Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta tai...
Kysymyksestä ei selviä, mihin aikaan olit nuori, joten ehdotukset saattavat ajallisesti olla vääriä, mutta kirja voisi olla joku näistä:
Herbjørg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos! (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4370
J. M. Ilves: Sorjonen : Nukkekoti (2016) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au71b85a8b-568a-46bd-a14c-f…
Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt (2013) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54665
Saa syödä -sivuston mukaan "kananmunat voi säilyttää niin jääkaapissa kuin huoneenlämmössäkin, kunhan lämpötila on tasainen. Paras paikka kananmunille olisi kylmäkomero tai viileä huone, sillä optimaalisin säilytyslämpötila kananmunille on 12–14 astetta. Jääkaapin lämpötila on tyypillisesti 2-6 astetta."
Lue lisää: https://www.saasyoda.fi/kananmunat
Selasin läpi ison määrän Turku-aiheisia kuvateoksia, mutta löysin vain yhden kuvan, jossa esiintyy lähikirjasto. Kuva löytyy teoksesta Saarinen, Pentti A.: Turku - Aboa vetus et nova (1979), s. 81. Kuvateksi: "Yksi seitsemästätoista sivukirjastosta".
Kattavaa listausta aikavälillä ilmestyneistä Turku-kuvateoksista ei pysty tekemään, koska aiheeseen liittyviä kirjoja on ilmestynyt paljon ja ne on osittain kuvailtu puutteellisesti. Pääkirjaston kotiseutukokoelman hylly 42.1 on todennäköinen paikka löytää ko. kirja, mutta selailemalla sitä ei ainakaan nyt osunut silmään.
Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla.
Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa
Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan:
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…...
Hei,
Teema ja ajankohta täsmää parhaiten Harri Istvan Mäen kirjaan Leevi ja yhdeksäs jääkausi (Lasten keskus, 2009)
Tässä kirjan tiedot Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Hei,
Sarja on kanadalainen ja sen alkuperäinen nimi on Paradise Falls. Näitä vanhoja sarjoja tuskin tulee uudestaan Suomen kanaville. Asiaa voi tietysti kysyä suoraan Nelosen ohjelmistosta vastaavalta.
Porsas säästämisen symbolina kytkeytyy säästöpossun historiaan. Yhden teorian mukaan säästöpossu sai alkunsa keskiaikaisessa Englannissa, jossa kotitalouksien moniaisiin tarpeisiin valmistettiin erilaisia astioita ja purnukoita oranssinsävyisestä savesta, josta käytettiin nimeä "pygg". Kolikoiden säilyttämiseen käytetystä savikiposta ("pygg jar") kehkeytyi kielenkäytössä "pygg bank", joka edelleen 1700-luvun puoliväliin tultaessa oli muokkautunut muotoon "piggy bank". Tämä antoi savenvalajille inspiraation muotoilla "piggy bankeistaan" sianhahmoisia "säästöpossuja".
Lähde:
Sandra & Harry Choron, Money : everything you never knew about your favorite thing to find, save, spend & covet
Ehdottaisin Markku Partisen ja Anne Huutoniemen kirjaa Nuku hyvin (Docendo, 2020), jonka ensimmäinen painos ilmestyi 2018 nimellä Uniterveyskirja : nuku hyvin, voi hyvin.
"Nuku hyvin on ensimmäinen suomalainen, kaikenkattava tietokirja unesta, jokaiselle terveydestään kiinnostuneelle. Kirja perustuu tieteen uusimpiin tutkimustuloksiin ja siinä käsitellään unen tarpeen vaihtelua, uni-valverytmin rikkoutumista, unihäiriöiden syntyä ja hoitoa sekä keinoja unettomuuden välttämiseksi. Kirjan ohjeilla voi jokainen oma-aloitteisesti korjata unettomuuttaan tai parantaa unensa laatua."
Toinen varteenotettava vaihtoehto on Leeni Peltosen ja kumppanien Uni ja unettomuus (Otava, 2022).
"Miksi nukkumisesta on tullut niin vaikeaa? Unettomalle satelee...
Kaarina Helakisan runo Riikan ensimmäinen laulu alkaa riveillä Sininen norsu ja samettikarhu / ruusumetsässä vaeltaa
Runon sisältyy esimerkiksi Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen teokseen Meidän kuopus (1985) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (1988).
https://finna.fi/Record/vaski.124247?sid=4257870585
https://finna.fi/Record/vaski.125007?sid=4257870585
Jukka Kemppisen suomennos Guillaume Apollinairen runosta Signe eli Merkki sisältyy teokseen Alcools : runovalikoima (Otava, 1977) s. 67.
Ensimmäinen rivi kuuluu "Minun Herrani on Syksyn Merkki" ja viimeinen kuuluu näin "tänä iltana kyyhkyt nousevat lentoon viimeisen kerran".
Valitettavasti emme löytäneet virallista painettua tietoa asiasta, mutta kysyimme paikallisilta kauhajokilaisilta ja heiltä tuli tällaisia vastauksia:
"Raittilat tosiaan asuvat Raittikaupungilla, mutta luulenpa että nimi Raittikaupunki johtaa syvemmälle jo ennen kuin Raittilat ovat asuneet. Nimi voi tulla tien leveydestäkin, koska tiet olivat ennen enemmän kärrypolkuja. Ratikylässäkin asui aikoinaan Raitti-Hessa eli Hedvig Raittila jolle kyläläiset tekivät talkoilla pienen mökin 1928. Hessa asui ennen Ratikylään muuttoa Kainaston keskustassa. Hangaskylän tien varressa on siis Rati ja Raitti alkuisia nimiä."
