Moi, ylioppilaskokeessa 1974 oli ainekirjoituksen aiheena runo, jossa jänis loikki talvimetsässä jäljet hankeen jättäen. Muistaakseni runo oli P. Mustapään, mutta en sellaista löydä. Osaisitteko auttaa?
Vastaus
Yhtenä tehtävänä kevään 1974 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa oli kirjoittaa ajatuksista, joita herätti tehtäväpaperin kääntöpuolelle oheistettu P. Mustapään runo Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään. Voisikohan olla niin, että jänis hankeen jättämine jälkineen on loikkinut muistikuviin Mustapään runosta sen inspiroimista omista ajatuksista? Mustapään metsään jänis on nimittäin onnistunut maastoutumaan niin hyvin, ettei siitä näy runon säkeissä jälkeäkään.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään sisältyy Mustapään kokoelmaan Tuuli Airistolta (1969).
Kommentit
Jäi tuo äidinkielen aine ja P. Mustapää mieleen, koska tuona keväänä kirjoitin ylioppilaaksi ja kun valitsin aineeni pohdiskeluperustaksi tuon vaihtoehdon. NI mesin aineeni otsikoksi ”Hiihdon hurmaa”. Aika hurmiossa ja tajunnanvirtatekniikalla tuo aine sitten syntyi. Kirjoitusajankohta oli helmikuussa ja näin parhainta hiihdon sesonkia, joten hiihtäminen oli liki päivittäistä toimintaa meillä tuon ajan koululaisilla. Lukiossakin meillä oli tuolloin vielä hiihtokilpailuja, joskaan ei meillä abeilla enää tuossa vaiheessa. Nyt puoli vuosisataa myöhemmin, voisi ainevalintaani tarkastella vielä useammallakin, ehkä hieman huumoripitoisellakin tasolla. Onhan sukunimeni Hakulinen vieläkin monen tunnistama hiihtonimi. Vaikuttiko se aihevalintaan - en nyt tunnista. Runoilija P. Mustapää eli Martti Haavio oli isäni serkun Lauri Hakulinen hyvä ystävä. No, ehkä en sitäkään tuossa vaiheessa hoksannut. Eipä taitaisi tuo Mustapään runo tulla enää kyseeseen yo-aineiden tausta-aineistona.
Kommentoi vastausta