä johtuen eri kirjastoista on oltu YKN:oon yhteydessä. YKN:n pj otti asian esille Kansalliskirjaston ja kirjastosektoreiden pyöreän pöydän keskustelussa helmikuun alussa. Kansalliskirjaston Johanna Lilja kertoi, että päätökseen luopua mikrofilmitulostuksesta johti se, että siihen liittyvä teknologia on sen verran vanhaa, että palvelun ylläpito oli riskialtista eikä laitteistoon soveltuvia filmejä ollut enää tarjolla. Kansalliskirjasto on alustavasti pohtinut ratkaisua ongelmaan. Yleisten kirjastojen neuvosto toivoo, että Kansalliskirjasto tutkii asian mahdollisia ratkaisuja eteenpäin. Asiaan palataan syyskokouksessa 2024, jolloin Johanna Lilja esittelee silloisen tilanteen.
3 c) Kirjastojen valmiussuunnitelman malli, Päivi Savinainen kertoi Päivi Litmanen-Peitsalan puolesta.
Tiedoksi: Kirjastojen valmiussuunnitelmamalli on tulossa Kuntaliiton sivuille. Linkkiä kannattaa jakaa oman kunnan valmiussuunnitelmatyöhön osallistuville, jotta se tulee huomioiduksi kunnan suunnitelmissa. VAKEn edustajana hankkeessa on Päivi Litmanen-Peitsala. Oman kirjaston valmiussuunnitelmassa pitää ottaa huomioon myös oman kunnan valmiussuunnitelmat. Mietinnässä on vielä myös, mitä kaikkea kirjasto voisi tarjota kuntien valmiussuunnitelmiin. Jos mallin suunnitteluun osallistuminen kiinnostaa, ota yhteyttä suoraan Päivi Litmanen-Peitsalaan.
Päivi Litmanen-Peitsalan diat (pdf)
4. OKM:n ajankohtaiskatsaus, kulttuuriasiainneuvos Tapani Sainio, OKM
Leena Aaltosen yhteyshenkilönä ovat Tarja Ahlgren ja Tapani Sainio 30.6.2024 saakka.
Kuntien normin keventämisen ja kokeilujen -ohjelmassa on kaksi kirjastoja koskevaa ehdotusta, joita kumpaakaan OKM ei kannattanut. Ehdotukset olivat kunnan kirjastotoiminnan vastaava voisi olla myös alemmalla korkeakoulututkinnolla ylemmän korkeakoulututkinnon sijaan ja kirjaston käyttökiellon muuttaminen nopeammin annettavana. Kelpoisuusvaatimuksen lieventämistä OKM ei pitänyt tarkoituksenmukaisena ja käyttökiellosta on syytä säätää täsmällisesti, koska siinä voidaan katsoa olevan perustuslain mukaisen merkityksellisen julkisen palvelun saatavuuden rajoittamisesta.
Anu Ojaranta on nimetty avoimen koordinoinnin metodin työryhmään (OMC).
Valtion talousarvioesityksessä kohdistetaan kaikkiaan leikkauksia OKM:n hallinnonalalle -75 milj ja toimialan toimintamenomäärärahoihin -30 milj vuodelle 2025. Säästöjä ei ole kohdennettu toimialoille, tilanne elää vielä ja rahoitusta saavat toimijat ovat huolestuneita. Vaikuttaa siihen mihin OKM:n toiminnassa voidaan panostaa.
AVI:n opetus- ja kulttuuritehtävät ovat menossa VALO-virastoon vuoden 2026 alussa. Tämä edellyttää muutoksia kirjastolakiin.
Sivistyshallinto 2030 -uudistus on OKM:n hallinnonalan kehittämishanke. Vuoden 2026 alussa olisi yhdistämistoimien jälkeen viisi virastoa. Käytännössä uudistus tarkoittaa toimintatapojen tiivistämistä ja yhteisten palvelujen miettimistä ja kirjastojen kohdalla koskee Celian, kansalliskirjaston ja varastokirjaston yhteistoiminta. Toiminnat ovat erityyppisiä, joten yhteistoiminta koskenee enemmän hallinnollista puolta. Koko kentän ja viraston yhteistyötä kehitetään myös.
OKM:n sivistys katsaus 2024 ilmestyy toukokuussa. Siinä on asiaa kirjasto- ja kulttuuripalveluista.
Kulttuuripoliittinen selonteko on pidemmän tähtäimen suunnitelma. On valmistelussa.
