Voitteko kertoa minulle jotain Aino Kallaksesta? Koulussa teemme esitelmiä suomalaisista kirjailijoista ja heidän kirjoistaan. Teosluettelo minulla on jo mutta…

Internetistä löytyy Lappeenrannan kaupunginkirjaston sivuilta tietoa Aino Kallaksesta. Sivujen osoite on:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
Tässä lyhyet perustiedot kirjailijasta näiltä sivuilta:
Aino Krohn, Aino Suonio
Syntynyt 2.8.1878 Viipurin mlk:ssa
Kuollut 9.11.1956 Helsingissä
Kirjailija
Helsingin Suomalainen tyttökoulu
Eesti Kirjanduse Seltsin kunniajäsen 1932
Valtion kirjallisuuspalkinto 1907, 1920, 1926,
1928, 1942
Aleksis Kiven palkinto 1942
Wihurin säätiön kunniapalkinto 1953

Aino Kallaksen tuotannon on todettu tarjoavan suomalaisessa
kirjallisuudessa epätavallisia näkymiä ja harvinaisia sisäisiä
ulottuvuuksia. Hänen tuotantonsa ylittää kansallisen kirjallisuuden lajit
ja kuuluu myös Viron kirjallisuuteen.

Aino Kallas aloitti lyyrikkona (Lauluja ja balladeja, 1897) isänsä Julius
Krohnin runoilijanimellä Suonio. Kirjailija on tuntenut liittyvänsä
vahvasti juuri isänsä sukuun, joka tarjosi hänelle lapsuuden
sadunomaisen kesämaiseman, Viipurinlahden rannalla sijaitsevan
Kiiskilän hovin. Kartano oli Itä-Suomen kauneimpia, ja sen puistoissa ja
saleissa tuntui vanha, kansainvälinen kulttuuri. Siitä Aino Kallas
myöhemmin kirjoitti valoisan, impressionistisen romaaninsa Katinka
Rabe. Vuonna 1888 Julius Krohn hukkui purjehdusmatkalla. Kiiskilä
myytiin ja lapsuuden idylli särkyi.

Muutettuaan vuosisadan alussa Viroon kansanrunoudentutkija Oskar
Kallaksen (1868-1946) puolisona Aino Kallakselle avautui uusi maailma.
Virosta Kallas kirjoitti aluksi realistisia novelleja ja orjuudenkuvauksia
(Meren takaa I-II, 1904-05). Tartossa kirjailija joutui kosketuksiin Noor-
Eestin kirjailijaryhmän kanssa, jonka mukana siirtyi symbolismiin ja
kehitti ilmaisuaan impressionistiseen suuntaan novellikokoelmassa
Lähtevien laivojen kaupunki (1913).

Oskar Kallas nimitettiin itsenäistyneen Viron lähettilääksi ensin
Helsinkiin ja sittemmin Lontooseen. Lontoossa ja kesälomilla
Hiidenmaalla ja Kassarissa 1922-34 Aino Kallas löysi arkaisoivan
kronikkatyylin ja balladinomaisen historiallisen 1600-luvun aineiston ja
kirjoitti mestariteoksensa Barbara von Tisenhusen (1923), Reigin pappi
(1926), Sudenmorsian (1928) ja Pyhän Joen kosto (1930), joiden
kaikkien aiheena on luvaton, kohtalokas rakkaus.

Aino Kallaksen myöhempään tuotantoon kuuluu mm. novellistiikkaa ja
sota-ajan henkilökohtaisten menetysten synnyttämät kolme
runokokoelmaa. Huomiota herätti muistelmasarja Löytöretkillä
Lontoossa (1944) ja Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita I-III (1945-47)
sekä autenttisten päiväkirjojen (viisi osaa) julkaiseminen 1952-56.
Niissä Kallas valottaa mm. suhdettaan Eino Leinoon.

Aino Kallaksen kirjeenvaihdosta sisaren Helmi Krohnin ja ystävättären
Ilona Jalavan kanssa on julkaistu kaksiosainen teos Kolme naista,
kolme kohtaloa (1989-90).

Lisää tietoa voit hakea kirjoista. Tässä kirjallisuutta Aino Kallaksesta:
Laitinen, Kai : Aino Kallas 1897-1921 (1995)
Laitinen, Kai : Aino Kallaksen mestarivuodet (1995)
Laitinen, Kai : Aino Kallaksen maailma (1978)
Kansallisgalleria Demokratisoituva Suomi (1850-1920)
Kallas, Aino : Päiväkirjat