Vienan Kemin lähistöllä on erään kirjan mukaan ollut vankileiri paikassa nimeltään Popovin saari. En löydä kartasta enkä netistä mitään mainintaa tästä…

Popovin saari (Popov Ostrov) on suomeksi nimeltään Papinsaari. Vuodesta 1933 saari on tunnettu nimellä Rabotŝeostrovsk, suomeksi Vallankumoussaari. Käännös on mielestäni outo, sillä rabotŝi viittaa työhön tai työväenluokkaan, ei vallankumoukseen.

Papinsaaren taajama sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella, Vienanmeren rannalla. Sinne johtaa 12 kilometriä pitkä haararata Kemistä. Papinsaaressa on Vienan Kemin satama. Taajama syntyi v. 1888 perustetun sahan ympärille ja sai nimensä taajaman edustalla olevan suuren, samannimisen saaren mukaan. Tällä saarella sijaitsi vuosina 1923 – 1936 Kemin keskitysleiri, viralliselta nimeltään Kemin kauttakulkuvankila. Saarella on säilynyt rakennus, jossa oli eristyssellejä, puolittain uponnut proomu, jolla vankeja kuljetettiin Solovetskiin, ja sortunut laituri.

Vuonna 2006 saarella kuvattiin Pavel Lunginin elokuva ”Saari” (Ostrov).

http://www.mahorkka.org/f071013_saari.htm
http://www.kinokultura.com/2007/15r-island.shtml
http://www.ticrk.ru/ru/regions/region_3474/settlement_3732.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Papinsaari_(Kemin_piiri)

Nick Baronin artikkelissa ”Conflict and complicity : The expansion of the Karelian Gulag, 1923-1933", vuodelta 2001, puhutaan myös Popovin saaresta.

Karjalan autonominen tasavalta oli perustamisestaan alkaen ollut suostuvainen käyttämään vankityövoimaa taloutensa kohentamiseen. Mutta kun vuonna 1923 alkoi kiertää huhuja vankileirin perustamisesta Popovin saarelle, tämä koettiin rikkomuksena lakia vastaan. Karjalan tasavalta oli juuri saanut haltuunsa Papinsaaren sahan ja tarvitsi tilaa työntekijöidensä majoittamiseen ilman että näiden tarvitsi olla huolissaan tsekisteistä ja näiden vangeista.

Niin ikään oltiin huolissaan siitä, että rikollisen aineksen sijoittaminen niin lähelle Suomen rajaa aiheuttaisi poliittista haittaa ja vaikeuttaisi talouselämän elpymistä alueella. Kiista päättyi siten, että katsottiin ainoastaan sahan kuuluvan Karjalan tasavallan hallintaan, maapohja kuului Kuljetuksen kansankomissariaatille, joka perusti saarelle vankien kauttakulkuleirin Kemin aseman ja Solovetskin saaren välille.

Ristiriita Karjalan viranomaisten ja leirihallinnon välillä leimahteli jatkuvasti. Väitettiin että vangit viettivät Popovin saarella liian lepsua elämää. Jonain vuonna kerrottiin että tuhat vankia oli jäänyt kelirikon vuoksi jumiin Popovin saarelle, eikä saha pystynyt löytämään asuntoja työntekijöilleen.

Artikkeli on pitkähkö, mutta erittäin mielenkiintoinen. Löydät sen osoitteesta:
http://www.cairn.info/revue-cahiers-du-monde-russe-2001-2-page-615.htm