Suomen digitalisaation visio (Suomen digikompassi) on julkaistu 2023, mistä kirjastoissa on toimeenpanossa esim. kuntien yhteinen e-kirjasto. Digitaalisen sivistyksen käsite vaatii tarkempaa määrittelyä, mitä varten Digitaalisen kestävyyden keskustelusarja on käynnissä. Käsite tarkoittaa nyky-yhteiskunnassa tarvittavia digitietoja ja -taitoja. Keskusteluihin kutsutaan kaikkia tahoja, joilla voisi sanottavaa ja halua osallistua. Kirjastot ovat digitaalisen sivistyksen ytimessä, joten olisi hyvä olla mukana käsitteen sisällössä ja muotoilussa.
Sivistyksen teemavuosi on käynnissä. Toivotaan ilmoituksia tapahtumista, jotta niitä voi lisätä kalenteriin.
Kulttuuri- ja kirjastopalveluilla on keskeinen rooli varautumisessa ja henkisessä kriisinkestävyydessä. Varautumisesta ja infrasta huolehditaan normaalioloissa, jotta kriiseissä oltaisiin kestävämpiä. Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijaryhmässä on kulttuurin huoltovarmuuteen keskittyvä ryhmä perusteilla. Kirjastoilla on siinä olennainen rooli.
Keskustelua:
Alemman korkeakoulututkinnon koulutusvaatimukset ovat vaativia, KVTES ja 042 vaatimukset eivät kohtaa.
Kun Sivistyshallintohankkeen myötä Celia, varastokirjasto ja kansalliskirjasto aloittavat yhteisen työn, olisi hyvä saada johtokuntaan edustus YKN:stä. Yhteistyön tulisi olla tiivistä, sillä nämä tahot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita yleisille kirjastoille.
Digitaalisen sivistyksen käsite tarvitsee muotoilua. Millaisen tehtävänannon OKM voisi yleisille kirjastoille antaa?
Tapio Sainio: Suomen digitaalinen kompassi (perustuu EU:n kompassiin) ohjaa digitalisaatiokehitystä. Tämä kehikko on mekaaninen, siksi tarvitaan myös käsite digitaalinen sivistys. Käytännössä halutaan muutkin hallinnonalat OKM:n lisäksi sekä OKM:n kaikki toimialat koulutuksen lisäksi mukaan käsitteen määrittelyyn. Sitra on toinen taho, joka ylläpitää tätä käsitettä. Esim. Sitra ja Postimuseo on pitänyt Digitaalinen arki keskusteluja -erätaukokeskustelujen pohjalta. Voisiko kirjastoissa kehitellä jotain vastaavaa toimintamallia tai yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa? YKN voisi pohtia tätä, kun käsittelee kirjastojen asemoitumista digitaalisen sivistyksen muotoilussa.
5. Kirjastojen tulevaisuus, AKE-koordinaattorit, kirjastonhoitaja Kristiina Hoikka, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Alueellisen kehittämistehtävän hoitajien tapaamisessa Rovaniemellä 18.-19.4.2024 oli mukana noin 30 koordinaattoria. Tapaamisen jälkimmäinen päivä oli varattu tulevaisuuden ennakoinnin koulutukseen. Kristiinan esitys on koottu yhteistyössä AKE-koordinaattorien kesken.
AKE-alueiden toiminta sisältää valtakunnallisen tiedotus- ja henkilöstön osallistamisverkoston, erilaisia koulutuksia, fasilitointia ja materiaaleja. AKE-porukan voima on yhteistyössä ja ammattitaidossa, jota tuetaan kouluttautumisella. Esihenkilöiltä tarvitaan tukea henkilöstön sitouttamiseen jatkuvaan oppimiseen.
Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää henkilöstön koulutuksia suunniteltaessa. Koulutuksissa on saatu välineitä henkilöstön ja oman tulevaisuusajattelun aktivointiin. Koulutuksissa on koottu materiaaleja, joita voi pyytää käyttöön koordinaattoreilta. Ennakointityötä jatketaan henkilöstön kanssa parhaillaan. Kristiina kertoi mm. Porvoon AKE:n kokoamasta Ennakoinnin prosessimallista, tulossa olevasta kartasta osaamisen polulle sekä erilaisista koordinaattoripäivillä käytetyistä tulevaisuuden ennakoinnin menetelmistä.
