Aste voi tarkoittaa useita eri asioita, esimerkiksi lämpötilan tai tasokulman yksikköä.
Lämpötila: Kelvin-asteikon asteen määritelmä löytyy esimerkiksi Wikipediasta. Celsiusaste on saman suuruinen kuin kelvin, mutta 0 astetta celsiusta on veden jäätymispiste eli 273,15 K.
Tasokulma: suora kulma on 90 astetta, oikokulma 180 astetta ja täysi kulma eli täysi kierros 360 astetta, ks. Wikipedia.
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita...
Mikko Ivalon kirjasta Höyryveturit ja niiden hoito voisi löytyä tarvitsemaasi tietoa. Höyryveturit ja niiden hoito | Keski-kirjastot | Keski-Finna. En pääse nyt itse kirjaa tutkimaan. Kirja on Keuruun kirjastossa, joten jos asut muualla Keski-Suomen alueella kuin Keuruulla, muista tehdä seutuvaraus.
Kari Siimes: Suomen höyryveturit Suomen höyryveturit | Keski-kirjastot | Keski-Finna -kirjassa on myös tietoa hallintalaitteista ja tekniikasta.
Muita höyryvetureista kertovia kirjoja: höyryveturit | Hakutulokset | Keski-Finna.
Tässä vielä muutamia linkkejä, joista voisi olla hyötyä:
Etusivu | Suomen Rautatiemuseo
Pieksämäen Höyryveturiyhdistys (pmk-hoyryveturiyhdistys.fi). Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksestä löytyy varmasti myös...
Vuoden 1642 Raamattu on luettavissa verkossa Kansalliskirjaston Doria-aineistona. Kyse on ensimmäisestä suomen kielelle käännetystä koko Raamatusta.
Linkki teokseen https://www.doria.fi/handle/10024/66164
Kysymäsi Kolmannen Mooseksen kirjan 16 luvun jakeet 20-22 vuoden 1642 käännöksen mukaan :
Ja cosca hän on täyttänyt Pyhän ja seuracunnan majan ja alttarin sovinnon, niin pitä hänen tuoman sen eläwän caurin. Ja Aaronin pitä paneman molemat kätens sen caurin pään päälle ja tunnustaman hänen päällens caicki Israelin ricoset ja heidän pahat tekons kaikisa heidän synneisäns. Ja pitä ne paneman caurin pään päälle ja lähettämän sen jonkun sowelian miehen kansa korpeen menemän. Että caurin pitä candaman caicki heidän pahat tecons erimaahan, ja...
Ikävä kyllä kirjastossa paikalla olevista kirjoista ei löytynyt tietoa Möyrykadusta.
Voisit ottaa yhteyttä Jyväskylän kaupunkirakenteen neuvontaan. Neuvonta palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Linkki sivustolle Kaupunkirakenteen neuvonta | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi).
Kysymyksiä ja palautteita voi laittaa palautepalveluun, jonka kautta palaute ohjautuu aihekohtaisesti oikealle asiantuntijalle vastattavaksi.
Sähköposti: kaupunkirakenne(at)jyvaskyla.fi
Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta bokprat ...
Euroopassa viljellään riisiä lähinnä Italian pohjoisimmissa osissa sekä Espanjan ja Ranskan eteläosissa, ks. kartta: https://www.researchgate.net/figure/Harvested-rice-production-2001-2010…
Suomen Kuvalehti uutisoi taannoin kokeiluluontoisen riisinviljelyn onnistumisesta Saksassa https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/euroopan-pohjoisin-riisiviljelma-tu…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
Nature.com-verkkosivuston kartta riisinviljelyalueista: https://www.nature.com/articles/sdata201774/figures/1
Valitettavasti juuri tällaista tietokantaa ei näyttäisi olevan olemassa. Kirjallisuuden vientikeskus Fili pitää yllä tietokantaa suomesta muille kielille käännetystä kirjallisuudesta. Lastenkirjainstituutti puolestaan kokoaa vuosittain Kirjakori-tilastot, joista käy ilmi suomeksi käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen määrä. Viime vuoden tilastot löydät täältä: https://lastenkirjainstituutti.fi/tiedotearkisto/kirjakori-2023-tilasto…
Kirjastojen, museoiden ja arkistojen verkkohaku Finna antaa hakusanoilla: "käännökset" ja "lastenkirjat" sekä vuosirajaus ja aineistotyyppi "kirja" tietyn tulosjoukon, mutta se on käytävä manuaalisesti läpi, jotta voi poistaa sieltä väärät tulokset, eli esimerkiksi aikuistenkirjat.
