Yritän etsiä paria vanhaa runoa, joista en paljon muista. Toisen nimi voisi olla Ruutuleikki ja siinä on sanoja jotenkin tähän tapaan: minä ruutuni ahtaan takaa nään poutivan pihamaan, johon piirtänyt jalka vakaa on omia ruutujaan.
En ole varma, onko samassa vai eri runossa myös ajatus: enää jäljell on lyhin askele, lähin ruutu, mut sentään se kaukaisin.
Toisesta muistan vain, että lopussa kertoja tuo henkisen taistelun jälkeen alttarille (kihla?)sormuksen.
Löytyisiköhän näitä?
Vastaus
Ruutuleikki-niminen runo löytyy Heikki Asunnalta, se on julkaistu mm. teoksessa
Ihmisen osa / Merenmaa, Martti ; Hellaakoski, Aaro ; Asunta, Heikki 1943 ja Valikoima runoja / Asunta, Heikki 1958.
Toista runoa emme löytäneet, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyjä löysi toisen runon: Vilho Rantasen kirjoittaman runon nimi on Uhri. Se löytyy kokoelmasta Sävelvuoritieltä (1947) ja myös kokoomateoksesta Runot.
Kommentoi vastausta