Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
Kyseessä saattaisi olla Mihail Vasiljevin ja Sergei Guštševin Maailma vuonna 2007 : tiedemiesten tulevaisuudennäkymä (Tammi, 1960).
Vasiljev ja Guštšev olivat Komsomolskaja Pravda -lehden toimittajia, jotka vuonna 1957 haastattelivat Moskovassa eri tieteenalojen tutkimuslaitosten johtajia ja kokoamansa aineiston pohjalta kirjoittivat kuvauksen siitä, miltä maailma näyttäisi 50 vuotta myöhemmin.
"Tulevaisuudenkuva 21. vuosisadalta on kaikessa utopistisuudessaan vaikuttava ja mieltä kiehtova: kuu on oman planeettamme seitsemäs maanosa, siellä on ensimmäinen lasista rakennettu kaupunki, suuret ja nopeat laivat kulkevat veden alla, lentokoneet ujeltavat 6 000 km tuntinopeudella, syöpä on jo voitettu, ihminen tarvitsee unta vain kaksi...
En löytänyt nimeä sukunimikirjoista enkä Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/#S, mutta Geneanetin palvelun haku sijoittaa nimen esiintymiä Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan, https://fi.geneanet.org/sukunimi/SINNER.
Kotimaisten kielten keskus voisi löytää tarkempia tietoja, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Suomen Sukututkimusseuran kokoamia lähteitä nimien tutkijalle, https://www.genealogia.fi/henkilonnimet/
Laulun nimi on "Hei, hei, ystäväni". Se alkaa: "Maalivahti se on veskari". Laulun on säveltänyt Kyösti Salmijärvi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Laulu sisältyy "Pikku Vipusen opettajan oppaaseen" (1. uud. painos; 297 sivua; Otava, 2008; ISBN 9789511231813). Kirjassa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Sarjan ovat käsikirjoittaneet Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma, ohjannut Ilkka Vanne ja tuottanut TV1 Draamaohjelmat. Asiassa kannattaakin kääntyä Ylen puoleen https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Robert Thorogoodin Thamesjoen murhat -sarjasta on suomennettu 2 osaa: Thamesjoen murhat (2022) ja Kuolema kylässä (2023). Sarjassa on ilmestynyt tänä vuonna (2024) kolmas osa The Queen of Poisons, jonka suomennoksesta ei vielä näy tietoa aiemmat osat kustantaneen Siltalan verkkosivuilla. Englanniksi sitä on kuitenkin jo saatavilla kirjastojenkin kokoelmista.
Lähteet
Siltala: Thamesjoen murhat https://www.siltalapublishing.fi/product/thamesjoen-murhat/
Wikipedia: Robert Thorogood https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Thorogood
On totta, että Joseph Wambaughin suomennettuja kirjoja ei löydy OUTI-kirjastojen kokoelmista. Muista Suomen kirjastoista niitä kuitenkin löytyy, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaksi. Andrew Klavanin teoksista OUTI-kirjastojen kokoelmissa on kaksi (Pedon hetki ja Tyttärenne on minulla). Myös Klavanin muita teoksia voi kuitenkin tilata kaukolainaksi.
Linkit
Joseph Wambaugin suomennetut teokset kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_…
Andrew Klavanin suomennetut teokset kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22f…
Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelu: https://www.ouka.fi/...
Lauri Uusi-Hakimon tuotannosta ei löydy kummallakaan nimellä teosta. Pääskyset lentävät korkealla niminen teos on olemassa, mutta sen on kirjoittanut Elin Wägner ja se on julkaistu vuonna 1945.