"Olen Ratikylästä syntyjään eli ihan kiven heiton päästä Raittikaupungista. Kysyin isän lisäksi yhdeltä toiseltakin, mutta varmaa...
Hei,
Kyseinen kappale, joka on alkuperäiseltä nimeltään Kullan ylistys, mutta tunnetaan paremmin mainisemallasi nimellä, on alunperin kansanlaulu, joten sen tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa.
Kappaleesta on tehnyt oman sovituksensa mm. Merikanto, Oskar [1868-1924] ja Larin-Kyösti [1873-1948].
Levytyksiä laulusta on tehty todella paljon. Varhaisin, jonka löysin on vuodelta 1903 (Hjalmar Frey).
Ehkäpä Suomen äänitekokoelma on Ylen äänilevyarkisto ja pelkästään siellä oli yli 120 levytystä kappaleesta.
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Jotta kampaus onnistuisi, hiukset tulisi olla edestä leikattu kerroksittain. Mikäli ne ovat tasapitkät, kiharat eivät nouse niin kuohkeiksi. Ensimmäisellä alla olevalla videolla näkyy, miten hiustyyli leikataan ja laitetaan. Laittamiseen käytetään runsaasti muotovaahtoa ja muotoillaan kiharakampaus kasvojen ympärille joko hiustenkuivaajan ja harjan tai kihartimen avulla. Toinen linkki on toiseen opastusvideoon, miten kampauksen saa tehtyä kotona.
YouTube: The Farrah Fawcett Haircut Tutorial https://www.youtube.com/watch?v=iTdvYnYnUeQ
YouTube: How To Get Farrah Fawcett Hair https://www.youtube.com/watch?v=e7756lo2m-o
Oma maa -runo löytyy seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuuden antologia 2. Ihanteiden aikakausi (Otava, 1963), Oma maa -runo löytyy sivulta 47Kirja on saatavilla KYYTI-kirjastojen kokoelmissa ja tällä hetkellä se on lainattavissa Kotkan pääkirjastosta. Voitte myös varata kirjan verkkokirjastossa ja noutaa sen lähikirjastostanne https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1052242?sid=4255589247
Tarkiainen, Viljo: Piirteitä suomalaisesta kirjallisuudesta (WSOY, 1922), Oma maa -runo löytyy sivulta 130Myös tämä teos on saatavilla KYYTI-kirjastojen kokoelmissa ja lainattavissa tai varattavissa Kotkan pääkirjastosta.https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1102496?sid=4255622592
Esa Pakarinen ei ole voittanut mestaruuksia, mutta on kyllä osallistunut harmonikkakilpailuihin.
Vesa Kurkelan ja Marko Tikan kirjassa on luettelo harmonikkakilpailuista ja niiden voittajista Suomessa 1925-2011 sekä luettelot suomalaisten tärkeimmistä sijoituksista kansainvälisissä kilpailuissa 1934-2011. Esa Pakarista ei näissä listauksissa mainita.
Pakarinen muistelee itse voittaneensa Pohjois-Savon mestaruuden vuonna 1949, olleensa Itä-Suomen mestaruuskilpailussa kolmas ja kaksi kertaa SM-kilpailuissa kuudes. Viljo Immosen mukaan hän osallistui SM-kilpailuihin vuonna 1949 ja oli kuudes.
Lähteitä:
Immonen, Viljo: Hanurin tarina:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1973. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:...
En onnistunut löytämään sanontaa lähdekirjallisuudesta. Mietin, että sen taustalla voisi olla sanaleikki, jossa sanasta loppasuu on saatu kirjainten paikkaa vaihtamalla soppaluu.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla loppasuu on kolme eri merkitystä: 1. ahmatti; 2. lörppö, suupaltti; 3. lerppahuulinen suu. Oletan, että sanonnassa sanaa käytetään merkityksessä lörppö. Näin ollen sanonnalla kehotettaisiin vitsikkäästi lopettamaan lörpöttely.
Valtioneuvoston asetuksessa määritellään uudisrakennusten, sekä uusien korjaus- ja muutostöiden vaatimat kriteerit esteettömyydestä. Tämä ei kuitenkaan päde vanhempiin rakennuksiin, varsinkaan jos niitä ei ole korjattu pitkään aikaan. Kaikkien uusien rakennusten pitäisi tätä asetusta kuitenkin pääsääntöisesti noudattaa.
Esteettömyyden ilmoittamisesta ei näyttäisi olevan minkäänlaista säädöstä, joten tässä joutuu lähinnä luottamaan rakennuksen omistajan ilmoittamiin tietoihin tai ulkopuolisen tahon ylläpitämiin resursseihin, kuten pääkaupunkiseudun palvelukarttaan. Jos palvelukartassa huomaa virheitä tai puuttuvia palveluita, voi siitä ilmoittaa palvelun ylläpitäjälle.https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241
https://hri.fi/data/fi...
