Virren ja hymnin ero? Lakkaako kirkon virsikirjaan sisältyvä virsi olemasta "virsi", jos se kirkollisessa tilaisuudessa esitetään instrumentein, laulamatta? Presidentin hautajaisselostuksessa mainitaan virret sekä Sibeliuksen ja Saariahon sävellykset -- ja erikseen "hymni". Kyseessä oli suomenkielisen virsikirjan nro 932 Oi ihmeellistä armoa ja ruotsinkielisen nro 905 Mitt liv - en nåd, en märklig nåd (alkukielellä amazing grace).
Vastaus
Hymni on ylistyslaulu alkuaan jumalille tai sankarille, sittemmin juhlava, aatteellinen laulu. Se voi siis olla sisällöltään hengellinen tai maallinen, esimerkiksi kansallishymni. Termiä hymni on käytetty myös virsistä. Virsi tai koraali on englanniksi hymn. Virsi on jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa laulettava yhteislaulu, tekstin ja sävelmän muodostama kokonaisuus. Kristillisen virren juuret ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa sekä varhaiskirkon laulutraditiossa, johon kuuluu esimerkiksi hymni. Uskonpuhdistuksen myötä virrestä tuli kansankielinen seurakuntalaulu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella virsi erotettiin tarkasti hengellisestä laulusta, mutta nykyään tarkka rajanveto on vaikeaa. Virsi ei lakkaa olemasta virsi, vaikka se esitetään laulamatta. Esimerkiksi kirjassa "Kirkkomusiikki" (Edita, 2004, s. 77-78) Martti Nissinen kirjoittaa artikkelissaan "Elinvoimainen virsi" virsibuumista ja -levyistä, joilla virsiä esittävät mm. sinfoniaorkesteri ja jazzmuusikot.
Lähteitä:
Otavan iso musiikkitietosanakirja. 3, Herz-laudes (Otava, 1978, s. 84-85)
Otavan iso musiikkitietosanakirja. 5, Raphael - Öttingen (Otava, 1979, s. 638-639)
Kommentit
"Virsi ei lakkaa olemasta virsi, vaikka se esitetään laulamatta." Toisin kuin iso etelän media toimi, Aamulehden selostuksessa sanottiin uusintakin virttä reilusti virreksi kätkemättä sitä epämääräisempään hymni-nimitykseen.
Suurelle osalle suomalaista kirkkokansaa virren ja muun hengellisen laulun rajanveto on konkreettinen: virsi on sellainen joka on virsikirjassa ja jota siten käytetään kirkon liturgisissa yhteyksissä. Hengellisten laulujen kokoelmia on julkaistu yhteisiin kansiinkin sidottuina; jumalanpalveluksessa käytetään virret-osuutta ja vapaamuotoisemmissa tilaisuuksissa myös laulut-osaa. Muutamat pitkältä ajalta tutut hengelliset laulut ovat saaneet ylennyksen tullessaan hyväksytyiksi virsikirjaan.
Kommentoi vastausta