Koordinaattorit olisivat mielellään mukana YKN:n suunta-asiakirjan päivityksessä esittämällä työvaliokuntaan henkilöä AKE-toimijoista. Koordinaattorit olisivat myös halukkaita kommentoimaan suunta-asiakirjan luonnosta työvaliokunnalle.
6. Kuntien taloudellinen toimintaympäristö tulevaisuudessa, kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, Kuntaliitto (etänä)
Lehtonen aloitti esityksen toteamalla aiheen ajankohtaisuuden, sillä hallituksen kehysriihi valmistui edellisellä viikolla. Vaikutuksia kuntien talouteen on päästy arvioimaan, ja esityksessä nähdyt arviot taloudesta voivat vielä täsmentyä.
Suomi on ollut ollut taantumassa useamman vuosineljänneksen, mikä näkyy kunnissa työllisyydessä ja verotuloissa. Valtion rahoitus kunnan peruspalveluihin on pienentynyt koko ajan, ja kuntien sekä kirjastojen toimintaa rahoitetaan 80%:sti kunnan omilla verotuloilla. Viitteitä positiivisista näkymistä kuitenkin on, ja on ennusteita, että vuodenvaihteen aikaan talous lähtisi nousemaan, mikä olisi verotulojen ja työllisyyden kannalta elintärkeää.
Soteuudistuksen myötä sivistystoimen osuus kunnan toiminnassa on nyt 75 %, ja tässä kokonaisuudessa kirjasto- ja liikuntatoimi ovat merkittäviä. Myös valtion taloudessa kuntataloudella on merkittävä osuus. Näitä osuuksia on tärkeä korostaa keskusteluissa kirjaston toiminnasta ja rahoituksesta.
Talousarviota suunnitellessa on useita tekijöitä, joilla on vaikutus kuntien menoihin, kuten inflaatio, arvonlisäveron korotus, korkotason nousu ja vielä ensi vuoteen vaikuttavat palkkaratkaisut. Paine lapsiin ja nuoriin kohdistuvalle tukitoiminnalle kasvaa nuorten pahoinvoinnin lisääntyessä. Kirjastojen roolia lasten ja nuorten kokoontumispaikkana ja osuutta heidän ongelmien ratkaisuissa on syytä korostaa.
Kunnilla on isoja korjaus- ja uudisinvestointitarpeita, mutta muuttunut korkotilanne ja taloustilanne vaikuttavat siihen, että entistä vähemmän on rahaa käytettäväksi seiniin. Korjaus- ja perusparannusten osalta kustannukset ovat olleet nousussa, mutta rakennusalan lamaannuksen vuoksi hinnat ovat nyt laskussa. Lehtosen mukaan julkisten toimijoiden tulisikin elvyttää finanssikriisissä aloittamalla rakennushankkeita. Tiloja tulisi avata enemmän kuntalaisten käyttöön. Omatoimikirjastot ovat lisänneet kirjastojen saavutettavuutta, vaikka niitä on turvallisuussyistä jouduttu myös sulkemaan.
Kokouksessa kommentoitiin, että lasten ja nuorten kirjaston tärkein palvelu on läsnäoleva aikuinen, ei tilat tai asiakaskoneet. Kirjastot ovat myös edelläkävijöitä tilojen avaamisessa asiakkaille, ja omatoimiaikojen tuntimäärä ylitti viime vuonna niiden tuntien määrän, jolloin henkilökuntaa on paikalla.
Oman toiminnan vaikutusten arviointi euromääräisenä ei ole kulttuuri- ja kirjastotoimelle paras tapa kuvata savutuksia. Kirjastojen pitäisi kuitenkin laskea palvelujen rahallista tuottoa ja aikaansaatua hyvää, esimerkiksi miten kirjastot tavoittavat nuoria ja mikä merkitys kirjastopalveluilla on nuorten kehittymiselle.
Kunnat saavat suurimman osan tuloistaan veroista, ja kuntatalouden yhteenlasketut tulot ovat valtionosuuksista, toimintatuotoista, myynneistä, sote-kiinteistöjen vuokratuotoista ja asiakasmaksuista muodostuvat 26 miljardia. Valtion verotulot koostuvat kulutuksesta saaduista tuloista, arvonlisäverosta ja pääomatuloista. Sote-alueiden rahoitus tulee täysin valtiolta.