Lähteet
Lauri Uusi-Hakimo Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175924444088
Elin Wägner: Pääskyset lentävät korkealla https://finna.fi/Record/helka.993526823506253?sid=4042907492
Suomenkielisellä nimellä "Paina jäljet kasteeseen" tai "Painan jäljet kasteeseen" en löytänyt nuottia tähän Dario Farinan säveltämään kappaleeseen, jonka alkuperäinen nimi on "Ci sarà". "Ci sarà" -niminen kappale sisältyy nuottiin "30 successi italiani" (PolyGram Italia Edizioni Musicali, 1990). Nuotissa on laulun sanat italiaksi, melodia ja sointumerkit. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Verkosta löytyy kappaleen nuotinnoksia, joista osa on maksullisia.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Ci sarà -nuotti:
https://pdfcoffee.com/ci-sara-al-bano-e-romina-pdf-free.html
Anna-Maija Raittilan runo "Hääaaton aamu" päättyy säkeeseen "On huomenna Inkerin häät!". Kuten jo tiedätkin, Runo sisältyy Raittilan kokoelmaan "Ruiskukkaehtoo" (WSOY, 1947) ja myös hänen teokseensa "Valitut runot : runoja vuosilta 1947-1974" (Kirjayhtymä, 1978).
Jori Sivosen säveltämään ja Timo Mäenpään sanoittamaan kappaleeseen "Sielu salamoi" en löytänyt nuottia. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuja, esimerkiksi:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/anneli-mattila/sielu-salamoi-chord…
https://chordu.com/chords-tabs-anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-…
https://chordify.net/chords/anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-nuk…
Lähde:
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Löytyy, kylläkin kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaa oli suurempi vuosikymmeniä sitten. Niinpä monet kirjatkin ovat vuosikymmeniä vanhoja.
http://tinyurl.com/Viena-Karjala-ja-Aunus
Mutta uudempiakin löytyy, jotkut näistä ovat tutkielmia.
http://tinyurl.com/Finna-Ita-Karjala
Kyseessä lienee Tao Tao -yhtyeen "Anestesia" . Kappale julkaistiin singlen B-puolena vuonna 1987 ja seuraavana vuonna albumilla Kaunotar ja kulkuri. Se on tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa.
Marjukka Laapotin teoksessa Lahden paikannimistö (Lahden kaupunki, 1994) Sihvosenkatu mainitaan tiedoin: "Hovinlehto. Sukunimi Sihvonen. Osa entistä Sihvosentietä". Alueella on siis todennäköisesti asunut joskus Sihvonen-niminen henkilö tai suku, mutta valitettavasti tämän tarkempaa tietoa en löytänyt kadun nimeämishistoriasta. Hovinlehdosta teoksessa kerrotaan: "Uudehko asuinalue, jonka nimi tulee alueella olevan Hovinlehdon tilan mukaan."
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilasto tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston mukaan 94 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2023, ja 96,7 % prosentissa kotitalouksista oli internetyhteys. Luku pitää sisällään kaikki yhteydet, myös älypuhelinten yhteydet.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Kappaleen "Hän kahlaa kanssasi halki tulppaanien" on säveltänyt Måns Groundstroem ja sanoitus on merkitty Jarkko Laineen nimiin. Ikävä kyllä, Finna-hakupalvelun mukaan nuotinnosta ei ole saatavissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=H%C3%A4n+kahlaa+kanssasi+ha…
suositellaan, että ei käytettäisi nastakenkiä. Meillä on mahdollisuus ensimmäisen kerroksen palvelutiskistä pyytää kertakäyttöiset kengänsuojat tai oikeastaan sukansuojat, jotta voi liikkua ilman kenkiä talossa.
Oikeudenkäyntiasiakirjoja säilytetään kunkin tuomioistuimen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Arkistolain mukaan arkistotoimen tehtävänä on varmistaa asiakirjojen käytettävyys ja säilyminen, huolehtia asiakirjoihin liittyvästä tietopalvelusta, määritellä asiakirjojen säilytysarvo ja hävittää tarpeeton aineisto. Oikeudenkäyntiasiakirjojen säilytysajat vaihtelevat siis asiakirjakohtaisesti. 1)
Asut Pirkanmaalla, mikäli isoisäsi sai tuomion Pirkanmaalla, oikeudenkäyntiasiakirjoja voit tiedustella alla olevasta linkistä. Mikäli tuomio on annettu muualla Suomessa, kyseisestä linkistä pääsee Astiaan, eli Kansallisarkiston asiointipalveluun.
https://oikeus.fi/karajaoikeudet/pirkanmaankarajaoikeus/fi/index/arkist…
1) minilex.fi
