Finna.fi kuvahaulla pari kuvaa löytyy Borol suuvedestä. Kuva missä on useita suuvesipulloja on vuodelta 1933, eli samalta ajalta kuin talokin on rakennettu.https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=borol&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Google lens kuvahaku ei anna selventäviä tuloksia.Netistä löytyi myös pieni juttu Borol haavanpuhdistusainepullosta, mitä oli sisällisodassa käytetty. Välttämättä ei kyseessä ole kuitenkaan sama aine.https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2018/03/03/pullo-borolia-kivaarin-k…
Joyce Heathin laulaman kappaleen "I Wouldn't Dream of It" sävelsi Gary Geld ja sanoitti Peter Udell. Nuottikuvaa sävellyksestä ei näytä olevan missään julkaisussa.Verkosta löytyy kappaleeseen soinnutusehdotelmia, esimerkiksi Chordifysta, Ultimate Guitarista ja tästä videosta.
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Kuvat on ilmeisesti otettu Skotlannissa Aberdeenin Aberdeen Beach -rannalla. Aitojen tarkoitus on pitää hiekka paikallaan.Ks. https://www.visitacity.com/en/aberdeen/attractions/aberdeen-beachAidoista: https://en.wikipedia.org/wiki/Groyne
Käsitys on varsin vanha, ja se mainitaan esimerkiksi Matkailulehden 1.8.1914 jutussa Uiskenteleva Suomi: "Saaristolainen uhmailee kylläkin merta purressaan, mutta jos hän joutuu veteen, vaipuu hän kuin riippa pohjaan. Asun saaristossa, lähimmät naapurini, eräs 30-vuotias kalastaja, eivät osaa uida vähääkään, toinen, kaljaasin kulettaja, yhtä vähän."Nopea verkkohaku englanniksi paljastaa, että käsitys saarten asukkaiden (ja merimiesten) uimataidottomuudesta on kansainvälinen. Mitään yksimielisyyttä ei kuitenkaan tunnu olevan siitä, miksi näin olisi tai pitääkö käsitys edes universaalisti paikkansa.Vaikuttaa siltä, että saaristossa on joskus tosiaan asunut ainakin joitain ihmisiä, jotka eivät ole osanneet uida. Nykyään uimataito lienee...
Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori. Henkilön kuoltua on siis aluksi selvitettävä hänen perillisensä. Perilliset selvitetään tekemällä täydellinen sukuselvitys, minkä voi tehdä kuka tahansa. Virkatodistuksia voi myös ryhtyä keräämään jokainen, jonka intressissä on löytää kuolinpesään oikeudenomistaja, joka voi päättää kuolinpesän asioista. Vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja asunnon tyhjentämisestä huolehtii sukuselvityksessä löytynyt perillinen. Mikäli sukuselvityksestä ilmenee, ettei perillisiä ei ole, tulee tehdä ilmoitus perillisittä kuolleesta henkilöstä Valtiokonttoriin. Valtiokonttori määrää...
Olet oikeassa, eli jugurtissa tapahtuu käymisreaktio, jonka seurauksena syntyy hiilidioksidia. Aiheesta on myös tieteellinen artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2018/8121606
Voisikohan etsimäsi kirja olla Anna-Maria Eilitän Kun olen poissa (2019). Alla olevassa linkissä on kirjallisuusverkkopalvelun Kirjasammon kuvaus teoksesta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919279Mikäli kyse ei ole tästä kirjasta, jatkan etsimistä.
Emme valitettavasti onnistuneet jäljittämään laulua. Todennäköisesti jonkun omaksi ja kavereiden huviksi nauhoittama ralli, joten tietoja ei löydy mistään.Sattuisiko joku palstan lukijoista tunnistamaan kappaleen? Ehkäpä se on ollut joku opiskelijajärjestöhupailu?
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi. Niin...
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Rakkauden sinfonia on käännösiskelmä Giorgio Moroderin Lonely Lovers' Symphony -kappaleesta, joka puolestaan perustuu Beethovenin Für Eliseen.Fredi on laulanut kappaletta suomeksi ja kirjastoista nuotit tähän löytyy ainoastaan Metropolian kirjastosta. Kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi.metropolia.finna.fi/Record/3amk.153812Chordify -palvelussa netissä on soinnut kappaleeseen.
Koottua Rölli-laulukirjaa ei ole lukuun ottamatta Rölli ja metsänhenki -elokuvan tiimoilta julkaistua Uusia Rölli-lauluja -kirjaa. Nämä laulut on julkaistu nuottina vain tässä kirjassa, joten vaihtoehtoja ei valitettavasti näille ole.Vanhemmista kappaleista Tässä tulee Rölli löytyy useista laulukirjoista, esim. Suomen lasten laulukirjan tiedoissa lukee "sanat, melodia, kosketinsoitin ja sointumerkit". Laulu on myös Suuri toivelaulukirja 13:ssa. Muunlaisia nuotteja kappaleesta ei näytä olevan.Omituisten otusten kerho on Suuri toivelaulukirja 19:n lisäksi Pianohitit - lastenlauluja : helpot sovitukset, kivat kompit! -kirjassa.Robotti Ruttunen löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 18:sta.
Soitin on dulzian (engl. dulcian). Renessanssisoitin on nykyisen fagotin edeltäjä, ja sitä löytyy myös korkeammassa äänialassa. Elokuvassa Maailman hauskin mies esiintyy taskuunmahtuva sopraano.
"Mies ja haitari" nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Suomen Kansallisdiskografiasta (Violasta). Ei äänitteenä eikä nuottina. Olisiko kappaleella jokin toinen nimi? Tiedätkö, kuka sitä on esittänyt?
Voisiko kyseessä olla Jan Lööfin kirja "Raitapukuinen mies osti omenan" (Tammi 1974). Kirjassa raitapukuinen mies ostaa omenan ja laittaa sen ikkunalaudalle kypsymään. Papukaija tönäisee omenaa ja se putoaa vanhan mummon päähän.Täältä löytyy kirjan kansikuva:https://www.finlandiakirja.fi/fi/jan-loof-raitapukuinen-mies-osti-omenan-1264996Kirja on ilmestynyt myös englanniksi nimellä "Who's Got the Apple?".
Palauttamisen pitäisi kyllä onnistua mutkitta painamalla omissa lainoissa kirjan kohdalla "palauta"-kuvaketta. Jos tämä ei onnistu, auttaa vastaaviin ongelmiin sovelluksessa usein se, että kirjautuu asetusten kautta sovelluksesta ulos ja takaisin sisään. Jos laina ei tästä huolimatta suostu palautumaan, voi sen antaa olla lainoissa laina-ajan päättymiseen asti, jolloin se poistuu lainoista automaattisesti. Jos sovelluksessa tuntuu olevan pidempiaikaisia ongelmia, voit kokeilla myös poistaa sovelluksen datan ja tyhjentää välimuistin (laitteen sovellusten hallinnasta) tai poistaa sovelluksen kokonaan ja ladata sen uudestaan.