Valtiolta kunnille suunnatut rahavirrat jakaantuvat valtionosuuksiin ja valtionavustuksiin, ja yhteensä nämä kattavat kuntien menoista viidenneksen. Valtionosuuden käytöstä kunnat päättävät itse, mutta valtionavustukset kohdistuvat tiettyyn kustannukseen, hankkeeseen tai hakumenettelyyn. Valtionosuuksien osuus kuntien peruspalvelujen rahoitukseen on muuttunut merkittävästi 1990-luvulta tähän päivään. Sote-uudistuksessa kuntien rahoitustarve pieni, samoin pienenivät valtionosuudet, mikä korostaa korostaa kunnan omien verotulojen merkityksen kasvattamista.
Valtio voi aloittaa kriisikuntamenettelyn, jos kunnan rahoituksen riittävyys tai vakavaraisuus ovat toistuvasti koko maan tunnuslukuja heikommat. Menettelyä on testattu vasta pienillä kunnilla, joissa ratkaisu on usein kuntaliitos. Myös isompien kuntien talous on heikkenemässä, joten menetelmän uudistus on käynnissä.
Hallituksen kehysriihessä linjattiin 400 miljoonan euron valtionosuuksien leikkaus, mistä merkittävä osuus on normien purkamisella ja TE-keskusten kustannusneutraalisuuden varmistamisella. Kuntien palveluiden rahoitus turvataan siirtämällä TE-uudistuksen rahoitus sekä lisäämällä menoja saman verran kuin tuloja lisätään. Valtion ensi vuoden budjetin valmistelu jatkuu, ja syyskuussa saadaan talouden lukemat eduskuntakäsittelyyn.
7. Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjan työpaja, verkostokoordinaattori Riitta Honkanen, Rovaniemen kaupunki
Työpajassa haettiin evästystä neljään suunta-asiakirjan pääkohtaan, miten näitä olisi syytä tarkentaa ja konkretisoida niin, että ne palvelisivat asiakkaita ja kuntalaisia paremmin.
Työpajojen tulokset menevät työvaliokuntaan käsittelyyn, ja missä keskustellaan mahdollisuudesta laittaa tulokset AKE-koordinaattoreille kommentoitavaksi.
Työpajojen tulokset kirjattiin erilliseen tiedostoon.
Torstai 25.4.2024
8. Tilastointi ja sen muutos, edustajan valitseminen e-aineistojen tilastointiin liittyvään tilastotyöryhmään, kirjastotoimen ylitarkastaja Jonna Toukonen, Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (etänä)
Tilastomuutokset on esitetty viikolla 16 pidetyssä tilastokatsauksessa.
Uuden tilastotietokannan rakentaminen on käynnissä, ja tavoitteena on päästä tuotantoon syyskuussa, jolloin käyttäjäkoulutukset ja tunnusten jakaminen voitaisiin aloittaa loppuvuodesta. Rajapinnat tilastotietokantaan tehdään pienkehittämisenä.
Tilastotietokannassa siirrytään kuntakohtaisista tunnuksista henkilökohtaisiin käyttäjätunnuksiin, ja mahdollistetaan tunnistautuminen myös Microsoft- ja Google-tunnuksilla. Kirjastoihin tulee yksi pääkäyttäjätunnus, joka hallinnoi muita tunnuksia.
Jatkossa seutukirjastot tulevat koostumaan kuntatasoista, ja seutukirjastot voivat itse päättää mitä tilastoidaan kuntatasolla ja mitä seututasolla. Myös viestintä siirtyy järjestelmään sähköpostiviestinnästä.
Valtakunnallinen tilastoryhmä valmistelee OKM:lle esityksen 1-2 uudesta mittarista tilojen tilastointiin, joilla pystytään seuraamaan kirjastolaissa tiloihin liittyvä tavoitteita. Uusinnat tullaan erottelemaan tilastointistandardin mukaisesti ensilainoista mahdollisesti vuodesta 2026 lähtien. Muutos edellyttää kirjastojärjestelmien raportoinnin määrittelyä uudelleen.
Tulevaa vuotta koskevista muutoksista tiedotetaan marraskuussa lähtevällä tilastokirjeellä. Kuluvan vuoden tilastointia varten tulee ottaa talteen myös poistuvien omien e-aineistojen tilastot kuluvalta vuodelta.
Valtakunnallisen e-kirjaston tilastointia varten on perustetaan Aluehallintoviraston ylläpitämä uusi työryhmä, joka korvaa konsortion työryhmän, joka tarvitaan, koska yleisten kirjastojen kaikista e-aineisto-palveluista ei ole kokonaistietämystä. Tässä vaiheessa valtakunnallisen e-kirjaston ulkopuolelle jäävät Blanka- ja Fredrika-kimpat sekä Pohjoinen eKirjasto, joista jälkimmäisin lähtee mukaaan e-kirjastoon vuoden 2025 alusta.
