Vuonna 2022 Suomessa syntyi elävänä 44951 lasta ja kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32.
Jos kuvitellaan jokin toinen elävänä syntyneiden määrä vuodelle 2022, kuten kaksinkertainen määrä 89902, olisiko myös kokonaishedelmällisyysluku silloin kaksinkertainen eli 2,64?
Tai jos vuoden 2022 kokonaishedelmällisyysluku olisi ollut 2,10, olisiko elävänä syntyneiden määrä ollut (2,10/1,32)*44951 eli pyöristettynä 71513?
Jos haluaa spekuloida kuvitteellista syntyneiden määrää ja kokonaishedelmällisyylukua jollekin tietylle vuodelle, lasketaanko ne kertolaskulla kuten ylempänä näytin? Vai, pitääkö siinä huomioida edellisen vuoden luvut ja laskea niiden avulla?
Vastaus
Kokonaishedelmällisyyslukuun vaikuttaa syntyvien lasten määrän lisäksi myös hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä väestössä.
Yleisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden lasten määrää keskiväkiluvun tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohden. Tietyn vuoden keskiväkiluku taas on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.
Kommentoi vastausta