Helmet-verkkohaku puolestaan...
Kaikkia ammatteja tuskin on missään listattuna niin, että voitaisiin etsiä kaikki sanan valvoja sisältävät ammattinimekkeet. Wikipediassa olevassa ammattiluettelossa sanan valvoja sisältää allasvalvoja, järjestyksenvalvoja, luotonvalvoja, turvallisuusvalvoja ja uinninvalvoja. Valvoja esiintyy myös esim. mainitsemassasi välituntivalvojassa tai luokanvalvojassa, mutta ne eivät varsinaisesti ole ammatteja vaan työtehtäviä, joita hoitavat yleensä opettajat.
Lähde
Wikipedia: luettelo ammateista https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ammateista
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
Kollega löysi sadun, joka sopii kuvaukseen, Kissakartano, joka löytyy Valittujen palojen Suuresta satukirjasta vuodelta 1970. Satu on italialainen ja sen on suomentanut Marjatta Kureniemi. Se löytyy myös verkosta Andrew Langin versiona nimellä A Colony of Cats, https://etc.usf.edu/lit2go/142/the-crimson-fairy-book/5123/the-colony-o…
Antamasi tuntomerkit ovat varsin hyviä, mutta emme kuitenkaan onnistuneet keksimään mikä kirja voisi olla kyseessä. Kysymys on myös sähköpostitse lähetetty vastaajaverkostomme jäsenille. Toistaiseksi vastausta ei ole löytynyt silläkään tavoin, mutta lisäämme tietoa tänne jos ehdotuksia tulee.
Myös lukijat voivat vinkata kommentilla, jos kirjan kuvailu herättää jotakin muistikuvia.
W. C. Mackista, joka kirjoittaa myös nimellä Winnie Mack, löytyy melko niukasti tietoa. Alla olevista linkeistä löydät tiedot, jotka onnistuin löytämään.
Macmillan publishers: https://us.macmillan.com/author/winniemack
Scholastic Canada: https://www.scholastic.ca/books/authors&illustrators/winnie-mack
Goodreads: https://www.goodreads.com/author/show/3404573.Winnie_Mack
W C Mack homepage: https://www.wcmack.com/bio-2/
Sortovuosiin (1899-1905 ja 1908-1917) sijoittuvia romaaneja ovat esimerkiksi:
Eino Leino: Routavuositrilogia (sis. teokset Tuomas Vitikka, Jaana Rönty, Olli Suurpää 1906-1908) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17239
Santeri Alkio: Keisaririkos : kuvausjakso 1890-luvulta (1923) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28771
Joel Lehtonen: Sorron lapset (1923) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56249
Artturi Leinonen: Imarinmaa (1952) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19182
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (1959-1962) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41675
Aukia, Manninen, Maesterton & Maesterton: Hovimäki 5 : Päin nousevan Suomen rantaa (2003)...
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Googlen kuvahaun ja kasviaiheisten sivustojen tarkastelemisen perusteella kyseessä voisi piirteidensä perusteella olla joko Peperomia pareskiifolia tai Peperomia pseudoalpina. Joka tapauksessa se vaikuttaa kuuluvan monimuotoiseen Peperomia-sukuun. Suomessa näitä kasveja kutsutaan muorinkukiksi.
Lähetetyn kuvan perusteella tuon kasvin pistokas näyttää melko nuorelta, joten täydellä varmuudella en uskalla väittää nimeä oikeaksi. Lehdet kasvavat paksuutta ja koostumus ja osin väri saattavat vaihtua. On mahdollista, että täysi-ikäisenä kasvi on eri näköinen.
Tällä hetkellä oman kirjastoni hyllystä ei valitettavasti löytynyt teoksia, joista voisin vahvistaa kasvin nimen. Jos käyt lähikirjastossasi, voit käyhdä selailemassa huonekasviaiheisia...
Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Valitettavasti ei.
Espoon kirjastot poistavat vuosittain vanhoja lehtiä ja niitä on hetken (muutaman viikon) tarjolla kirjojen kierrätyshyllyissä.
Kierrätyshyllystä lehtiä voi ottaa ilmaiseksi.
Poistolehtiä ei voi varata.