AVI:n ylläpitämään e-aineistojen tilastotyöryhmään valittiin seuraavat henkilöt:
- Ritva Nikola (Oulu). Nikola on ollut Pohjoisen eKirjaston vetäjänä ja aktiivinen valtakunnallisen e-kirjaston osalta.
- Fredrika-kirjastojen osalta jäsen ei vielä ole tiedossa.
- Jarkko Nevalainen (Siilinjärvi). Siilinjärvi liittyy e-kirjastoon syksyllä, ja heillä on käytössä Biblio. Nevalainen on mukana tilastojen uudistustyöryhmässä.
- Marja-Leena Vaarala (Kemijärvi / Pohjoisen eKirjasto). Vaarala on kiinnostunut tilastoinnista ja on mukana Lapin kirjaston johtoryhmässä.
Em. lisäksi ryhmään kuuluu Maria Hjelt Kansalliskirjastosta. Työryhmä kokoontuu alkusyksystä, koollekutsujana Jonna Toukonen.
9. Kuntien yhteisen E-kirjaston ajankohtaiset asiat, palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi, Kansalliskirjasto
E-kirjasto avataan 29.4., jolloin Android- ja iPhone-sovellus tulee tarjolle sovelluskauppoihin. Mobiilisovelluksen käyttöä on priorisoitu, koska tilastojen mukaan käyttö on suurinta mobiilista, eikä kahden version samanaikainen kehittäminen ollut mahdollista. Sovelluksen kehitystyö jatkuu kvartaaleittain, ja kehittämisen tiekartta tulee jakoon asiakaswikiin. Webkäyttöliittymän valmistelu on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta, ja on vielä auki, haetaanko toteutusta Finnan yhteyteen.
Kaikki ilmoittautuneet ovat tulossa mukaan. Siilinjärvi liittyy mahdollisesti syksyllä, Lapin kirjasto vuoden 2025 alusta. Pois ovat jäämässä Fredrika- ja Blankka-kimpat. Vuoden 2025 alusta palvelu tulee kattamaan 85% suomalaisista.
Vieraskielisten aineistojen toimittaja jouduttiin vaihtamaan viime vaiheessa, koska valittu toimittaja ei pystynyt toteuttamaan kaikkia ominaisuuksia. Isojen kotimaisten kustantajien kanssa neuvottelut ovat edelleen käynnissä, ja kirjailijoille tullaan pitämään yhteinen info Sanaston kanssa.
E-kirjaston luonnosvaiheessa oleva kokoelmapolitiikka sisältää aineistonvalitaryhmän kokoamat perusperiaatteet. Kokoelma kehittyy koko ajan, ja uusia lisenssejä aineistoon ostetaan vuodeksi kerrallaan.
Tilastot kootaan kahdesta eri käyttöliittymästä, ja ne sisältävät kaiken tarvittavan OKM:lle tehtävään raportointiin. Loppukäyttäjälle E-kirjasto näyttäytyy yhtenä palveluna. Tilastodatan keruu alkaa avaamisesta, ja tilastoja on tarkoitus julkaista julkisella verkkosivulla.
Ohjausryhmä toimii E-kirjasto-hankkeen aikainen ohjausryhmä, mutta uusi ryhmä on tarkoitus valita myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Ohjausryhmään tulisi saada 6 edustajaa eri kokoisista kirjastoista, ja sen toimikausi kestää kevääseen 2026. Ohjausryhmän valintaprosessi on vielä avoinna.
E-kirjastopäivä järjestetään 23.10., ja avaamisen jälkeen parin viikon ajan pidetään kyselytunti aamuisin. Libopissa olevaa itseopiskelumateriaalia päivitetään.
Viestinnässä on hyvä korostaa, että palvelu on asiakkaan kotikunnan tarjoama. Palveluun liitytään vahvalla tunnistautumisella, ja jos käyttäjällä ei tätä mahdollisuutta ole, rekisteröityminen tehdään kirjastossa. Kirjastojen henkilökunnan autentikointiin on tulossa ratkaisu, koska kaikilla kirjastojen henkilökunnalla ei ole käytettävissä työpuhelimen autentikointia.
