Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
Koululaisten poissaolojen ja koulupudokkuuden vähentämiseen tähtääviä hankkeita on viime vuosina ollut paljon. Ihan kysymystä vastaavaa hanketta ei löytynyt, mutta tässä olisi joitain vaihtoehtoja:
Yhessä-hanke: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa/
Uukkari-hanke: https://toimisaatio.fi/kehittaminen/uukkari/
Sitouttavan kouluyhteistyö hanke: https://www.oph.fi/fi/hankkeet/sitouttava-kouluyhteisotyo
Oppilaitos Vamos -hanke: https://sakky.fi/fi/blogit/2020/pysahdytaanko-keskeytyskahveille-yksilovalmennusta-keskeytyksen-ajalle
Googlaamalla hakulausekkeella "miina ja manu äänisadut lukijat" löytyi tieto, että äänisatujen lukijoina ovat Tapani Puranen, Leila Viitala ja Rauno Virtanen. Tarkempaa tietoa siitä kuka esittää ketäkin en kuitenkaan löytänyt. Jos jostain pääsisi kuuntelemaan, niin sieltä se varmaan selviäisi tarkemmin.
Löysin muutamia ehdokkaita:
Richard Scarry: Puput Linkki kirjan kuvaan
Beatrix Potter: Petteri kani Linkki kirjan kuvaan tai
Alan MacDonald: Tiheikön väki kirjat (tosin hiiriperheestä) Linkki kirjan kuvaan
Kirjaa voisi jatko metsästää Finna-haulla. Linkki Finna.fi
I think there is not any Tove Jansson sections in any local library, but as part of the public art work collection of the Central Library Oodi, there is a Tove Jansson art rug in children´s department. It´s created by a Finnish designer Laura Merz.
More detailed information you can find online: https://oodihelsinki.fi/en/what-is-oodi/art
Eräpäivämuistutukset lähetetään järjestelmästä automaattisesti, mutta jos viestit eivät tule perille, tarkista osoitteesi oikeinkirjoitus. Varmista lisäksi, ettei sähköpostin roskapostisuodatus estä kirjaston ilmoituksia. Joskus liian täysi sähköpostilaatikko estää viestien saapumisen.
Helmet-kirjastot lähettävät ilmoituksia ja muistutuksia tekstiviestinä, sähköpostitse ja postitse. Kirjautuneena Omiin tietoihisi voit kohdassa Muuta yhteystietojasi tarkistaa, että kaikki yhteystietosi ovat ajan tasalla.
Kyseessä voi olla joskus tilapäinen tekninen häiriö, mutta yleensä näistä katkoksista, jos ne koskevat useita asiakkaita, tiedotetaan erikseen Helmet.fi:n etusivulla.
Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Kaikkia ammattimatrikkeleita ei löydy digitaalisina. Osan on listattu Sukuhistoria.fi sivuston wikiin. Linkki sivulle.https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Matrikkelit
Muita kannattaa etsiä Finna-haulla, joka kattaa suurimman osan suomenmuseoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistosta. Linkki Finna.fi (hakusana matrikkelit, ei rajausta)
Brita Koskisesta ja lastentarhasta löytyi varsin vähän tietoa. Mitään kirjaa tai opinnäytettä ei ilmeisesti ole olemassa.Varhaiskasvatuksen historiasta Suomessa löytyy mm. teokset:Hänninen, Sisko-Liisa: Suomen lastentarhatyön ja varhaiskasvatuksen historiaSalminen, Hannele: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa : Friedrich Fröbelin lastentarha-aate ja sen leviäminen SuomeenVälimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu : lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvullaRaahen historiasta:Raahen tietoon historia -kirjasarjaBrita Oeschista löytyi muutamia epävarmoja elämäkertatietoja. Hän lienee ollut Ruona Oy:n toimitusjohtajan Emil Oeschin kolmas vaimo. Pari vihittiin 19.9.1937; Raaheen he olivat muuttaneet Mäntästä aiemmin samana...
Suomessa asuvien osalta pisin etunimi väliviivoineen (kaksi- tai kolmiosainen nimi) on 24 merkkiä. Pisin yksittäinen etunimi ilman välimerkkejä on 21 merkkiä.
Pääset tarkastelemaan nimitilastoja DVV:n ylläpitämästä nimipalvelusta:https://nimipalvelu.dvv.fi/
Tietosuojasyistä palvelussa ei ole julkaistu sellaisia etunimiä, joiden nimenhaltijoita on alle viisi.
Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevasta Sulunharjusta ei löydy juurikaan tietoa painetuista tai sähköisistä lähteistä. Kannattaa olla yhteydessä suoraan geologian asiantuntijoihin, esim. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastoon: Geotieteiden ja maantieteen osaston yhteystiedot | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi).
Jääkaudesta ja historiallisesta geologiasta löytyy yleistietoa mm. seuraavista kirjoista:
Isomäki, Risto: Miten Salpausselät syntyivät (2015)
Jääkaudet (toim. Marjatta Koivisto) (2004)
Yleisradion muistokirjoituksen sanoja hyödyntääkseni, Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: hän oli sujuvan ajamisen ja yhteispelin puolestapuhuja, ja painoi turvavöiden käytön tärkeyttä kansan tajuntaan. Nimeämällä kappaleensa Esko Riihelän painajaiseksi Kela on ehkä halunnut korostaa liekit kannoillaan pakoon autoilevan Villen ajotavan holtittomuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä – ja kenties jopa vihjata, ettei Ville ehkä käyttänyt turvavöitäkään. Kyllä tällainen Ville varmaan jonkinmoinen painajainen Riihelälle olisi ollut.
Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle
Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin.
Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään".
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se tasapainottaa lauseen rakennetta, vaikkei se merkityksensä puolesta eroakaan myös-...
Mistään tietokannoista (fono.fi, finna.fi, kansalliskirjaston hakupalvelu) tai verkosta etsimällä ei löytynyt tietoa, että Juan Gabrielin musiikkia olisi esitetty suomeksi.
Kissaharrastajien puhuessa norjalaiskissasta he yleensä tarkoittavat norjalaista metsäkissaa, joka on oma rotunsa. Norjalainen metsäkissa ei ole ihmisten tarkoituksellisesti jalostama, vaan se on kehittynyt itsestään Norjan ankarassa ilmastossa. Suomeen ensimmäinen norjalainen metsäkissa tuotiin 1970-luvulla. Oikealla rekisteröidyllä norjalaisella metsäkissalla on aina rekisterikirja.
Lisää tietoa:
norjalalainenmetsakissa (norjalainenmetsakissa.fi)
Kappaleen sanoitusta tai nuotinnosta saksan kielellä ei näyttäisi olevan saatavissa. Käännöksen ovat finna-tietokannan mukaan tehneet Kirsti ja Sigurd Göttlicher. Kuoppamäen tulkintaa Blau und weiß -kappaleesta voi toki kuunnella vaikkapa YouTubelta ja yrittää kirjoittaa sanat talteen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.5124978?sid=4201237842
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Jos kirjastokortti katoaa, tulee siitä ilmoittaa viipymättä kirjastoon. Jos kyseessä on alle 15-vuotias lapsi, huoltaja voi tehdä sen lapsen puolesta. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta Kirjastot | Keski-Finna.
Kun ilmoitus kadonneesta kortista on tehty, vastuu kadonneella kortilla mahdollisesti tehdyistä lainoista päättyy. Kirjastosta saa uuden kirjastokortin (henkilöllisyystodistus mukaan). Samalla kun uusi kortti otetaan käyttöön, vanha kortti mitätöityy. Uuden kortin hinta on 2 euroa.
