J. A. Hollo on suomentanut tämän L. P. Hartelyn teoksen Sananviejä (1955) ensimmäisen virkkeen näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin."
Muistamasi säe on Arvid Lydecken runosta Kotilaulu.Runo alkaa Mää, mää määkii lammas... ja kukko tulee mukaan seuraavassa säkeistössä.Runo löytyy lasten runokirjasta Pikku Pegasos sivulta 150. Linkki Helmet hakuun.
Tarkistin omasta espoolaisen kansakoulun kevättodistuksesta 1973. Syksyllä koulut alkoivat 20.8. Koulut tuntuvat muutenkin alkaneen elokuun lopussa 20.-23.8. Ehkäpä sääntönä elokuun toiseksi viimeinen maanantai? Linkki Päivyri.fi
Leijona oli korttipeli, jonka korttien aiheena oli sotaan ja armeijaan liittyviä aiheita. Kuva pelikorteista ja pelin säännöistä löytyy Finna-palvelusta (linkki).
Karlalla ei ole virallista nimipäivää, koska nimeä ei löydy suomalaisesta nimipäiväkalenterista. Nimipäivää voi kuitenkin viettää esimerkiksi Karoliinan päivänä 20.5.
Verkostomalleja on monenlaisia. Alla on listattuna lähteitä, joiden avulla voit tutustua verkostotyöhön eri näkökulmista.Kuntaliiton malli: Verkostoituva Kuntaliitto https://www.kuntaliitto.fi/verkostoituva-kuntaliittoSosiaali ja terveys ry:n vinkkejä verkostotyöhön: https://www.soste.fi/blogikirjoitus/vinkkeja-verkostotyohon/THL: Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/verkostoiva-tyoKirjalähteitä:Jaakko Seikkula: Dialoginen verkostotyö (2009) https://finna.fi/Record/3amk.250278?sid=...
Kyseessä lienee vanha karjalainen sanonta. Ainakin Kannaksella Kaukolan seudulla sitä käytettiin.Voi meitä Sortavalan poikii,Ku jouvuttiin Käk(i)salmen junnaan.Pusan sukuseuran jäsentiedote 1/2009 (s.16) https://kaukolanpusat.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lehti12009.pdfIlmeisesti Sortavalan pojat joutuivat moneen paikkaan, sanonnasta useita versioita.Facebookin Karjalaiset sanonnat ja lausahdukset -ryhmässä tätä teemaa kommentoitu 17.1.25
Ilmiön nimi on ingressiivinen puhe eli sisäänhengityspuhe (vrt. egressiivinen puhe, jossa puhetta tuotetaan uloshengityksen aikana). Ilmiötä on tutkittu aika vähän, mutta sisäänhengityspuhetta näyttäisi esiintyvän sekä suomen että ruotsin kielessä. Sisäänhengityspuheella näyttäisi olevan paralingvistinen merkitys eli sen käyttö välittää puhekumppanille tietoa, joka ei sisälly puheen varsinaiseen sanalliseen sisältöön. Kyseessä on siis kulttuurinen ilmiö. Mistään ei löytynyt selitystä, miksi sitä esiintyisi juuri suomen ja ruotsin kielessä tai esiintyykö sitä muuallakin.Ks. Robet Eklund: Ingressive speech as an indication that humans are talking to humans (and not machines) (2002)
Tässä klassisia tyttökirjoja ja niitten kirjoittajia :Louisa May Alcott : Pikku naisia ym.Susan Coolidge : Katyn toimet, Katy koulussa ym.Frances Hodgson Burnett : Pikku prinsessa ymJean Webster : St. Ursula koulun tytöt ym.Lucy Maud Montgomery : Anna-sarja, Runotyttö-sarja ym.Laura Ingalls Wilder : Pieni talo preerialla-sarjaHelen Dore Boylston : Helena-sarjaMerri Vik : Lotta-sarjaSara Kokkonen on kirjoittanut tyttökirjoista tietokirjat "Kapina ja kaipuu" -kultaiset tyttökirjaklassikot "Avain 2015 ja"Rasavillejä ja romantikkoja - rakkaat suomalaiset tyttökirjat" Avain 2013. Näitä kirjoja selatessa muistot tulvivat aikuiselle naiselle mieleen.Jos haluamaasi kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, se saattaa olla kirjaston varastossa.
Hospitantti oli opiskelija, joka oli ns. kuunteluoppilaana eli ei varsinaisesti kirjoilla oppilaitoksessa. Kansakoulunopettajien hospitanttiopintojen sisällöt ilmeisesti hieman vaihtelivat, mutta saattoivat itseopiskelun lisäksi sisältää säännöllisenä opetuksena esim. kasvatusoppia ja opetusoppia, lisäksi opintoihin saattoi sisältyä opetusharjoittelu. Ks. Kansakoulun lehti 30.11.1928.Seminaareihin perustettiin hospitanttiluokkia ilmeisesti siksi, että pätevistä opettajista tai opettajaopiskelijoista oli pulaa, ks. esim. Kainuun sanomat 6.9.1924 ja Uusi Suomi 27.4.1921.
Merkintä voi tarkoittaa arkistossa olevia asiakirjoja, ks. esim:Tornion maistraatin tuomiokirjat https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-1219.KA_VAKKA-1916335.KALääninhallituksen kirjeet https://www.finna.fi/Record/narc.VAKKA-6305.KA_VAKKA-104435.KA/CollectionListKoodi voi tietysti viitata johonkin muuhunkin.
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
Kirjastokortin saa käymällä missä tahansa Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Voit hakea kirjastokorttia myös sähköisesti ja noutaa kortin aikaisintaan seuraavana päivänä kirjaston palveluaikoina. https://keski.finna.fi/Content/info
Tarkoitatko ehkä Katja Richertin kirjoittamaa ja Carola Sturmin kuvittamaa kirjaa "Kaksi kaverusta ja rakastunut koira" (Mäkelä, 2019)? Sen on suomentanut Seija Kukkonen. Se on ilmestynyt sarjassa "Kirjatiikeri", joka on suunnattu lukemaan opetteleville. Teksti on tavutettu ja kirjoitettu suuraakkosin. Kirjassa on kaksi tyttöä, Mila ja Oona, jotka löytävät ilmoituksen, jolla etsitään koiralle ulkoiluttajaa.Kirjan kuvaus Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6927972
Ikimerkit, joissa on maksumerkintänä Suomen kartta, käyvät kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa. Lumihiutalesymbolilla merkityt joulutervehdyksen ikimerkit on tarkoitettu joulutervehdysten postittamiseen kotimaassa normaalia edullisemmalla hinnalla joka vuosi erikseen ilmoitettavaan postinjättöpäivään mennessä. Myös joulutervehdyksen ikimerkkejä voi halutessaan käyttää ympäri vuoden, kunhan huomioi niiden postin hinnastosta löytyvän voimassa olevan arvon ja lisää tarvittavan määrän merkkejä.Lähde: Posti
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes...