Annastiina Louhisalmea kiitettiin saapumisesta paikan päälle esittelemään E-kirjaston tilannetta.
Annastiina Louhisalmen esitys (pdf)
10. Johtajapuheenvuoro: Tulevaisuuden ennakointi, kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto
Kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimeen kuuluu kehittäminen, joten ennakointi- ja tulevaisuusnäkökulma on välttämätön. Tulevaisuuden ennakointityö erilaisten ihmisten ja organisaatioiden kanssa kartuttaa omaa ymmärrystä ja laajentaa näkökulmaa. Tämä tukee hyvin ennakointityön tavoitteita sillä kirjaston asiakkaisiin kuuluu koko väestö.
Ennakointityön yksi päämäärä on toivotut tulevaisuudet, jotka rakentuvat omista visioista ja strategioista. Muutosten kohtaamisen kestävyyttä parantaa asioiden ja ilmiöiden kartoittaminen laajasti ja pitkälle tulevaan. Kirjastoalalla on tärkeää myös arvoilmaston tarkkailu. Elina Hiltunen, Suomen johtava futurologi, sanoo, että heikkoja signaaleja kumpuaa erityisesti nuorten joukosta.
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirjan päivitys tehdään viidelle vuodelle, mutta tähtäin voisi silti olla 20 vuoden päässä. Perusteluna se, että lähimmän viiden vuoden aikana jo tehdään tulevaisuutta 20 vuoden päähän.
Ennakointi on faktojen ja mielikuvituksen yhdistelmä. Mielikuvittelua voi harjoitella esim: Tee kolme havaintoa ja mieti, mitä kaikkea voi syntyä, jos ne alkaisivat viedä meitä kohti tulevaisuutta.
Keskustelua:
Kestävyyden näkökulmasta on tärkeää, että osaaminen on hyvällä tasolla.
Ruotsissa on tutkittu poliittista vaikuttamista kunnissa. Suunta-asiakirjan arvoista olisi hyvä painottaa sananvapautta ja yhdenvertaisuutta.
Sen sijaan, että strategioissa varaudumme pahimpaan, voisimme sanoa, että puolustamme arvojamme ja rakennamme parempaa tulevaisuutta. Sanat, teksti ja viestintä ovat merkityksellisiä, huomioidaan arvopohjainen tiedonvälitys.
11. Kulttuuripoliittinen selonteko, valtiosihteeri Elina Laavi, Valtiovarainministeriö (etänä)
Kulttuuripoliittinen selonteko - kyselylomake on auki 30.6.2024 saakka. Elinan voi siihen saakka pyytää pitämään alustusta aiheesta omaan tilaisuuteen.
Kulttuuripoliittinen selonteko on strategiatyötä ja toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita. Mukana on laajasti koko kulttuurikentän toimijoita. Keskeiset tavoitteet ja keinot saadaan lausunnoista, joita on tullut paljon. Ohjausryhmä täydentää vuoropuheluista saatuja näkemyksiä ja tasapainottaa aineistoa niin, että asiakirjasta saadaan kaikkia tasa-arvoisesti huomioiva. Tavoitteena on pitempi aikajakso kulttuuripolitiikan valmistelulle, jotta voidaan sitoutua pitkäjänteisemmin 20 - 30 vuoden ajalle. Pitkällä tähtäimellä tavoitteet voidaan nostaa korkeammalle. Selontekoprosessia voi hyödyntää, kun luodaan paikallisesti omaa linjaa. Kirjastojen rooli elinvoimaisessa kunnassa on keskeinen. Paikallisissa budjettikeskusteluissa kirjastoilla on kaikki argumentit puolellaan niiden säilyttämiseksi.
Toimintaympäristön muutokset:
Kunnissa vaikuttaa se, millaisia palveluja tarvitaan ja miten esim. digitaalisuutta voidaan hyödyntää saavutettavuudessa. Kehittyvän teknologian ja tekoälyn vaikutus kirjastojen kehitysnäkymiin halutaan käsitellä, kun pohditaan toimintaympäristön muutoksia. Koulutusjärjestelmä tuottaa kulttuurikentälle korkeatasoista tekijöitä, mutta lisäksi on paljon muitakin tilaisuuksia taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja näistä on huolehdittava kulttuuritoimessa. Esim. kännykkä voi olla jollekin helpoin ja lähellä oleva väline kulttuurin kuluttamiseen. Tämä on samalla uhka ja mahdollisuus, sillä kaikki ei välity kännykältä, kun halutaan kasvattaa kulttuuriin.
