Yritän selvittää erään Grimmin satujen suomennoksen tekijänoikeuksia. Ymmärtääkseni myös suomennosta koskee tekijänoikeus, mutta kyseisessä teoksessa tekijän nimeä ei ole mainittu.Kyseessä on teos Grimmin satuja 1:https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=1316&recCount=…
Onko mahdollista selvittää onko kyseinen teos vapautunut tekijänoikeudesta tietämättä suomentajan nimeä ja kuolinvuotta?
Vastaus
Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä.
Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi).
Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää teosta (tässä siis käännöstä) kuin se olisi tekijänoikeudellisesti vapaa ja mainita julkaisun tiedoissa, että mahdollista oikeudenhaltijaa ei ole kyetty löytämään, mutta jos tällainen löytyy, kustantaja on valmis sopimaan asiasta. Tekijänoikeus on asianomistajaoikeutta eli jos käännöksen aikoinaan tehnyt tai hänen jälkeläisensä ei nosta kannetta, mitään ei tapahdu. Kustantaja joutuu siis ottamaan pienen riskin, vaikka olisi tehnyt parhaansa kääntäjän nimen selvittämiseksi.
Julkaisuvuosihan ei tässä tapauksessa anna mitään apua sen arvioimisessa, olisiko käännös jo vapautunut. Käännös voi olla tuore eli peräisin julkaisuvuodelta, mutta se voi myös olla paljon vanhempi. Ratkaisevaa kuitenkin on, minä vuonna kääntäjä on kuollut. Jos se on tapahtunut ennen vuotta 1942, käännös on vapaa.
Oman mausteensa tähän tilanteeseen antaa se, että kääntäjän työn kohteena on tekijänoikeudellisesti vapaa teksti. Grimmin veljekset kuolivat molemmat 1800-luvun puolivälin jälkeen, eikä heilläkään välttämättä olisi ollut nykytulkintojen mukaan oikeuksia itse satuihin, vain niistä tehtyihin sovituksiin. Tapausta ei kuitenkaan voi tulkita niin, että vapaasta tekstistä tehty käännös olisi myös vapaa. Tekijänoikeuden näkökulmasta käännös on uusi teos, joka saa suojaa käännöksen kohteesta riippumatta.
Heikki Poroila 4.10.2012
Kommentoi vastausta