Lukutaito:
Monipuolisen lukutaidon kehittäminen on kirjastoilla keskeinen rooli. Taustalla on osallistumisen mahdollistaminen, demokratia ja ymmärrys siitä, miten yhteiskunta ja ihmiset toimivat.
Rahat ja rakenteet:
Kommentoikaa onko nykyisessä järjestelmässä (valtion osalta) kehitettävää. On olennaista hahmottaa koko kulttuuriin vaikuttava verkosto, kansalaisyhteiskunta, valtio (rahoitus ja lainsäädäntö), vapaa kulttuurikenttä ja tutkimus.
Kuntien elinvoimanäkökulma:
Vireä kulttuuritoiminta indusoi kasvua ja on elinvoiman vetovoimatekijä. Kulttuuripalvelut pitää olla kunnossa, että paikkakunta houkuttelee uusia ja pitää nykyisiä kuntalaisia.
Elinkeinona:
Kulttuurikentällä on yrittäjyyttä, liikeideoita ja mahdollisuuksia kehittää kulttuurin ja taiteen vientiä. Kulttuuripoliittisessa selonteossa huomioidaan myös tutkimukset, niistä saadaan ymmärrystä ja tietoa siitä, mitä vaikutuksia päätöksillä on.
Ajankohtaista:
Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa tehdään päivitystyötä peruspalvelujen hintojen osalta. Uudistus on olennainen kirjastojen osalta. Kirjaston käyttäjien ikäryhmät huomioidaan osana kunnan valtionosuutta. Kulttuuritoimen osalta on huomioitava jatkossakin, ja tunnistetaan aikuiset, jotka käyttävät kulttuuripalveluita.
Keskustelu:
Kunnat maksavat e-kirjaston perustamisen ja aineiston hankinnat tästä eteenpäin. Ohry pohtii kuntien tukemisen periaatteita ja keinolistaa. Kannattaa nostaa e-kirjastoa esiin kirjastojen toiminnan ja pitkän aikavälin jatkokehittämisen näkökulmasta. Selonteossa ei ole taloussuunnitelmaa ja rahoituksen arvovalinnat päätetään kuntakohtaisesti.
12. Metatietohankeen ajankohtaiset, palvelupäällikkö Kaisa Hypèn, Turun kaupunginkirjasto
Kaisa Hypén kertoi Kohti metatietovisiota -jatkoprojektista, joka on kuluvan vuoden loppuun päättyvä metatietoon liittyvän kokonaiskuvan selvityksen jatkohanke. Kuvailun organisointi on siirtymässä yksittäisistä yksinäisistä kirjastojen kuvailijoista kimppojen kuvailijoihin. Mikäli järjestelmät saadaan toimimaan yhteen, on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa kuvailu on täysin keskitetty.
Käsillä on mahdollisuus kuvailukokonaisuuden organisoinnin uudelleenajatteluun. Sekä Kansalliskirjastolla että yleisillä kirjastoilla on intessinä välttää päällekkäistä työtä ja muodostaa rakenne, jossa kaikki ekosysteemin tekijät toimivat samaan suuntaan. Kuvailukokonaisuuteen tulee vaikuttamaan automaattisen kuvailun kehittyminen ja tekoäly, alustaratkaisut sekä käytettävissä olevat resurssit. Tärkeä on myös selvittää eri kirjastosektorien tahtotilaa ja tavoitteita.
Metatietohankkessa on laadittu kaksi tulevaisuusskenaariota kuvailun organisoinnissa, joista toisessa kuvailu olisi hajautettua, toisessa täysin keskitettyä. Tilanne on nyt kuitenkin sumea, koska kansallinen konsensus puuttuu, ja suurin osa projektin tehtävistä ja aikataulusta riippuu kansallisista päätöksistä.
Tässä vaiheessa voidaan tarkastella kirjastojen valmiuksia. Kirjastoilla on teknistä valmiutta, kokemusta tietokantojen yhdistämistä sekä melinda-yhteistyöstä ja tietokantojen analysoinnista ja standardinmukaisuuden tarkistamisesta. Kirjastot ovat keskittäneet kuvailua kimppojen muodostumisen yhteydessä, ja nyt olisi hyvä pohtia, mitä vielä laajempi kuvailun keskittäminen edellyttäisi. Koha-Suomen tiekartassa on otettu kantaa tietokantojen yhdistämisen vaiheisiin ja näkökulmiin. On myös pohdittava mikä Kirjastopalvelun rooli kuvailukokonaisuudessa tulisi olemaan.
Kirjastojen metatietotyötä tulee jatkaa. Jos työlle ei saada jatkorahoitusta, on selvitettävä miten koordinointia tehdään yleisissä kirjastoissa. Kohti metatietovisiota -jatkoprojektissa on tähän mennessä tehty e-aineistojen metatietomäärittelyä tulevaan kansalliseen e-kirastoon sekä yhteistyön käynnistämiseen Kansalliskirjaston kanssa. Vuonna 2022 käytiin keskustelut kirjastojärjestelmiä ylläpitävien kimppojen kanssa ja tiedot koottiin selvitysraporttiin, ja keskusteluja on valmius jatkaa tarvittaessa. Hankkeesta on myös viestitty laajasti esim. eri kimppojen ja organisaatioiden tilaisuuksissa.
Kirjastoja kannustetaan tarkastelemaan omia kuvailuprosessejaan. Hankkeessa osallistutaan metatiedon tekijänoikeuksien määrittelyyn, seurataan tietomallin kehitysyötä BIBFRAME-formaatin kansalliseksi sovellukseksi sekä kirjastojärjestelmien rooleja ja valmiuksia muutoksessa. Työn alla on edelleen yleisten kirjastojen kuvailuyhteistyön tiekartta.
Kansalliskirjastolta on tulossa Melinda-katsaus, ja siihen odotetaan tulevan tietoa tulevaisuuden suunnitelmista.
Todettiin, että YKN-kokouksessa 16.11.2022 on kirjattu yleisten kirjastojen tahtotila, mutta missä määrin kaikki kirjastot ovat sitoutuneet päätökseen. Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmät ovat tahoja, joissa kansallisen konsensuksen vahvistumista voisi lähteä edistämään. Muilla kirjastosektoreilla ei välttämättä ole yhtä suurta tarvetta keskittämiseen koska kirja-aineiston osuus kokoelmissa on pienempi.
Todettiin myös, että metatiedon tuottaminen ei ole kirjastolaissa määritetty kirjastojen tehtävä, mutta se on aineiston tarjoamisen edellyty ja kuvailuyhteistyö on järkevä suunta. Kuvailu eriytyy ja vaatii päätoimisesti kuvailua tekeviä.
13. Kirjaston kokoelmiin liittyvä kysely, erityissuunnittelija Aija Laine, Valtakunnallinen kehittämistehtävä (VAKE)
Kirjastojen kokoelmista ei ole valtakunnallista tietoa. Toimintaympäristö muuttunut digitalisaation ja automaation vuoksi, ja asiakkaiden tapa käyttää kokoelmaa on muuttunut. Myös väestömuutokset sekä väestön ikääntyminen muuttavat kokoelmien käyttöä, samoin kustannusalalla tapahtuva liiketoimintamallien muutos. Kirjastoissa puhutaan lukemisen edistämistyöstä, mutta ei puhuta kokoelmista lukutaitotyön takana.
Tutkimustietoa on vain vähän kirjastojen kokoelmista ja kokoelmien kehityksestä. Nyt tehtävän selvityksen tulosten perusteella AKE:t voivat kohdentaa koulutusta.
Kyselyn suunnitteluun ovat osallistuneet AVI.t ja OKM sekä kirjastoammattilaisia eri puolilta Suomea ja eri kokoisista kirjastoista, ja se jaetaan kirjastoille AVI:n kautta. Kyselyn toivotaan herättävän keskustelua kirjastojen sisällä siitä, millainen kirjaston kokoelma on ja mikä kokoelman rooli on, sekä kannustavan pohtimaan myös kirjastojen omaa kokoelmapolitiikkaa.
Kyselystä saadaan myös tietoa YKN:n suunta-asiakirjaa varten ja tuloksista voidaan koota viestintää päättäjille kirjastojen tilasta. Valtakunnallista kokoelmapolitiikkaa on vaikea tehdä kirjastojen erilaisuuden vuoksi, mutta mahdollisesti voidaan koota jonkinlaisia ohjeita.
14. Kokouksen päätös ja seuraava kokouspaikkakunta
Seuraava Kine sekä kirjastoautopäivät järjestetään Porissa 2025.
Seuraava YKN:n kokous järjestetään 13.-14.11.2024 Turussa.
Puheenjohtaja päätti kokouksen 12.30.